Maybaygiare.org

Blog Network

Department of Emergency Medicine | Saint John

vaikka monet ehdottavat sulkemishaavoja >2cm, on raportoitu onnistuneesta konservatiivisesta hoidosta suurempien haavojen hoidossa:

tl1tl2

kuva 1. 3, 5 cm: n etummainen kielen repeämä (vasemmalla). Pieni arpi konservatiivisen johdon (oik.) jälkeen.

toimenpide

anestesia
puudutus on tehtävä ennen kastelua ja kielihaavan sulkemista. Vaihtoehtoja ovat ajankohtainen lidokaiini, paikallinen tunkeutuminen, hermolohkot tai näiden yhdistelmä. Pienemmille haavoille harkitse lidokaiini-liotetun sideharson käyttöä kielellä 3-5 minuuttia. Tätä voidaan seurata paikallinen tunkeutuminen haavan. Suuremmissa repeämissä tarkastellaan kielellistä tai huonompaa alveolaarista hermokatkosta:

tl3

kuva 2. Alempi alveolaarinen hermokatkos; kielellinen hermokatkos

tekniikka

kielen optimaaliseen visualisointiin, käytä apulaista vetämään kieltä alemmas sideharsoa käyttäen. Vaihtoehtoisesti, jos asianmukainen kivunlievitys on saavutettu, voidaan käyttää sienipuristinta. Ilmavirran käyttäminen kielen kuivaamiseen voi myös olla hyödyllistä (esim.ilmalähteeseen kytketty jenkkiauer).

varovaisen kastelun jälkeen on tutkittava, onko kudoksessa nekroottista kudosta, joka saattaa vaatia debridointia (varsinkin jos se tulee viiveellä). Pienet, lineaariset haavat voidaan korjata yksinkertaisilla keskeytyneillä ompeleilla. Imukykyisiä 4-0 tai 5-0 ompeleita suositellaan, jokainen ommel kulkee läpi vähintään puolet kielen paksuus. Kielen halkominen repeämiä, käytä monikerroksinen lähestymistapa ommel syvä lihas, submucosa, ja limakalvon. Suuremmissa haavoissa suositaan imeytymätöntä silkkiä. Kieli pyrkii turvottamaan ja siksi on huolehdittava siitä, ettei ompeleita kiristetä liikaa. Lopuksi, ylimääräinen solmua ovat edullisia, koska usein manipulointi ompeleita ja mahdollisuus dehiscence.

tl4

kuva 3. Kielen repeämä sulkeutuu. (a) pyyhe puristin pitää kielen. b) kielikerrokset. C) ompeleen tulee sisältää vähintään puolet kielen paksuudesta. (d) ommeltu haava

Huomautus: 2-oktyylisyanoakrylaattia (Dermabond®) on käytetty menestyksekkäästi myös pienten haavojen hoitoon. Vaikka tämän menetelmän tueksi ei ole todisteita, se voi tarjota vaihtoehdon, joka ei vaadi nukutusta.

hoidon jälkeen

suuontelon kasvistosta huolimatta rutiiniantibioottihoidon ei ole osoitettu vähentävän infektioiden määrää. Antibioottiprofylaksia vaativia korkean riskin viiltohaavoja ovat:

o voimakkaasti saastuneet haavat
o viivästynyt esittely >24hrs
o immuunipuutteiset yksilöt
o eläinten/ihmisten puremien aiheuttamat haavat

takaavat sekä grampositiivisen että anaerobisen kattavuuden. Purkausohjeiden tulisi keskittyä pehmeän ruoan ruokavalioon sekä jään tiheään levittämiseen.

Bottom Line:

kielen repeämien korjausaiheet eivät sisällä pieniä haavoja, joissa hemostaasi on saavutettu. Jos korjaus on tarpeen, käytä apuneuvoa sekä kielen kuivattamista riittävän valotuksen antamiseksi. Imukykyiset ompeleet ovat suositeltavia, ja ne tulisi sitoa suhteellisen löysästi ylimääräisillä solmuilla. Rutiininomaista antibioottiprofylaksia ei suositella.

Brown, D. J., Jaffe, J. E., & Henson, J. K. (2007). Kehittynyt Viiltohaavojen Hallinta. Emergency Medicine Clinics of North America, 25(1), 83-99. http://doi.org/10.1016/j.emc.2006.11.001

Juneja, M. (2008). Kommunikaatiohäiriö. Bdj, 204(7), 351-351. http://doi.org/10.1038/sj.bdj.2008.253

Mark, D. G., & Granquist, E. J. (2008). Ovatko suun kautta annettavat ennaltaehkäisevät antibiootit tarkoitettu Intraoraalisten haavojen hoitoon? Annals of Emergency Medicine, 52(4), 368-372. http://doi.org/10.1016/j.annemergmed.2007.12.028

MD, M. G. K., & MD, M. S. (2013). Pediatric Tongue Laceration Repair Using 2-Oktyl Cyanoacrylate (dermabond®). Journal of Emergency Medicine, 45 (6), 846-848. http://doi.org/10.1016/j.jemermed.2013.05.004

Ud-din, Z., & Lokki, S. (2007a). Jos Vähäinen limakalvon kielen haavoja ommellaan lapsilla? Emergency Medicine Journal, 24(2), 123-124. http://doi.org/10.1136/emj.2006.045211

Ud-din, Z., & Gull, S. (2007b). Should minor mucosal tongue lacerations be sutured in children? Emergency Medicine Journal, 24(2), 123–124. http://doi.org/10.1136/emj.2006.045211

www.uptodate.org

www.ebmedicine.net

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.