on huomattava sekaannus ja väärinkäsitys siitä, mitä tarkoitetaan suurimmilla ilmoitetuilla spesifisillä Absorptionopeuksilla (SAR) matkapuhelimille (ja muille langattomille laitteille). SAR on mitta RF (radiotaajuinen) energian imeytymistä kehon mitattavasta lähteestä – tässä tapauksessa matkapuhelin. SAR tarjoaa yksinkertaisen tavan mitata kännyköiden RF-altistusominaisuuksia sen varmistamiseksi, että ne ovat FCC: n asettamien turvallisuusohjeiden mukaisia.
monet olettavat virheellisesti, että pienemmän ilmoitetun SAR-arvon omaavan kännykän käyttö välttämättä vähentää käyttäjän altistumista RADIOTAAJUUSPÄÄSTÖILLE tai on jotenkin ”turvallisempaa” kuin korkean SAR-arvon omaavan kännykän käyttö. Vaikka SAR-arvot ovat tärkeä työkalu arvioitaessa suurinta mahdollista altistumista RF-energialle tietystä matkapuhelinmallista, yksittäinen SAR-arvo ei anna riittävästi tietoa RF-altistuksen määrästä tyypillisissä käyttöolosuhteissa yksittäisten matkapuhelinmallien luotettavasti vertailemiseksi. FCC: n keräämien SAR – arvojen tarkoituksena on pikemminkin vain varmistaa, ettei kännykkä ylitä FCC: n suurimpia sallittuja altistustasoja edes toimiessaan olosuhteissa, jotka johtavat laitteen korkeimpaan mahdolliseen – mutta eivät sen tyypilliseen-RF-energian absorptioon käyttäjälle.
SAR-testaus
SAR-testaus käyttää standardoituja malleja ihmisen päästä ja kehosta, jotka on täytetty nesteillä, jotka simuloivat eri ihmiskudosten RF-absorptioominaisuuksia. Vaatimustenmukaisuuden määrittämiseksi jokainen kännykkä testataan sen toimiessa suurimmalla tehotasolla kaikilla taajuusalueilla, joilla se toimii, ja erilaisissa erityisasennoissa nuken päätä ja vartaloa vasten, jotta voidaan simuloida tapaa, jolla eri käyttäjät tyypillisesti pitävät matkapuhelinta, myös pään kummallakin puolella. Testatakseen kännyköiden SAR-vaatimustenmukaisuutta puhelin asetetaan tarkasti erilaisiin yhteisiin asentoihin pään ja vartalon viereen, ja robottiluotain tekee sarjan mittauksia sähkökentästä tietyissä paikantamispaikoissa hyvin tarkasti, ruudukon kaltaisella kuviolla nuken pään ja vartalon sisällä. Kaikki tiedot kustakin puhelimen sijoittelusta toimitetaan osana laitteiden hyväksyntätestausselostetta lopullista lupaa varten. Lopulliseen valtuutukseen sisältyy kuitenkin vain kunkin taajuusalueen korkeimmat SAR-arvot, joilla osoitetaan FCC: n RF-ohjeiden noudattaminen.
mitä SAR näyttää
FCC edellyttää, että matkapuhelinvalmistajat suorittavat SAR-testinsä sisältäen vaikeimmat, huonoimmat (ja suuritehoisimmat) käyttöolosuhteet kaikille Yhdysvalloissa kyseiselle matkapuhelimelle käytetyille taajuusalueille. FCC: n valtuutukseen ja komission sääntöjen noudattamisen osoittamiseen käytettävään matkapuhelinoppaaseen kirjatut SAR-arvot osoittavat ainoastaan korkeimman yksittäisen mittauksen, joka on tehty kullekin taajuusalueelle, jota kyseinen malli käyttää. FCC-hyväksyntä tarkoittaa, että laite ei koskaan ylitä liittovaltion ohjeiden sallimia kuluttajien RF-altistuksen enimmäistasoja, mutta se ei kerro, kuinka paljon kuluttajat kokevat RF-altistusta laitteen normaalin käytön aikana. Vaikka FCC: n hyväksynnässä käytetään vain SAR-enimmäisarvoja, kaikki valmistajan toimittamat testiraportit ovat kokonaisuudessaan saatavilla julkista tarkastusta varten komission verkkosivuilla.
se, mitä SAR ei näytä
FCC-hyväksynnässä käytetty SAR-arvo ei ota huomioon testauksen aikana tehtyjä mittauksia. Lisäksi matkapuhelimet vaihtelevat jatkuvasti tehoaan toimiakseen viestinnän edellyttämällä vähimmäisteholla; toimintaa suurimmalla teholla tapahtuu harvoin. Näin ollen matkapuhelimia ei voida luotettavasti verrata niiden kokonaisaltistusominaisuuksiin yhden SAR-arvon perusteella useista syistä (jokainen näistä esimerkeistä perustuu ilmoitettuun A-Puhelimen SAR-arvoon, joka on suurempi kuin B-puhelimen SAR-arvo):
- Cell phone A: lla saattaa olla yksi mittaus, joka on suurempi kuin millään yksittäisellä B-puhelimen mittauksella. Matkapuhelin A: lla olisi siis suurempi ilmoitettu SAR-arvo kuin matkapuhelin B: llä, vaikka matkapuhelin B: llä olisi A: ta suuremmat mitat useimmissa muissa paikoissa ja/tai käyttökokoonpanoissa. Tällöin käyttäjä saisi yleisesti ottaen enemmän RF-energiaa matkapuhelimesta B.
- matkapuhelin a saattaisi viestiä tehokkaammin kuin matkapuhelin B, jolloin se toimisi pienemmällä teholla kuin matkapuhelin B vastaavissa olosuhteissa. Näin ollen käyttäjä saisi enemmän RF-energiaa kokonaisuudessaan matkapuhelimesta B.
- suurin arvo matkapuhelimesta A saattaa tulla asennosta, jota käyttäjä käyttää harvoin tai ei koskaan puhelimen pitämiseen, kun taas kyseinen käyttäjä saattaa yleensä pitää puhelinta asennossa, joka johti korkeimpaan arvoon matkapuhelimelle B. näin ollen käyttäjä saisi suurimman RF-altistuksen, jonka matkapuhelin B tuottaa, mutta ei suurinta RF-altistusta, jonka matkapuhelin a tuottaa.
Bottom Line
kaikkien matkapuhelinten on täytettävä FCC: n RF-altistusstandardi, joka on asetettu tasolle, joka on selvästi alhaisempi kuin se, jolla laboratoriotestit osoittavat, ja lääketieteen ja biologian Asiantuntijat ovat yleisesti samaa mieltä, haitallisia terveysvaikutuksia voi esiintyä. Käyttäjille, jotka ovat huolissaan tämän standardin riittävyydestä tai jotka muuten haluavat vähentää altistumista, tehokkain keino vähentää altistumista on pitää kännykkä pois päästä tai kehosta ja käyttää kaiutinpuhelinta tai handsfree-lisälaitetta. Näillä toimenpiteillä on yleensä paljon suurempi vaikutus radiotaajuusenergian absorptioon kuin yksittäisillä matkapuhelimilla esiintyvien SAR-arvojen pieni ero, mikä on joka tapauksessa epäluotettava vertailu kuluttajille aiheutuvaan RADIOTAAJUUSALTISTUKSEEN, kun otetaan huomioon yksilöllisen käytön muuttujat.
Tulostettava versio
Specific Absorption Rate (SAR) for Cell Phones: What It Means For You (pdf)