Brazileedit
vuonna 2008 julkaistiin ANVISAN (terveysvalvonnan valvontaviraston) uusi päätöslauselma 96 17.joulukuuta, keskittyen lääkemainoksiin. Se mahdollistaa muun muassa reseptivapaiden lääkkeiden mainonnan suoraan kuluttajille ja rajoittaa muun muassa sitä, minkälaista lääkettä ja mitä sanoja ja kuvia saa käyttää. Reseptilääkkeiden mainokset voivat näkyä vain tieteellisissä, lääketieteellisissä tai terveydenhuollon ammattilehdissä.
CanadaEdit
Food and Drugs Act kieltää suurimman osan reseptilääkkeiden suoramainonnasta kuluttajille: kaikki lääkkeiden suora mainonta kuluttajille oli kiellettyä vuoteen 1978 asti, jolloin Health Canada alkoi sallia ainoastaan nimiä, määriä ja hintoja sisältäviä mainoksia, jotta apteekit voisivat esittää hintansa vertailutarkoituksessa. Vuonna 2000 Health Canada hyväksyi tämän lain tulkinnan, joka mahdollisti edellä mainitut ”muistutus”-ja ”apua hakevat”-mainokset, vaikka yhdysvaltalaistyyliset ”täyden tuotteen mainokset”, joissa mainitaan reseptin tarkoitus, ovat edelleen kiellettyjä. Myöhemmin samana vuonna Health Canada päätti, että samalla teemalla tehtyjen muistutusten ja apua hakevien mainosten yhdistäminen oli sääntöjen vastaista, koska niiden yhdistelmä muodosti täyden tuotemainoksen.
yhdysvaltalaisia televisiokanavia ja printtijulkaisuja jaetaan usein Kanadassa; ei ole olemassa säännöksiä, joiden mukaan suoraan kuluttajille suunnattu, Kanadan lain mukaan laiton markkinointi olisi poistettava tai korvattava amerikkalaista alkuperää olevista medioista.
vuonna 2014 Yorkin yliopiston professori ja lääkäri Tri. Joel Lexchin ja University of British Columbian apulaisprofessori Barbara Mintzes julkaisivat tutkimuksen, joka korosti 10 DTC-tapausta vuosien 2000 ja 2011 välillä ”epätyydyttävillä” vastauksilla Health Canadasta. He havaitsivat, että Health Canada soveltamalla näitä säännöksiä ”tilivelvollisuus ja avoimuus”—ilman julkista kirjaa valituksia ja täytäntöönpanoa lisäksi tiedotusvälineissä tiettyjen näkyvien tapausten, eikä mitään todisteita siitä, että Health Canada on koskaan antanut sakkoja rikkomuksista. Lopuksi he sanoivat, että ” dtca: n tultua huomattavaksi Yhdysvalloissa. 1990-luvun puolivälissä, peräkkäiset hallitukset eri poliittisia raitoja Kanadassa ovat osoittaneet huomattavan johdonmukaista sitoutumista ei täytäntöönpanoa”.
Eurooppamedit
lokakuussa 2002 Euroopan komissio äänesti ehdotusta vastaan, jonka mukaan aidsiin, astmaan ja diabetekseen liittyvien ”tautikasvatustietojen” mainonta sallittaisiin valikoivasti. Vaikka Euroopan parlamentin Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta on valikoivuutensa ja valvotun luonteensa vuoksi väittänyt, että lääketeollisuuden ei voida luottaa tarjoavan puolueetonta ja puolueetonta tietoa. Britannian työväenpuolueen europarlamentaarikko Catherine Stihler perusteli ehdotusta ”liukkaudella” Yhdysvaltain suuntaan.- tyyliset mainoskäytännöt, joissa mainostetaan kalliita ”Ihmelääkkeitä”, ja että ” emme halua, että kuluttajat istuvat sohvillaan pommitetaan kovilla myyntitarjouksilla suurilta lääkeyhtiöiltä risteyksessä ja Coronation Streetin välisellä mainoskatkolla.”
