4.2 food Security Challenges Through the SFCN
Network fasilitators and specific city food partnerships-järjestöltä kysyttiin, miten SFCN ja myös erityiset kaupungin aloitteet vastaavat elintarviketurvan haasteisiin. Ruokaturva ei kuitenkaan kuulu kaupunkeihin tai verkostojargoniin, vaikka kestävien ruokakaupunkien tarjoamat toimet ovat moninaisia ruokaturvaan puuttumiseksi. Kuten tiedonantaja tietyn kaupungin ilmaisee sen:
”kun katsoo strategisia tavoitteita ja katsoo tekemiämme toimia, emme mainitse ruokaturvaa kertaakaan. Kun ensimmäisen kerran esittelin sitä, mistä olimme tekemässä, kaikki, mistä puhuin, oli elintarviketurva, tämä on ongelma, elintarviketurva on ongelma, tässä on toimintasuunnitelma, joka meillä on ja tässä toimet, joita toteutamme, mutta pohjimmiltaan koko asiaa tukevat elintarviketurvan haasteet. ( … ) Huomasin, että se on paljon vaikeampi haaste saada ihmiset sitoutumaan, koska se on sellainen, että tietoisuus on hyvin alhainen, että he eivät välttämättä tunnista sitä omassa henkilökohtaisessa kontekstissaan tai liiketoiminnassaan. Koska heille ei ole mitään merkkejä siitä, että se tapahtuisi tai alkaisi tapahtua, niin se on vähän teoreettinen keskustelu. Tästä huolimatta olemme juuri saattaneet toimintasuunnitelmamme ajan tasalle, ja olen edelleen sitä mieltä, että kaikki, mitä toteutamme tässä toimintasuunnitelmassa, liittyy tavalla tai toisella elintarviketurvaan, koska se on perustana oleva periaate. Emme puhu siitä, ja kun menen pitämään esityksiä, mainitsen sen harvoin, ellei joku nimenomaisesti pyydä minua puhumaan elintarviketurvasta. Koska on paljon helpompaa saada ihmiset mukaan asioihin, joita he ymmärtävät, he näkevät tapahtuvan, he kuulevat uutisista… voidaan puhua ruokaköyhyydestä ja ihmiset saavat sen heti, tai ruokajätteestä ja ihmiset saavat sen, tai yhteisöpuutarhoista tai viljelystä tai ruoanlaittotaidoista, ja he saavat sen heti, mutta kun puhutaan ruokaturvasta, ja he sanovat, en tiedä tästä. Ja heille annetaan joitakin tilastoja, ja he sanovat, että se on kauhistuttavaa, ja sanot tietysti, että se on, mutta heillä ei ole mitään mihin yhdistää sitä henkilökohtaisessa ja ammatillisessa elämässään; se ei näytä sitouttavan ihmisiä kovin tehokkaasti.”
koko haastattelujen ajan monet harjoittajat pyysivät elintarviketurvan tarkkaa määritelmää. Kun vastaajia kehotettiin laatimaan oma määritelmänsä, useimmat vastaajat joko rinnastivat elintarviketurvan ruokaköyhyyteen tai liittivät elintarviketurvan elintarvikkeiden saatavuuteen ja omavaraisuuteen palauttaen mieleen tuotannollisen kehyksen elementit (KS. Kirwan and Maye, 2013; Moragues-Faus, 2017). Kummassakin tapauksessa yksittäiset kaupungit osoittivat kuitenkin kokonaisvaltaisen lähestymistapansa ruokajärjestelmän muuttamiseksi (SFCN: n tukema) ja yksilöivät useita toisiinsa kytkeytyviä alueita, joille ne keskittävät ponnistelunsa, kuten myöhemmin annetut kaupunkien kumppanuusesimerkit osoittavat.
