suunnittelu ja rakentaminen (1939-1944)Edit
vuonna 1938 syntyi ajatus uuden lentokentän rakentamisesta Budapestiin. Uuden lentoaseman alueeksi määrättiin kolmen taajaman (Pestszentlőrinc, Rákoshegy ja Vecsés) rajalla sijaitseva alue. Lentoasema oli tarkoitettu yhteisesti siviili -, sotilas-ja urheilutarkoituksiin. Siviilitilat oli tarkoitus rakentaa luoteisosaan ja sotilastilat lounaisosaan. Aivan kuten jokaisesta rakennuksesta, liikennerakennuksen suunnittelusta ja rakentamisesta järjestettiin julkinen tarjouskilpailu.
joulukuussa 1939 saman vuoden syyskuussa järjestetyn tarjouskilpailun tulosten tultua julki valittiin Károly Dávid nuoremman (1903-1973) mallit. Unkarilaisen modernin arkkitehtuuritaiteen alkuunpanijoihin kuulunut suunnittelija haaveili rakennuksesta, joka ylhäältä katsottuna muistutti lentokonetta. Työt aloitettiin vuonna 1942. Lentoasemaa lähestymään Kaupungista rakennettiin vuosina 1940-1943 16 kilometrin pituinen suurnopeustie, joka on parannusten jälkeen edelleen käytössä.
Sotilasrakennukset rakennettiin vuodesta 1940 alkaen rinnakkain siviilirakentamisen kanssa, mutta sotatilanteen vuoksi nopeammin. Ilmailu alkoi lentoasemalla vuonna 1943. Sota-aikana siviilirakentaminen hidastui ja pysähtyi sitten vuoden 1944 alussa. Toisen maailmansodan loppupuolella monet Lentokentän rakennuksista vaurioituivat. Vuoden 1944 loppuun mennessä Budapest ja sen lentokenttä olivat Neuvostoliiton miehittämiä.
jälleenrakennus (1947-1950)Edit
vuonna 1947 päätettiin, että lentoasema kunnostettaisiin siviili-ilmailua varten. Kolmivuotissuunnitelman mukaan näistä teoksista äänestettiin 40 miljoonaa forinttia. Avajaiset pidettiin toukokuussa 1950 ja osat valmiiksi sallittu Magyar-Szovjet Polgári Légiforgalmi Rt. (Hungarian-Soviet Civil Aviation Co. Ltd. MASZOVLET), joka perustettiin vuonna 1946 toimimaan täällä. Tuolloin lentoyhtiöt operoivat vain muutamia ulkomaanlentoja, erityisesti Prahaan, Bukarestiin, Varsovaan ja Sofiaan.
Magyar Légiforgalmi Vállalat (Hungarian Airlines – Malév) perustettiin 25. Ensimmäinen säännöllinen lento lentoasemalta länteen oli Malévin lento Wieniin kesällä 1956. Ensimmäinen länsimainen lentoyhtiö, joka aloitti lennon Budapestiin, oli KLM Royal Dutch Airlines vuonna 1957. Liikennerakennus valmistui tällä kaudella ja 2 500 metrin (8 202 jalan) kiitotien pidentämistyöt aloitettiin. Vuoden 1958 lopussa kiitotietä pidennettiin 3 010 metriin (9 875 jalkaa) ja rullaustie D valmistui.
kasvun jatkuminen (1960-1980)Edit
sen avaamisen ja vuoden 1960 välillä lentoasemalle laskeutuneiden määrä kasvoi 4 786: sta 17 133: een, matkustajaliikenteen kasvaessa 49 955: stä 359 338 vuoteen 1960 mennessä.
vuonna 1965 kentän kehittämisestä tehtiin selvitys, joka toteutettiin yli 10 vuoden viiveellä 1970-luvun lopusta. Ilmailu, lentokenttä ja lennonjohto vaativat kaikki lisää kapasiteettia ja infrastruktuuria. Ilmailu-ja Lentokenttäosasto (LRI) perustettiin 1.1.1973 ja se toimi lentoyhtiönä, kauppayhtiönä ja viranomaisena sekä sijoitus -, operaattori-ja lennonvarmistustehtävissä.
vuonna 1974 henkilöliikenne ylsi miljoonaan. Vuonna 1977 rakennettiin uusi lennonjohtotorni sekä toinen vanhan suuntainen kiitotie ja tekninen tukikohta Malévin lentokoneiden huoltoon. Uuden 3 707 metrin (12 162 jalan) kiitotien käyttö aloitettiin syyskuussa 1983.
