Harrison DyarEdit
yhdysvaltalainen entomologi Harrison Gray Dyar Jr.rakensi kahteen otteeseen tunneliverkoston, jonka pituus oli yhteensä 400 metriä. Hänen ensimmäinen kotinsa Washingtonissa, D. C.: ssä, löydettiin sattumalta rakennustöiden yhteydessä vuonna 1917 herättämättä suurta huomiota. Se löydettiin uudelleen vuonna 1924, kun kuorma-auto upposi lähellä olleeseen jalkakäytävään. Tunnelijärjestelmä aiheutti spekulaatioita lehdistössä, eikä suinkaan siksi, että tunneleista löytyi paljon saksalaisia sanomalehtiä sotavuosilta 1917 ja 1918. Muutaman päivän kuluttua Dyar ilmoittautui tunnelien rakentajaksi ja väitti kaivaneensa ne vuosien 1906 ja 1916 välillä, jolloin hän muutti Kaliforniaan.
Washingtonissa muutamaa vuotta myöhemmin Dyar kaivoi esiin toisen tunnelisarjan uuden kotinsa alta. Verkostossa oli betonilla vuoratut seinät, teräsportaat ja sähkövalaistus. Dyar kuvaili harrastetunnelointia hänelle eräänlaiseksi liikunnaksi sanoen ”jotkut miehet pelaavat golfia, minä kaivan tunneleita”.
William Lyttleedit
kuusikymmentäluvun puolivälissä Brittiläinen rakennusinsinööri William Lyttle kaivoi viinin kellari Hackneyn tontin alla. Tehtyään niin hän sanoi ”päässeensä asian makuun” ja jatkoi kaivamista noin neljäkymmentä vuotta. Lopulta tontille ja ympäröivälle alueelle johti joka suuntaan useita eri tasoissa olevia tunneleita, joista osa oli 18,2 metriä pitkiä. Naapureiden valitusten, sähkönjakelukatkoksen ja jalkakäytävän vajoaman jälkeen kaupunginosa teetti selvityksen, joka paljasti tunnelin laajuuden. Lyttle häädettiin ja tunnelit täytettiin betonilla.
Lyova Arakeljanedit
armenialainen Lyova (tai Levon) Arakelyan kaivoi vuonna 1985 maaseututalonsa alle varastokellarin. Valmistuttuaan hän jatkoi kaivauksia ja jatkoi niitä noin 23 vuoden ajan rakentaen laajan tunnelikompleksin, huoneita ja portaita, jotka ulottuivat 21 metriä syvälle kiinteään kallioon. Arakelyan kertoi saaneensa ohjeita työhönsä unissa ja näyissä. Maanalaiset tilat muutettiin ”Divine Underground” – nimiseksi museoksi hänen kuoltuaan vuonna 2008. Arakelyan ei koskaan eläessään tienannut tunnelityöllään, ja museo tarjoaa hänen perheelleen jonkin verran tuloja.
William Schmidtedit
William ”Burro” Schmidt oli kalifornialainen kaivosmies, joka porasi 32 vuotta a 636 metriä (2,087 jalkaa) tunneli läpi vankka graniitti. Hän väitti rakentavansa oikoreittiä kaivostoiminnastaan sulattoon. Kun uusi tie oli rakennettu, jolloin hänen oikotie vanhentunut, Schmidt jatkoi työtään riippumatta. Hän käytti yksinkertaisia käsityökaluja ja toisinaan räjähteitä tunnelinlouhintaan, roskien kantamiseen kottikärryillä tai kahden aasinsa selässä. Schmidt elätti itsensä työskentelemällä kesäisin maanviljelijänä. Jos jalometalleja joskus löytyi, Schmidt ei koskaan vienyt niitä markkinoille. Schmidt tunneloija vei paremman osan Schmidt kaivosmies, mukaan myöhemmin talonmies Burro Schmidt tunnelin. Tunnelin valmistuttua hän myi toimilupansa toiselle kaivosmiehelle, pakkasi tavaransa ja lähti.
