jalkapallossa ei ole mitään, mitä voisi verrata MM-kisoihin. Vaikka UEFA Champions League saattaa tuottaa samantasoisia pelejä, se ei voi ylireagoida pitkästä perinteestä ja siitä, että yksi joukkue edustaa kokonaista maata. Millään muulla urheilutapahtumalla ei ole merkitystä: viimeisin Fifan MM-turnaus tavoitti maailmanlaajuisesti yli kolme miljardia televisiokatsojaa ja miljardi katsoi finaalia.
- Tausta
- Kaikki MM-turnaukset
- 1930: Urugay
- 1934: Italia
- 1938: Ranska
- 1950: Brasilia
- 1954: Sveitsi
- 1958: Ruotsi
- 1962: Chile
- 1966: Englanti
- 1970: Meksiko
- 1974: Länsi-Saksa
- 1978: Argentiina
- 1982: Espanja
- 1986: Meksiko
- 1990: Italia
- 1994: Yhdysvallat
- 1998: Ranska
- 2002: Korea/Japani
- 2006: Saksa
- 2010: Etelä-Afrikka
- 2014: Brasilia
- 2018: Venäjä
- joukkueet, joilla on eniten mestaruuksia ja lopputurnauksia
- World Cup finals
- kotiedun
- Huippumaalivahdit
- MM-kisojen palkinnot
- World Cup by continents
- Numbers of participants ja ottelut
- Prize money
Tausta
ennen MM-kisojen avajaisia kesäolympialaisten yhteydessä järjestetty jalkapalloturnaus sai eniten arvostusta. 1920-luvulla laji oli kuitenkin siirtymässä ammattilaisuuteen, joka ei sopinut Olympiahenkeen. Siksi hallituksen elin FIFA teki suunnitelmia MM-kisojen järjestämisestä. Päätös ensimmäisen painoksen järjestämisestä julistettiin virallisesti 26. toukokuuta 1928.
Kaikki MM-turnaukset
ensimmäinen virallinen MM-turnaus pelattiin Uruguayssa 1930, ja siitä lähtien turnaus on järjestetty joka neljäs vuosi (poikkeuksena toisen maailmansodan aiheuttama keskeytys). Fifaa edeltäviä epävirallisia MM-kisoja oli kuitenkin jo 1800-luvun lopulla, aikana jolloin maajoukkueita oli vain vähän. Toinen ennen vuotta 1930 järjestetty epävirallinen ”MM-turnaus” oli vuosina 1909 ja 1911 järjestetty Sir Thomas Lipton Trophy. Sen lisäksi kesäolympialaisten jalkapallokilpailut olisivat merkki, jonka parhaat maajoukkueet olivat ennen vuotta 1930. Olympiaturnaukset koostuivat kuitenkin vain amatöörijoukkueista – MM-kisoista tuli ”real deal”.
1930: Urugay
FIFA World Cup 1930 pelattiin Uruguayssa 3.-30. Heinäkuuta, ja siihen osallistui 13 maata.
vuoden 1930 maailmanmestaruuskilpailut
1934: Italia
jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1934 pelattiin Italiassa 27.5.-10.6.
vuoden 1934 maailmanmestaruuskilpailut
1938: Ranska
Fifan maailmanmestaruuskilpailut 1938 pelattiin Ranskassa 4.-19. kesäkuuta, ja siihen osallistui 16 maata.
vuoden 1938 maailmanmestaruuskilpailut
1950: Brasilia
jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1950 pelattiin Brasiliassa 24.6.-16.7.
vuoden 1950 maailmanmestaruuskilpailut
1954: Sveitsi
jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1954 pelattiin Sveitsissä 16.
vuoden 1954 maailmanmestaruuskilpailut
1958: Ruotsi
Fifan maailmanmestaruuskilpailut 1958 pelattiin Ruotsissa 8.-29. kesäkuuta, ja niihin osallistui 16 maata.
vuoden 1958 maailmanmestaruuskilpailut
1962: Chile
jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1962 pelattiin Chilessä 30.5.-17.6.
vuoden 1962 maailmanmestaruuskilpailut
1966: Englanti
jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1966 pelattiin Englannissa 11.-30. heinäkuuta, mukana oli 16 maata.
maailmanmestaruuskilpailut 1966
1970: Meksiko
Fifan maailmanmestaruuskilpailut 1970 pelattiin Meksikossa 31.toukokuuta-21. kesäkuuta, ja niihin osallistui 16 maata.
vuoden 1970 maailmanmestaruuskilpailut
1974: Länsi-Saksa
jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1974 pelattiin Länsi-Saksassa 13.6.-7.7.