Hongkongedit
ei-toivottujen lääketieteellisten mainosten asetuksen mukaan lääkkeiden mainostaminen on laillista vain ”lievien” sairauksien, kuten yskän ja vilustumisen, päänsäryn, ruoansulatushäiriöiden yms. Mainokset eivät saa sisältää kuvauksia hoidon, lääketieteen ammattilaiset, tai dramatizations oireita.
Uusiseelantilainen
vuoden 1981 Medicines Act-lain mukaan, jota säännellään terapeuttisten tuotteiden Mainontakoodilla ja lääketeollisuuskonsernin Medicines New Zealand-säännöstöllä, Uusi-Seelanti on Yhdysvaltojen ohella yksi ainoista maista, joka sallii reseptilääkkeiden suoran mainonnan kuluttajille. Lain jatkuva tarkastelu korvaavan, terapeuttisten tuotteiden Billin kehittämiseksi on kohdannut lobbausyrityksiä dtca: n jatkuvan laillisuuden puolesta ja sitä vastaan.
Kingdomedit
suurelle yleisölle suunnatuissa mainosmateriaaleissa ei saa olla viittauksia reseptilääkkeisiin sillä perusteella, että niitä ei esitetä kuluttajan valintana. Lääkevalmistajan verkkosivujen kotisivu on myös mainosmateriaalia, eikä se siten välttämättä sisällä myöskään viittauksia reseptilääkkeisiin.
vuonna 2005 pidetyssä terveysvaliokunnan kuulemisessa GlaxoSmithKline UK: n toimitusjohtaja Eddie Gray totesi, ettei yhtiö aio lobata vikakoodien puolesta alueella vedoten kuluttajien vallitseviin asenteisiin konseptia vastaan.
Usedit
Food and Drug Administrationin (FDA) säännösten mukaan reseptilääkkeiden suoraan kuluttajille suunnattavien ”tuoteväitteiden” mainosten on sisällettävä tiedot niiden merkittävistä sivuvaikutuksista ja vasta-aiheista päärungossa, ja niiden riskien kattamisessa on oltava ”oikeudenmukainen tasapaino”. Ellei heille anneta ”riittävää tarjontaa” useiden eri myyntipisteiden kautta, mainosten on myös sisällettävä ”lyhyt yhteenveto” kaikista lääkkeeseen liittyvistä riskeistä. Lehti-ilmoituksissa tämä yhteenveto esitetään yleensä toisella sivulla. Tulostusmainoksissa tulee olla vakioilmoitus, jossa potilaita ohjeistetaan raportoimaan negatiivisista sivuvaikutuksista ja haittavaikutuksista FDA: n MedWatch-ohjelmaan. Yleisessä mediassa, kuten televisiomainoksissa, esitetyissä mainoksissa luetellaan yleensä vain tärkeimmät haittavaikutukset, ja mainos sisältää mainoslauseita, jotka ohjaavat katsojat sinne, mistä he voivat saada lisätietoja (edellä mainittu ”lyhyt yhteenveto”), kuten verkkosivulta tai lehden ajankohtaisesta numerosta. Jos lääke on FDA: n laatima varoitus (joka osoittaa vakavan riskin), varoitus on toistettava kaikissa mainosmateriaaleissa, ja lääkkeen muistutusmainokset ovat kiellettyjä.
Jos mainos ei sisällä terveysväitteitä, se ei kuulu FDA: n toimivaltaan, vaan sitä voi silti säädellä Federal Trade Commission.
