Ariana

Arianan tarkat rajat on esitetty klassisissa lähteissä vähällä tarkkuudella. Se on ilmeisesti usein sekoitettu (kuten Plinius, Naturalis Historia, VI Kirja, Luku 23) pieneen Aarian provinssiin.

maantieteellisenä terminä Arianan otti käyttöön kreikkalainen maantieteilijä Eratosthenes (n. 276 eaa. – n.195 eaa.), ja sen kuvasi kokonaisuudessaan kreikkalainen maantieteilijä Strabon (64/63 eaa. 24).

Eratostheneen määritelmän mukaan Arianan rajat määrittelivät idässä Indusjoki, etelässä meri, lännessä karmaniasta Kaspianmeren porteille ulottuva linja (viitaten ilmeisesti Kaspianmeren kaakkoisreunan lähellä olevaan solaan) ja pohjoisessa niin kutsutut Taurusvuoret. Tämä laaja alue käsitti lähes kaikki maat Meedian ja muinaisen Persian itäpuolella, mukaan lukien suurten vuorijonojen eteläpuolella aina gedrosian ja Carmanian aavikoille saakka, eli carmanian, Gedrosian, Drangianan, Arachosian, Arian ja Paropamisadaen provinssit; myös Baktria luettiin Arianaan, ja Apollodoros Artemitalainen kutsui sitä ”Arianan ornamentiksi kokonaisuutena”.

Kuvailtuaan Arianan rajoja Strabon kirjoittaa, että nimi Αρειανή voitiin ulottaa myös osaan persialaisista ja Meedialaisista sekä myös pohjoiseen Baktrialaisista ja Sogdialaisista. Yksityiskohtainen kuvaus kyseisestä alueesta on Strabonin Geographican kirjassa XV – ”Persia, Ariana, the Indian subcontinent”, luvun 2 jaksoissa 1-9.

Herodotoksen Arianasta ei mainita, eikä se sisälly Stefanos Byzantionlaisen ja Ptolemaioksen maantieteelliseen kuvaukseen tai Arrianoksen kertomukseen.

Arianaeditin asukkaat

Strabonin luettelemat kansat olivat:

plin ( 25) täsmennyssivu:

plin ( 23) sanoo, että jotkut lisäävät Intiaan neljä satraappia joen länsipuolella, – Gedrosii, Arachosii, Arii ja Paropamisadae, aina Cophes – joelle (Kabul-joelle) asti. Plinius on siis kaikesta samaa mieltä Strabonin kanssa. Dionysios Periegetes (1097) on Strabonin kanssa samaa mieltä Arianien pohjoisrajan ulottamisesta Paropamisokselle, ja (714) puhuu heidän asuttaneen Erythrain meren rantoja. On todennäköistä, Strabon (xv. p.724), että termi laajennettiin käsittämään myös Itä-persialaiset, Baktrialaiset ja Sogdialaiset sekä Arianan asukkaat vuorten alapuolella, koska he olivat suurimmaksi osaksi yhtä puhetta.

Saksalainen iranilaistutkimuksen tutkija Rüdiger Schmitt on myös sitä mieltä, että Arianassa olisi pitänyt olla muitakin iranilaisia. Hän kirjoittaa Encyclopædia Iranicassa:

Eratostheneen käyttäneen tätä termiä (jota seurasi Diodoros 2.37.6) johtuu ilmeisesti virheestä, koska ensinnäkään kaikki näiden maiden asukkaat eivät kuuluneet samaan heimoon ja toiseksi termi ”arjalainen” oli alun perin etninen ja vasta myöhemmin poliittinen nimi Iranin keisarikunnan nimenä (kaikki Pohjoisintialaiset ja iranilaiset nimittivät itsensä ”Arjalaisiksi”, Katso arjalaiset), käsittäen siis vielä muita iranilaisia heimoja varsinaisen Arianan ulkopuolella, kuten meedialaiset, persialaiset tai Sogdialaiset (näin mahdollisesti Diodoroksen 1.94.2: ssa, jossa Zarathushtran sanotaan saarnanneen Ahura Mazdā ”Among the arianoi”).

– R. Schmitt, 1986