vuoden 1974 maailmanmestaruuskilpailut
1978: Argentiina
jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1978 pelattiin Argentiinassa 1-25.
maailmanmestaruuskilpailut 1978
1982: Espanja
jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1982 pelattiin Espanjassa 13.6.-11.7.
vuoden 1982 maailmanmestaruuskilpailut
1986: Meksiko
jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1986 pelattiin Meksikossa 31.toukokuuta-29. kesäkuuta, ja niihin osallistui 24 maata.
vuoden 1986 maailmanmestaruuskilpailut
1990: Italia
jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1990 pelattiin Italiassa 8.6.-8.7.
maailmanmestaruuskilpailut 1990
1994: Yhdysvallat
jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1994 pelattiin Yhdysvalloissa 17.kesäkuuta-17. heinäkuuta 24.
vuoden 1994 maailmanmestaruuskilpailut
1998: Ranska
jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1998 pelattiin Ranskassa 10.6.-12.7.
vuoden 1998 maailmanmestaruuskilpailut
2002: Korea/Japani
FIFA World Cup 2002 pelattiin Koreassa / Japanissa 31.5.-30.6.
maailmanmestaruuskilpailut 2002
2006: Saksa
FIFA World Cup 2006 pelattiin Saksassa 9.6.-9.7. yhteensä 32 maata.
vuoden 2006 maailmanmestaruuskilpailut
2010: Etelä-Afrikka
FIFA World Cup 2010 pelattiin Etelä-Afrikassa 11.6.-11.7.
vuoden 2010 maailmanmestaruuskilpailut
2014: Brasilia
jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2014 pelattiin Brasiliassa 12.kesäkuuta-13. heinäkuuta, mukana oli 32 maata.
maailmanmestaruuskilpailut 2014
2018: Venäjä
FIFA World Cup 2018 pelattiin Venäjällä 14.kesäkuuta-15. heinäkuuta, ja siihen osallistui 32 maata.
vuoden 2018 maailmanmestaruuskilpailut
joukkueet, joilla on eniten mestaruuksia ja lopputurnauksia
tilastot kaikista maajoukkueista, jotka ovat voittaneet tai pelanneet loppuottelun yhdessä MM-kilpailuihin osallistuneiden määrien kanssa, koskevat kautta 1930-2018.
Team | Titles | Finals | Participation |
---|---|---|---|
Brazil | 5 | 7 | 21 |
Germany | 4 | 8 | 19 |
Italy | 4 | 6 | 18 |
Argentina | 2 | 5 | 17 |
France | 2 | 3 | 15 |
Uruguay | 2 | 2 | 13 |
England | 1 | 1 | 15 |
Spain | 1 | 1 | 15 |
Netherlands | 0 | 3 | 10 |
Hungary | 0 | 2 | 9 |
Czechoslovakia | 0 | 2 | 8 |
Sweden | 0 | 1 | 12 |
Croatia | 0 | 1 | 5 |
World Cup finals
All finals including winners of World Cup tournaments 1930-2018.
vuosi | kotijoukkue* | vierasjoukkue* | tulos |
---|---|---|---|
1930 | Argentiina | ||
1934 | Italia | Tšekkoslovakia | 2-1 (A.E.t) |
1938 | Hungary | Italy | 2-4 |
1950† | Uruguay | Brazil | 2-1 |
1954 | West Germany | Hungary | 3-2 |
1958 | Brazil | Sweden | 5-2 |
1962 | Brazil | Czechoslovakia | 3-1 |
1966 | England | West Germany | 4-2 (a.e.t.) |
1970 | Brazil | Italy | 4-1 |
1974 | Netherlands | West Germany | 1-2 |
1978 | Netherlands | Argentina | 1-3 (a.e.t.) |
1982 | Italy | West Germany | 3-1 |
1986 | Argentina | West Germany | 3-2 |
1990 | West Germany | Argentina | 1-0 |
1994 | Brazil | Italy | 3-2 (pen.) |
1998 | Brazil | France | 0-3 |
2002 | Germany | Brazil | 0-2 |
2006 | Italy | France | 6-4 (pen.) |
2010 | Netherlands | Spain | 0-1 (a.e.t.) |
2014 | Germany | Argentina | 1-0 (a.e.t.) |
2018 | France | Croatia | 4-2 |
* The home and away team are only technical.
