amestris tai Amastris: Persian kuninkaan Kserkseen vaimo, kuningas Artakserkses I: n äiti.hänen maineensa kreikkalaisten historioitsijoiden keskuudessa on erittäin huono.
Amestris oli Otanesin tytär, yksi persialaisen surmanneista seitsemästä salaliittolaisesta kapinakuningas gaumâta (22. Tämän jälkeen Dareios I Suuri aloitti valtakautensa. Kreikkalaisen tutkijan Herodotos Halikarnassoslaisen (400-luku) mukaan Otanesta kunnioitettiin diplomaattisella avioliitolla: uusi kuningas nai Otaneksen tyttären Faidymian, ja Otanes nai Dareioksen sisaren, joka synnytti Amestriksen.
Dareioksen kuollessa vuonna 486 Amestris lienee ollut kolmekymppinen. Hän oli naimisissa kruununprinssi Kserkseen kanssa. Herodotos kuvailee kuningatar Amestrista julmaksi despootiksi:
minulle on kerrottu, että Amestris, Kserkseen Vaimo, vanhaksi tultuaan palautti oman elämänsä Jumalan luo, jonka sanotaan olevan maan alla hautaamalla kahdesti seitsemän persialaisten lasta, jotka olivat tunnettuja miehiä.huomaa
ei ole selvää, mitä tämän oudon tarinan takana piilee. Persialaisen uskonnon tuntemuksemme mukaan ihmisuhreja ei sallittu. Toisaalta maanalainen Jumala saattaa olla identtinen Angra Mainyun,” vihamielisen hengen”, kanssa, joka oli ylijumala Ahuramazdan ikuinen vihollinen.
Herodotoksen jäljentämän itämaisen Sadun mukaan Amestris oli hyvin mustasukkainen nainen. Kun Kserkses palasi Kreikan sodasta, hän rakastui Artaynteen, erään poikansa vaimoon. Vastineeksi palveluksistaan hän vaati erityistä viittaa, jonka Amestris oli tehnyt Kserkseelle. Kun kuningatar näki miniänsä marssivan kuninkaallisessa puvussa, hän tiesi mistä oli kyse ja määräsi Artaynten äidin silvottavaksi. (Herodotos ei tarjoa vakuuttavaa selitystä.) Artayntesin isä, Kserkseen veli Masistes päätti kapinoida kuningastaan ja veljeään vastaan, mutta ei onnistunut.
tämän oudon tarinan tarkoituksena lienee vain osoittaa, että Kserkses oli naistensa orja ja siksi kykenemätön hallitsemaan. Se kertoo paljon kreikkalaisten käsityksistä persialaisten naisellisuudesta, mutta sillä ei luultavasti ole historiallista arvoa.
Amestris pysyi vaikutusvaltaisena miehensä kuoleman jälkeen. Hänen poikansa Artakserkses I: n hallituskaudella (465-424) egyptiläiset kapinalliset surmasivat toisen pojan Akhaemeneen. Kenraali Megabyzos kukisti heidät ja heidän ateenalaiset liittolaisensa, jotka tarjosivat kapinallisille ehtoja sodan lyhentämiseksi. Kreikkalaisen historioitsijan Ktesias Cnidoslaisen (jota ei tunneta luotettavuudestaan, mutta joka on ainoa lähteemme) mukaan Amestris raivostui, koska Megabyzos ei ollut rankaissut poikansa murhaajia. Aluksi Artakserkses ei antanut hänen kostaa, mutta viiden vuoden kuluttua (vuonna 449?), hän salli tämän ristiinnaulita Egyptin johtajan Inaroksen ja tappaa useita vankeja.
Amestris kuoli mahdollisesti jo 440.