Johann Gregor Mendel (1822-1884)
Johann Gregor Mendel syntyi Sleesialaisessa Heinzendorfin kylässä, nykyisessä hyncicessä Tšekin tasavallassa. Hänen vanhempansa olivat talonpoikia ja tunnistivat jo varhain poikansa älykkyyden. Mendel pystyi pysymään koulussa ja jatkamaan akateemista elämää. Hänen sisarensa Theresia uhrasi osan myötäjäisistään, jotta Mendel saisi koulutuksen.
vuonna 1843 Mendel meni noviisina Augustinolaiseen luostariin Brnossa (nykyisessä Tšekin tasavallassa). Omaelämäkerrassaan Mendel sanoi, että toisin kuin muut papit, hän ei tuntenut itseään kutsutuksi kirkkoon: ”olosuhteeni ratkaisivat ammattivalintani.”Mendel vietti luostarissa hyvää elämää; hän kuului alueen kulttuuri-ja tiedepiireihin. Luostari lähetti hänet myös kouluun jatkamaan opintojaan.
Mendelillä oli monia kiinnostuksen kohteita, ja Wienin yliopistossa (1851-1853) ollessaan hän opiskeli fysiikkaa Christian Dopplerin johdolla ja suoritti kemian ja eläintieteen kursseja. Osana luostaritehtäviään Mendel opetti lukiotiedettä paikallisissa kouluissa, ja hänet muistetaan kilttinä ja hyvänä opettajana.
Mendelin hernekasveilla tekemät geneettiset kokeet veivät häneltä kahdeksan vuotta (1856-1863). Hän julkaisi tuloksensa vuonna 1865, ja hänen geeniperimää koskevat lakinsa toivat hänelle paikan historiassa genetiikan isänä.
läpi vuosien Mendel palveli luostaria uskollisesti, ja vuonna 1868 Mendelistä tuli Brnon luostarin apotti, prelaatti. Hänen velvollisuutensa prelaattina tarkoitti sitä, että Mendel oli vähemmän aikaa viettää hänen tieteellisiin tutkimuksiin. Mendel otti prelatuurinsa vakavasti; hän oli tietoinen velasta, jonka hän oli velkaa luostarille tieteellisten etujensa tukemisesta. Elämänsä viimeisellä vuosikymmenellä Mendel ajautui kansalaisriitaan luostarilta perittävistä veroista. Kiista aiheutti pahaa mieltä luostarin ja kansalaisviranomaisten välillä, eikä sitä saatu sovittua Mendelin elämän aikana.
Brnossa on nykyään Mendelin museo, jossa hänen elämäänsä muistetaan.
myöhempinä vuosina Mendel poltti jopa 20 sikaria päivässä osittain siksi, että piti mausta ja myös siksi, että lääkäri kertoi sen auttavan häntä laihtumaan.
Mitä jos Mendel ei liittynytkään Augustinolaiseen ritarikuntaan eikä ryhtynytkään munkiksi?