† lopputurnausta Ei pelattu, koska turnaus ratkaistiin lohkovaiheessa, jossa mainittu ottelu oli ratkaisevin.
a. e. t.tarkoittaa jatkoajan jälkeen.
pen. tarkoittaa rangaistuksia, eli ottelu ratkesi jatkoajan jälkeen ja tulos sisältää rangaistuspotkukilpailun.
kotiedun
yksi huomattava seikka MM-historiassa on se, että kotijoukkue on esiintynyt liikaa. Kotijoukkue on voittanut kilpailun kuudesti. Sitä paitsi monet joukkueet, jotka eivät normaalisti kilpaile suurimpien joukkueiden kanssa, ovat menneet turnauksessa pitkälle sitten pelatessaan kotikentällä. Esimerkiksi Ruotsi vuonna 1958, jolloin se pääsi finaaliin, ja Etelä-Korea Vuonna 2006, jolloin se pääsi välieriin.
Huippumaalivahdit
nämä pelaajat ovat tehneet eniten maaleja yksittäisissä MM-kisoissa.
pelaaja | Maalit |
Ronaldo | 8 | Brazil | 2002 |
---|---|---|---|
Leônidas | 7 | Brazil | 1938 |
Jairzinho | 7 | Brazil | 1958 |
Grzegorz Lato | 7 | Poland | 1974 |
There are many players that have done six goals in one World Cup and these are: Erich Probst (1954), Josef Hügi (1954), Max Morlock (1954), Pelé (1958), Helmut Rahn (1958), Helmut Haller (1966), Mario Kempes (1978), Paolo Rossi (1982), Gary Lineker (1986), Salvatore Schillaci (1990), Hristo Stoichkov (1994), Oleg Salenko (1994), Davor Šuker (1998), James Rodríguez (2014) ja Harry Kane (2018).
viisi eniten maaleja tehnyttä pelaajaa ovat Ronaldo (18 maalia 4 turnauksessa), Miroslav Klose (16 maalia 4 turnauksessa), Gerd Müller (14 maalia 2 turnauksessa), Just Fontaine (13 maalia 1 turnauksessa) ja Péle (12 maalia 4 turnauksessa).
MM-kisojen palkinnot
MM-kisojen yhteydessä jaetaan useita palkintoja joillekin pelaajille. Niistä tunnetuin on kultainen pallo, joka myönnetään FIFA: n MM-kisojen parhaalle pelaajalle. Ehdokkaista päättää FIFA, josta median edustajat äänestävät. Kultaisen pallon lisäksi on myös hopeinen pallo ja pronssinen pallo sekä kultainen saapas (paras maalintekijä) ja kultainen räpylä (paras maalivahti).
World Cup by continents
suoritusvertailu maanosittain (MM-turnaukset 1930-2018).
Continent | Titles | To reach final | To reach semi-finals |
---|---|---|---|
Europe | 12 | 28 | 52 |
South America | 9 | 14 | 22 |
Asia | 0 | 0 | 1 |
Central and North America | 0 | 0 | 0 |
Africa | 0 | 0 | 0 |
Oceania | 0 | 0 | 0 |
Numbers of participants ja ottelut
taulukossa 5 on esitetty MM-turnaukseen osallistuvien joukkueiden määrät. Toisen sarakkeen numerot koskevat finaalivaihetta ja kolmannen sarakkeen kaikkia karsintaan osallistuneita joukkueita. Lisäksi neljännessä sarakkeessa näkyvät pelattujen otteluiden määrät (karsintapelejä lukuun ottamatta).
Year | Teams (finals) |
Teams (qualification) |
Games (finals) |
---|---|---|---|
1930 | 13 | no qualification | 18 |
1934 | 16 | 32 | 17 |
1938 | 16* | 37 | 18 |
1950 | 15† | 36 | 22 |
1954 | 16 | 37 | 26 |
1958 | 16 | 55 | 35 |
1962 | 16 | 56 | 32 |
1966 | 16 | 74 | 32 |
1970 | 16 | 75 | 32 |
1974 | 16 | 99 | 38 |
1978 | 16 | 107 | 38 |
1982 | 24 | 109 | 52 |
1986 | 24 | 121 | 52 |
1990 | 24 | 116 | 52 |
1994 | 24 | 147 | 52 |
1998 | 32 | 174 | 64 |
2002 | 32 | 199 | 64 |
2006 | 32 | 197 | 64 |
2010 | 32 | 204 | 64 |
2014 | 32 | 203 | 64 |
2018 | 32 | 210 | 64 |
* Austria were abolished before the first game of political reasons.
† France and India withdraw after qualification.
Prize money
The prize money for the tournament has increased massively during the years. Palkintorahaa FIFA World Cup 2018 oli 791 miljoonaa dollaria (voittajat saivat 35 miljoonaa dollaria), jota voidaan verrata 20 miljoonaa dollaria FIFA World Cup 1982.