Varhaishistoriallinen
vuonna 1962 Yhdysvaltain kongressi antoi FDA: lle valtuudet säännellä reseptilääkkeiden merkintöjä ja mainontaa, mutta FDA vahvisti säädökset vasta vuonna 1969. Niissä edellytettiin, että lääkemääräyksiä koskevissa ilmoituksissa oli TIEDOT niiden merkittävistä sivuvaikutuksista ja vasta-aiheista, ja ellei niillä ole ”riittävää tarjontaa” eri myyntipisteissä, ”lyhyt yhteenveto” kaikista sivuvaikutuksista ja vasta-aiheista.
lääkeyhtiöt siirsivät markkinointiponnistelujensa painopisteen 1970-luvulla lisensoituihin lääkäreihin, koska FDA määräsi, että vain lääkärit voivat määrätä lääkkeitä. Suurempi pyrkimys itsehallintoon terveydenhoitopäätöksissä sai kuitenkin ensimmäiset näkyvät esimerkit suoraan kuluttajille suunnatusta mainonnasta. Merck julkaisi ensimmäisen painetun DTC-mainoksen keuhkokuumerokotteelle (keskittyen erityisesti 65-vuotiaisiin tai vanhempiin), ja Boots Pharmaceuticals esitti ensimmäisen DTC-televisiomainoksen vuonna 1983 reseptille ibuprofeeni Rufen. Mainoksessa sitä mainostettiin halvempana vaihtoehtona johtavalle Motrin-brändille, eikä se sisältänyt terveysväitteitä. FDA vaati lyhyesti Rufenin mainoksen vetämistä, mutta se palautettiin pienten muutosten jälkeen.
koska sen ohjeita ei ollut kirjoitettu joukkotiedotusvälineitä silmällä pitäen, nämä varhaiset kampanjat herättivät FDA: ssa huolta, erityisesti sen jälkeen, kun niveltulehduslääke Oraflex (jonka julkaisua oli tukenut merkittävä PR-kampanja) vedettiin takaisin markkinoilta vain viiden kuukauden kuluttua haittavaikutuksista ja kuolemantapauksista ilmoitettujen tietojen jälkeen. FDA: n komissaari Arthur Hayes suhtautui varauksellisesti dtca: n vaikutuksiin teollisuuteen ja kansanterveyteen ja vaati syyskuussa 1983 moratoriota odottamaan uusia säädöksiä. Moratorio kumottiin vuonna 1985. Alan mielestä vaatimus ”lyhyestä yhteenvedosta” kaikista sivuvaikutuksista suunniteltiin painettua mediaa silmällä pitäen ja että niiden piteneminen ja tekninen kieli (joka usein vie kokonaisen erillisen sivun pienellä painettua tekstiä, kun se julkaistaan lehdessä) tekivät lääkemääräysten televisiomainonnasta mahdotonta. 1990-luvulle tultaessa FDA: ta vaadittiin höllentämään määräyksiään, jotta konseptista tulisi elinkelpoinen.
osittainen sääntelyn purkaminen
vuonna 1996 silloisen reseptiallergialääkkeen markkinointikampanjassa Claritin löysi porsaanreiän sulkemalla tarkoituksellisesti itse lääkettä koskevat tiedot mainonnastaan. Clartinin televisiomainos sisälsi vain kuvastoa, iskulauseita kuten ”Clear days and nights are here” ja ”It’ s time for Claritin” sekä ohjeita kysyä lääkäriltä tai soittaa puhelinnumeroon saadakseen lisätietoja. Vuonna 1997 FDA antoi uudet ohjeet, joiden tarkoituksena oli tehdä DTCM radiossa ja televisiossa vähemmän kuormittavaa. FDA selvensi erityisesti, että tiedottaminen yleisölle siitä, mistä ”lyhyt yhteenveto” voidaan saada (kuten lehti-ilmoitus, puhelinpalvelu tai verkkosivusto) merkitsi ”riittävää” riskitietojen antamista, ja siten helpotti heitä sisällyttämästä mainokseen. FDA tunnusti myös muistutusmainokset (kuten edellä mainittu Claritin-mainos), joita nämä säännöt eivät koske, koska ne eivät esitä mitään väitteitä tai lausuntoja lääkkeen käyttöaiheista ja hyödyistä.