keskeinen osa Newcastlen strategiaa elintarviketurvan haasteisiin vastaamiseksi on ollut elintarvikeköyhyyttä käsittelevän työryhmän perustaminen, johon osallistuu useita paikallisviranomaisten edustajia yhdessä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Haastateltavan mukaan ” ruokaköyhyystyöryhmä antaa hyvän alustan, jolta voi kysyä, kuka ja miksi ruoka on epävarmaa, ja mitä sille voi tehdä.”Kaupungissa, jolla on huono maine Yhdistyneen kuningaskunnan eniten käytetystä ruokapankista, tämän työryhmän kautta he yrittävät voittaa kapeita ratkaisuja ruokaköyhyyteen liittyviin haasteisiin, kuten ruokapankkeihin, ja sen sijaan vaikuttaa politiikan suunnitteluun varmistaakseen, että kaikilla on mahdollisuus saada riittävästi ruokaa sekä pyrkiä vähentämään taloudellisia ja terveydellisiä eroja kaupungissa. Kuitenkin, vahvistaminen alueellisten jakeluverkostojen on myös osa elintarviketurva agenda elintarvikkeiden Newcastle, joka näkee sen kumppanuus pelaa ” keski-mies rooli joissakin elintarviketuotannon loppuun asioita, ”mutta myös jatkuvasti nostaa profiilia elintarvikkeiden epävarmuus kaupungissa työskentelee” varmistaa, että käsitellään toimilla paikallisviranomaisten mutta myös muita kumppaneita.”Esimerkiksi Food Newcastle tekee yhteistyötä suurten alueellisten työnantajien kanssa edistääkseen toimeentuloa. ”Kyse on siis siitä, että yhdistämme yhteistyökumppaneidemme kollektiivisen tiedon ja sen kautta tunnistamme, missä on puutteita ( … ), ja sitten siitä, miten voimme käyttää yhdistettyjä resurssejamme tehdäksemme asialle jotain.”
Food Cardiff ymmärtää, että heidän ”ilmeinen panoksensa koskee ruokaturvaa vähäosaisille, niille, jotka ovat elintarvikkeiden epävarmoja.”Ne tarjoavat erityistoimia, kuten ruokahävikkiä tai onnistunutta kesäloman Rikastamisohjelmaa, jolla pyritään vastaamaan koulujen lomanälkään Cardiffissa. Tähän ohjelmaan osallistui yli 20 kumppania, mukaan lukien Cardiffin kaupungin neuvoston koulutus Catering, Sport Cardiff, Cardiff ja Vale UHB (paikallinen Kansanterveystiimi ja kansanterveyden ravitsemusterapeutit). Toimitus tapahtui viidessä eri koulussa ja yhteisössä eri puolilla kaupunkia, kun yli 170 lasta osallistuu kouluihin lukukauden ulkopuolella, jossa heille syötettiin terveellisiä aterioita, opittiin ruoasta ja pelattiin urheilua. Tämän ohjelman vaikutus ruokaturvaan on tunnustettu kahdella kansallisella kansanterveyspalkinnolla, ja sitä levitetään myös ympäri Walesia koululaisten tavoittamiseksi koko kesän 2016. Muita Food Cardiffin toimia ovat kaupunkikasvustrategian kehittäminen ” Oman ruokaturvamme parantamiseksi.”He näkevät kuitenkin myös strategisella tasolla tekemänsä työn välttämättömänä kentällä tapahtuvien muutosten ajamiseksi. Esimerkiksi Food Cardiff osallistuu aktiivisesti eri lautakuntien ja alustojen, kuten Wales Food Poverty Alliance ja Food and Drink Industry board ajaa muutosta eri aloilla ja hallinnon tasoilla ruokajärjestelmän. Food Cardiffin tapauksessa monet toimet mutta myös strategiat voivat vaikuttaa kansallisella tasolla (Wales). Esimerkiksi Cardiffin terveyslautakunta allekirjoitti sitoumuksen Sustainable Fish City-kampanjaan, jonka tuloksena NHS Walesin yhteiset palvelut tarjoavat kestävää kalaa kaikkiin Walesin sairaalakohteisiin. Food Cardiff yrittää tuoda lisäarvoa ja löytää synergiaa ohjelmien välillä, esimerkiksi He linkittivät dietetic led National Nutrition Skills for Life-ohjelman Love Food Hate Waste-koulutuspakettiin ja päinvastoin. Mukaan tiedonantaja ”yksi tärkeimmistä vahvuuksista Food Cardiff nähdäkseni on, miten yhteyksiä on tehty eri sektoreilla sekä sisällä ja ministeriöiden välillä (paikallinen Ja Wales).”
