Maybaygiare.org

Blog Network

Bosnia ja Hertsegovinan kansa

etniset ryhmät ja uskonnot

Bosnia ja Hertsegovinassa asuu lukuisten etnisten ryhmien jäseniä. Kolme suurinta ovat bosniakit, serbit ja kroaatit. Kansainvälisen yhteisön jatkuvat ponnistelut Bosnian konfliktin (1992-1995) aikana pakolaisiksi joutuneiden henkilöiden paluun edistämiseksi alkuperäisiin koteihinsa sekä sisäpoliittiset tunteet estivät väestönlaskennan toteuttamisen pitkälle 2000-luvulle. Nevertheless, it is estimated that Bosniaks constitute more than two-fifths, Serbs roughly one-third, and Croats less than one-fifth of the population.

Bosnia and Herzegovina: Ethnic composition
Bosnia and Herzegovina: Ethnic compositionEncyclopædia Britannica, Inc.

The three groups share the same South Slav heritage. Suurin kulttuurinen ero niiden välillä on uskonnollista alkuperää tai kuulumista—ero, joka voi selittyä osittain Osmanien valtakunnan perinnöllä, joka mahdollisti autonomisten uskonnollisten yhteisöjen rinnakkaiselon sen vallan alla. ”Serbi” ja ”Kroaatti” viittasivatkin ensin kahden Eteläslaaviheimon ihmisiin ja sitten lähinnä Serbian ja Kroatian ihmisiin 1800-luvulle asti, jolloin Balkanin nationalistiset liikkeet kannustivat Serbian ortodoksisuutta harjoittavia bosnialaisia leimaamaan Serbeiksi ja Roomalaiskatolisuutta harjoittavia bosnialaisia kroaateiksi. Ajatus laajemmasta serbien tai kroaattien ”kansakunnasta” vetosi Bosnia ja Hertsegovinan aluetta himoitseviin aluejohtajiin. Serbien tai kroaattien nationalismi vetosi myös koulutettuihin Bosnialaisiin, jotka Bosnia ja Hertsegovinan keisarilliset hallitsijat usein sulkivat pois korkeista valtiollisista viroista. (Osmanien valtakuntaa seurasi Itävalta-Unkari, joka otti vallan vuonna 1878.) Nationalismin tunne kehittyi myöhemmin myös Bosnian muslimien keskuudessa. 1900-luvulla ”muslimia” alettiin käyttää etnisenä, ei ainoastaan uskonnollisena, tunnisteena; 1990-luvulla se korvattiin ”Bosniakilla.”

Sarajevo: moskeija
Sarajevo: moskeija

muslimit rukoilemassa Gazi Husrev Beyn moskeijassa, Sarajevossa, Bosnia ja Hertsegovinassa.

© Michael Paschos/Dreamstime.com

uskonnon yhdistyminen kansalliseen identiteettiin on merkinnyt sitä, että uskonnollinen identiteetti on pysynyt tärkeänä. Uskonnon asemaa kaikissa kolmessa väestössä nostivat kommunismin loppuminen, kansallismielisyyden elpyminen Jugoslavian hajoamisen jälkeen ja sodan väkivalta. Kirkoissa ja moskeijoissa käy kuitenkin edelleen vähän väkeä.

Bosnia ja Hertsegovina: Religious affiliation
Bosnia ja Hertsegovina: Religious affiliationEncyclopædia Britannica, Inc.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.