Uusi infrastruktuuri (1980-2000)Edit
vuonna 1980 Maihinnousulentokoneita oli 32 642 ja matkustajia 1 780 000. Kasvava matkustajamäärä vaati lisää kapasiteettia. Päätettiin uudesta terminaalista. Rakennettavan uuden henkilöliikennerakennuksen peruskivi muurattiin 16. marraskuuta 1983. Marraskuun 1. päivästä 1985 lähtien matkustajia on otettu vastaan Terminaali 2: ssa, 24 000 neliömetrin suuruisessa laitoksessa, joka on rahoitettu Itävallan lainoilla yleisissä sopimuksissa. Sitä käyttivät ensin Malévin lentokoneet ja matkustajat ja sitten Lufthansan, Air Francen ja Swissairin lentokoneet. Vanha terminaali sai edelleen jäljellä olevaa lentoliikennettä uudella nimellä, Terminaali 1.
Ferihegyyn johtavalla tiellä oli 1990-luvun alussa venäjänjuutalaisia emigrantteja vastaan tehty tienvarsipommi-isku, jonka tekijät olivat Saksan kommunistisen järjestön puna-armeijan ryhmittymän jäseniä.
vuonna 1993 Malév aloitti Unkarin ensimmäisen ulkomaanlennon New Yorkiin. Vuosituhannen liikenteen ennusteiden mukaan neljä miljoonaa matkustajaa vuodessa palvelevat kaksi terminaalia lupasivat olla riittämättömiä. Terminaali 2B: n rakentaminen aloitettiin vuonna 1997. Uusi rakennus, jossa on yli 30 000 neliömetriä tilaa, ja uusi asemataso avattiin vuonna 1998, ja kaikki ulkomaiset lentoyhtiöt muuttivat sinne. Terminaali 2B voi vastaanottaa 3,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa seitsemällä portilla ja viidellä etäkatsomolla.
julkisesta yksityisomistukseen (2000-2012)Edit
baa PLC osti 8 päivänä joulukuuta 2005 75 prosentin osuuden Ferihegyn lentoasemasta 464,5 miljardilla Unkarin forintilla (n. Us$2.1 miljardi), mukaan lukien 75 vuoden toimintaoikeus.Baa ilmoitti 20 päivänä lokakuuta 2006 aikovansa myydä osuutensa Budapestin lentoasemasta saksalaisen Hochtief AirPort GmbH: n johtamalle konsortiolle Unkarin valtion suostumuksella.
Ferihegyn Terminaali 1: n kunnostus sai 18.huhtikuuta 2007 Euroopan arvostetuimman kulttuuriperinnön säilyttämispalkinnon, Europa Nostra-palkinnon. Suunnittelijat, urakoitsijat, rakentajat ja sijoittajat (joista jälkimmäinen on BA) saivat Euroopan komission ja yleiseurooppalaisen kulttuuriperinnön suojeluorganisaation Europa Nostran yhteisen palkinnon T1: n suojeltujen monumenttitilojen, keskushallin, gallerian ja kalusteiden kunnostamisesta.
6 päivänä kesäkuuta 2007 BAA ja HOCHTIEFIN lentoaseman (HTA) johtama konsortio päättivät virallisesti ja saattoivat päätökseen liiketoimen, jolla BAA myi Budapestin lentoaseman (Ba) osakkeet HOCHTIEFIN lentoaseman konsortiolle. HOCHTIEFIN lentoaseman konsortion omistus oli seuraava: HOCHTIEFIN Lentoasema (49,666%) ja kolme finanssisijoittajaa: Caisse de dépôt et placement du Québec, Montreal (23,167%), GIC Special Investments, Singapore (23,167%) ja KfW IPEX-Bank, Frankfurt (4,0%).