Feeding Stockportin tapauksessa kestävän kehityksen taloudellisen ulottuvuuden ja ruokaköyhyyden torjuminen on niiden elintarviketurvakäytäntöjen kulmakivi. Tähän sisältyy ”työskentely elintarvikeyritysten kanssa, niiden työn tukeminen, liiketoimintasuunnitelmien kehittäminen ja niiden yhdistäminen tavarantoimittajien kanssa”, mutta myös alkuperäargumentin esittäminen: ”kysykää, mitä ostatte, voiko sitä saada paikallisesti vai alueellisesti? Yritän huolehtia tuotantopohjastamme.”Elintarvikeyritysten tukeminen on tapa vaalia paikallisia osaajia ja myös rakentaa Stockportia ruokakohteena. Stockport kehittää food enterprise center-keskusta, jonka tavoitteena on luoda uusia toimitusketjuja, käytännön työtiloja sekä rakentaa tieto-ja tietoverkostoja. Eräs tiedonantaja sanookin: ”me yritämme tehdä alueen ruoasta parempaa, ja samalla yritämme edistää työllisyyttä ja tuoda enemmän rahaa kaupunkiin; niin, viime kädessä, yritämme vetää myös ihmisiä pois köyhyydestä, jotta heillä olisi varaa ostaa hieman parempaa ruokaa ja saada tällaista kiertoliikettä oikeaan suuntaan. Tällä tavoin pyrimme käsittelemään alueen elintarviketurvaa.”Stockport arvostaa myös muita aloitteita, kuten Kansanterveyslaitoksen puutarhojen edistämistä ja julkisen sektorin sopimusten muuttamista, jotta he voivat olla savviereja ostamiensa tuotteiden kanssa.”Kuten haastateltava päättelee:” nuo asiat eivät ruoki maailmaa, mutta ne luovat paremman suhteen ruokaan, ja sillä välin emme voi muuta toivoa. Puoli hehtaaria kohtuullista tuottavaa maata tarvitaan ihmisen ruokkimiseen, joten Stockportissa meillä on 300 000 asukasta, emme voisi koskaan olla elintarviketurvallisia, mutta voisimme olla parempia siinä, miten suunnittelemme asioita, miten käytämme maata, miten yhdistämme ihmiset ja ihmisten on tuhlattava vähemmän, joten se on koko prosessi.”
Liverpool Food Partnership tunnustaa rajoitteensa elintarviketurvan saatavuusulottuvuuden käsittelyssä: ”Meillä ei ole maatalouden puolella täällä, meillä ei todellakaan ole niin se on hyvin vaikea meille tehdä, että, mutta mitä me tarkastelemme, kun se tulee elintarviketurvan Liverpool on elintarvikkeiden köyhyys, tai kuten me mieluummin kutsua sitä elintarvikkeiden saatavuus. Joten se on pääsy ravitsevaa, terveellistä ja tuoretta ruokaa kaikille kaupungissa eikä vain etuoikeutettu harvat, jotka asuvat vehreässä esikaupunkialueella.”Kumppanuus on työskennellyt yli 2 vuotta sisällyttääkseen elintarvikkeiden saatavuuden kaupungin politiikkoihin ja suunnitelmiin, yhdistäen voimansa valtuuston kanssa kehittääkseen ruokaköyhyysstrategian. Tämän strategian tavoitteena on muuttaa ” asenteita siitä, miten tärkeää ruoka on niille, jotka ovat kriisissä ja miten ruokapankit eivät ole vastaus ja siellä on oltava paljon laajempi harja lähestymistapa.”Tämä on erityisen tärkeää Liverpoolin kaltaisessa kaupungissa, joka on kärsinyt dramaattisista leikkauksista, joiden seurauksena neuvostolla on” vähemmän rahaa pahimman puutteen hoitoon kuin muulla maalla.”Tässä karussa tilanteessa paikallishallinto on erityisen halukas yhdistämään julkisen tilan ja palvelut yhteisöihin. Liverpool Food Partnershipin kaltaiset organisaatiot hyödyntävät näitä mahdollisuuksia helpottamalla siirtolapuutarhojen ja yhteisöpuutarhojen perustamista viheralueille. Lisäksi kumppanuus on perustanut Knowledge Quarter kestävän kehityksen verkoston yhteistyössä Royal hospital, University of Liverpool & John Moores University luoda synergioita akateemisen / lääketieteen, kulttuuri, ja yhteisöllisiä tiloja kaupungin keskustassa. Esimerkiksi Bioscience-ryhmä tutkii aquaponics-ja muita teknologisia älykkäitä ratkaisuja ruoan kasvattamiseksi kaupungissa teollisuusrakennusten energiaa ja tilaa hyödyntäen. Muita hankkeita ovat esimerkiksi ruokakäytävän kehittäminen kaupunkiin tai innovatiiviset ratkaisut ruokahävikin käsittelyyn.