teollisuus hyödynsi nopeasti uudet ohjeet: vuoteen 1998 mennessä dtca: n mainosmenot olivat nousseet 1,12 miljardiin dollariin. Tästä kasvusta huolimatta huolestuttiin siitä, että jotkut mainokset eivät keskittyneet riittävästi tuotteen asianmukaiseen käsittelyyn, kun taas huolta osoitettiin myös erektiohäiriölääkkeiden mainonnasta ohjelmoinnin aikana, jota lapset voivat seurata laajalti. Vuonna 2005 Pharmaceutical Research and Manufacturers of America (PhRMA) otti käyttöön uudet vapaaehtoiset ohjeet DTCA: lle, mukaan lukien vaatimukset vapaaehtoisesti lähettää mainoksia FDA: lle tarkistettavaksi ja kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia uusista lääkkeistä ennen mainoskampanjan alkamista, käyttää selkeää kieltä mainonnassa, saada asianmukainen Ikä kohdentaminen mainoksiin, joissa on aihe, joka voi olla sopimatonta tietyille yleisöille, ja olla käyttämättä ”muistutus” mainoksia. Vuoteen 2011 mennessä lääkemainonnan menot olivat kasvaneet noin 4,5 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuodessa ja kasvaneet 5 dollariin.2 miljardia vuoteen 2016 mennessä.
menojen kasvaessa DTCA alkoi kohdata vastustusta. Vuonna 2015 American Medical Associationin edustajainhuone äänesti dtca: n kieltoa tukevan esityksen puolesta väittäen, että nämä markkinointiponnistelut edistävät lääkkeiden korkeita kustannuksia ja ”paisuttavat uusien ja kalliimpien lääkkeiden kysyntää, vaikka nämä lääkkeet eivät ehkä ole sopivia”. Maaliskuuta 2016 senaattori Al Franken esitteli protect Americans from Drug Marketing Act-lain, joka ehdotti verohelpotusten poistamista lääkeyhtiöiltä, jotka harjoittavat DTCA: ta. Franken oli myös huolissaan siitä, että ala käytti liikaa rahaa markkinointiin. Kansanedustaja Rosa DeLauro vaati vastaavalla siirrolla kolmen vuoden lykkäystä vastikään hyväksyttyjen reseptilääkkeiden mainontaan.
ehdotettu listahintojen näyttäminen edit
Toukokuun 8.päivänä 2019 terveys-ja Ihmispalveluministeriö (HHS) hyväksyi toimeksiannon listahintojen näyttämiseksi mainonnassa kaikista 30 hoitopäivän ajan 35 dollaria tai enemmän maksavista lääkemääräyksistä. Mainoksissa voisi olla myös hintavertailuja kilpailijoihin nähden.
PhRMA vastusti sääntöä väittäen, että listahintojen näkyvä esittäminen aiheuttaisi sekaannusta, koska ne eivät heijasta sitä, mitä potilaat tyypillisesti maksaisivat vakuutusturvan puitteissa (säännössä edellytettiin vastuuvapauslausekkeen esittämistä, jonka mukaan sairausvakuutuksen saaneet voivat maksaa eri summan). Kun sääntöä ehdotettiin lokakuussa 2018, PhRMA ilmoitti, että sen jäsenet sitoutuisivat julkaisemaan yksityiskohtaisia hintatietoja verkossa (mukaan lukien mahdolliset ulkopuoliset kustannukset ja tiedot taloudellisista tukivaihtoehdoista) ja ohjaamaan katsojat näihin tietoihin mainonnassaan. HHS kuitenkin kiisti heidän väitteensä ja väitti, että listahinnat auttaisivat potilaita laskemaan, kuinka paljon he maksaisivat, varsinkin jos he eivät ole vielä täyttäneet vakuutuksen omavastuuta tai lääke ei kuulu heidän vakuutuksensa piiriin. Terveysministeri Alex Azar vertasi ehdotettua vaatimusta vastaaviin säännöksiin, jotka koskevat autojen listahintoja.
heinäkuun 8.päivänä 2019, vähän ennen kuin säännön piti astua voimaan, DC: n käräjätuomari Amit Mehta kumosi säännön, jonka mukaan se ylitti HHS: n toimivallan.