EU: n viranomaiset peruuttivat 26.heinäkuuta 2010 Budapestin lentoaseman virallisen ”Schengen Clear” – sertifioinnin henkilökohtaisten turvatarkastusmenettelyjen vakavien laiminlyöntien ja kiellettyjen esineiden luvattoman kuljettamisen vuoksi. Tämä merkitsi sitä, että toisen Schengen-alueella sijaitsevan lentoaseman kautta kulkevat matkustajat olisi turvattava uudelleen, aivan kuten ulkomaiset Schengen-alueen ulkopuoliset matkustajat, jotka aiheuttavat viivästyksiä ja hankaluuksia. Lentoasema väitti, ettei se ollut vielä ehtinyt toteuttaa täysimääräisesti 29.huhtikuuta 2010 käyttöön otettuja uusia turvatoimia, jotka saivat innoituksensa Delta Air Linesin Amsterdamin ”alusvaatepommiepäilystä”. Syyksi epäonnistumiselle mainittiin myös lentokentän asemakaava. Budapestin lentoasema oli ensimmäinen lentoasema, jolle tehtiin tiukka peitearviointi uuden asetuksen noudattamisesta. (Unkarin valtiollinen uutistoimisto MTI raportoi:) vastauksena Budapestin lentoasemalla ryhdyttiin välittömästi lisäturvatoimenpiteisiin, mikä aiheutti lentojen viivästymisen molemmissa terminaaleissa. Poikkeuksellisen pitkiä matkustajien jonoja havaittiin vilkkaamman 2A-B-terminaalikompleksin lähtöalueella. Nämä ongelmat ratkaistiin ajan myötä, erityisesti avaamalla SkyCourt-terminaali, johon sisältyy keskitetty turva-alue.
Budapestin lentoasema sai 15 päivänä marraskuuta 2010 takaisin ”Schengen Clear”-statuksen toteutettuaan tarvittavat turvatoimet, minkä jälkeen lentoasema kävi läpi tiukan uudelleentarkastuksen.
16.maaliskuuta 2011 Budapestin Ferihegyn kansainvälisen lentoaseman nimi muutettiin Budapestin Ferenc Lisztin kansainväliseksi lentoasemaksi.
Sky Court, Uusi laajennushanke, joka sisältää kauppoja, ravintoloita ja loungeja sekä terminaalit 2a ja 2b, avattiin 27.maaliskuuta 2011. Saman vuoden kesällä aloitettiin T2: n vanhojen terminaaliosien kunnostus, joka valmistui vuonna 2012.
Malévin romahdus ja aftermath (2012–)Edit
Malévin romahduksen jälkeen Ryanair ilmoitti laajentavansa lentojaan Lisztin lentokentälle. Ryanair alkoi myydä lentolippuja yleisölle, mutta Budapestin lentoaseman mukaan yhtiö ei ollut varmistanut kaikkia tarvittavia lähtö-ja saapumisaikoja (joista neuvoteltiin myöhemmin onnistuneesti). Liszt Ferencin lentoasema oli 9 päivään helmikuuta 2012 mennessä, vain kuusi päivää Unkarin kansallisen lentoyhtiön romahduksen jälkeen, saanut takaisin yli 60 prosenttia sen pisteestä toiseen suuntautuvasta liikenteestä. Uusien palvelujen aloittamisesta ilmoittaneita lentoyhtiöitä olivat muun muassa Wizz Air, Aegean Airlines, Air Berlin, Lufthansa ja Ryanair.
lentokenttä oli kuitenkin menettänyt Malévin vaihtomatkustajia, joita oli ennen lentoyhtiön romahdusta ollut 1,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Toinen Malévin romahduksen seuraus oli, että Malévin laivaston huoltoon käytetyt alueet eivät enää tuottaisi tuloja edes sen jälkeen, kun liikenne oli palautettu. Nämä tekijät aiheuttivat lentoaseman tuloihin merkittäviä taloudellisia menetyksiä.
helmikuussa 2012 Hainan Airlines ilmoitti lopettavansa liikennöinnin Pekingiin Budapestista. Ennen Malévin romahdusta Hainanilla oli Malévin kanssa kumppanuus, johon kuului muun muassa codeshare.
toukokuussa 2013 Hochtief Group ilmoitti myyvänsä Budapestin lentoasemasta ja muista lentoasemista osuuden omistaneen Hochtief AirPort-yksikkönsä Canadian Pension fund Public Sector Pension Investment Boardille (PSP Investments). Myynnin jälkeen HOCHTIEF AirPort nimettiin uudelleen Avialiance.
kesäkuusta 2015 alkaen Atlantin yli lennettiin uudelleen kahdella lentoyhtiöllä, jotka lensivät Torontoon ja Montrealiin.
heinäkuusta 2015 lähtien Budapestin lentoaseman omistus on seuraava: AVIALIANCEN (52,666%) omistaa kanadalainen PSP Investments, Singaporelainen Malton Investment (22,167%) omistaa GIC Special Investments, Kanadalainen Caisse de dépôt et placement du Québec (20,167%) ja saksalainen KfW IPEX-Bank (5%).
uusimmat käänteet, LOT Polish Airlinesin baseeditin avaaminen
Sky Court, terminaalien 2A ja 2b välinen yhteysrakennus, jossa on nyt päälähtöjen odotushalli ja ostosalue
lentoasemainfrastruktuurin laajentamiseen ja nykyaikaistamiseen käytettiin 261 miljoonaa euroa joulukuuhun 2012 asti. Useat näistä tulevista hankkeista koskevat noin 300 miljoonaa euroa, ja ne ovat riippuvaisia sääntelypäätöksistä sekä ulkopuolisista sijoittajista. Vuodesta 2011 lähtien on toteutettu useita hankkeita, kuten terminaalien 2A ja 2b kunnostus, mukaan lukien Skycourtin päälähtöhallin avajaiset vuonna 2012 ja terminaali 2b: n laajennus vuonna 2018, uuden liike-ja rahtialueen rakentaminen Budapest Airport Business Park, Uusi lentokenttähotelli ja laajennetut pysäköintitilat.
vuonna 2014 Emirates avasi päivittäiset lennot Arabiemiraattien Dubaihin Boeing 777-300ER-koneella. Sitä seurasivat Air Chinan lennot Pekingin pääkaupunkiin ja Air Transatin yhteys Toronto Pearsoniin, jotka molemmat käyttivät Airbus A330-konetta. Vastauksena tähän Air Canada aloitti liikennöinnin Budapestiin Air Canada Rougella, jota operoi Boeing 767-300. Vuoteen 2017 mennessä Air Canada Rouge on vallannut markkinat kokonaan.
heinäkuussa 2017 LOT Polish Airlines ilmoitti aloittavansa suorat lennot Chicagoon ja New Yorkiin, mikä teki niistä ensimmäiset lennot Yhdysvaltoihin sen jälkeen, kun delta ja American Airlines lopettivat lennot Budapestiin vuonna 2011. New Yorkiin lennetään neljä kertaa, Chicagoon kaksi kertaa viikossa Lotin lippulaiva Boeing 787 Dreamlinerilla. Samana vuonna lentoyhtiö lisäsi yhteyksiä Krakovaan ja Lontoo–Cityyn. Heti Lotin jälkeen American Airlines julkisti kausittaisen uuden lentonsa Philadelphian lentokentälle, jota operoi heidän Boeing 767-koneensa. Vuonna 2020 lentoyhtiö avaa uuden reittinsä Chicagoon Boeing 787 Dreamlinerilla. Vuonna 2019 Shanghai Airlines aloitti nelinkertaisen viikoittaisen vuoron Shanghai-Pudongiin myös Boeing 787 Dreamlinerilla. Vuonna 2019 LOT Polish Airlines ilmoitti massiivisesta laajennusohjelmasta, jolla on uusia lentoja Belgradiin, Brysseliin, Bukarestiin, Prahaan, Soul–Incheoniin, Stuttgartiin ja Sofiaan. Lentoja operoivat lentoyhtiön Boeing 787 Dreamliner ja Embraer E-Jet-perhe.
FutureEdit
lentoaseman laajentamiseen on tulossa lisää hankkeita, kuten uusi rahtitilojen alue sekä uusi terminaali 3, entinen terminaali 2C, jonka on tarkoitus valmistua terminaali 2a: n viereen vuoteen 2021 mennessä.
vuonna 2020 uutisoitiin Bloombergin raportin mukaan, että Unkarin hallitus harkitsisi lentoaseman ostamista ulkomaisilta omistajiltaan, kuten GIC: ltä (Singaporelainen valtion sijoitusrahasto) ja kanadalaiselta Avialiancelta. Pääministeri Viktor Orbán vastusti vuoden 2005 yksityistämistä.