Seymour CrayEdit
yhdysvaltalaisen insinööri ja supertietokonearkkitehti Seymour Crayn tiedetään harrastaneen tunnelityöskentelyä. Cray rakensi talonsa alle 2,4-1,2 metrin syvyisen tunnelin, jossa oli setri, ja selitti, että kaivaminen auttoi häntä ajattelemaan tietokonesuunnittelua. ”Samalla kun kaivelen tunnelia, tontut tulevat usein luokseni esittämään ratkaisuja ongelmaani”, hän sanoi.
Michael AltmannEdit
vuosina 1958-2008 itävaltalainen Michael Altmann kaivoi yhteensä kaksi 180 metrin (590 jalan) tunnelia. Aluksi hän halusi jäähdytyskellarin kahvilaan, jonka oli määrä avata, mutta valmistuttuaan hän ei saanut lupaa. Vuonna 1965 hän otti haltuunsa toisen baarin, mutta jatkoi kaivamista harrastuksena. Altmann käytti pääasiassa hakkua kaivamiseen ja satunnaisesti räjähteitä läpäistyään räjähteiden käsittelytutkinnon palolaitoksella. Hän kaivoi toisen tunnelin, joka haarautui ensimmäisestä, käyttäen itse suunnittelemaansa ja rakentamaansa tunneliporauskonetta. Vuonna 1962 hän asensi Teräsovet tunnelijärjestelmään ja lisäsi varaston hätämuonaa tarkoituksenaan tehdä siitä käyttökelpoinen ydinbunkkerina.
vuonna 2008 Altmann saavutti graniittilohkareen ja ikänsä huomioon ottaen luopui tunnelin kaivamisesta.
Baldassare ForestiereEdit
vuonna 1904 sisilialainen siirtolainen Baldassare Forestiere osti 32 eekkerin (13 ha) tontin fresnosta puutarhaviljelyä varten. Kovapaninen maaperä ei kuitenkaan sopinut hedelmäpuille, joita hän aikoi istuttaa. Työskennellessään muualla Forestiere kaivoi labyrintin maanalaisia ja maanalaisia tiloja paetakseen San Joaquinin laakson kesähelteitä. Hän avasi kattoja päästääkseen valoa sisään ja istutti alle haluamansa hedelmäpuut. Kompleksi koostuu makuuhuoneista, asuintiloista, terasseista, kalalammikosta ja käytävistä. Hänen kuoltuaan vuonna 1946 osa maasta myytiin pois ja osa tunneleista täytettiin, mutta nykyisin noin 3,2 hehtaaria on pelastettu. Se tunnetaan nimellä Forestiere Underground Gardens ja sillä on luettelo National Register of Historic Places-rekisterissä.
Glen HavensEdit
San Diegon asukas Glen Havens rakennutti talonsa alle tunnelien ja luolien sokkelon. Havens aloitti toimintansa vuonna 1949 laajentamalla grillikuoppaansa, mutta päätyi kaivamaan noin 200 metriä tunneleita ja maanalaisia huoneita. Havens värväsi apuun poikansa ja muut naapuruston lapset, jotka ansaitsivat samalla taskurahaa. Maanalainen rakennuskompleksi oli tarpeeksi suuri hänen tyttärensä häävastaanotolle vuonna 1960, ja siihen osallistui noin 200 vierasta. Havens ei noudattanut rakennusmääräyksiä eikä saanut lupaa. Paikalliset viranomaiset suosittelivat ihmisiä olemaan menemättä sisälle, mutta eivät ryhtyneet lisätoimiin.
OthersEdit
Costaricalainen kaivosmies Manuel Barrantes on rakentanut maanalaisen omakotitalon, joka koostuu käytävistä, makuuhuoneista, kokoushuoneista ja kylpyhuoneesta. Yhteensä 186 neliömetrin suuruinen kokonaisuus toimii kotina ja museona.
Butlerissa, Pennsylvaniassa Ron Heist loi 50 huoneen asunnon, joka oli tehty pelastetuista materiaaleista lähistön hylätyistä paikoista. Siihen kuuluu useita tunneliryöstöjä, jotka on kaivettu esiin ja vahvistettu. Hänestä tehtiin dokumenttielokuva nimeltä Myyrämies.
vuonna 2015 Torontolaisesta puistosta löydettiin 10 metrin (33 Jalan) tunneli. Muutaman päivän spekulaatioita mediassa, käyttö terroristien piilopaikkana oli joukossa, nuori rakennusmies Elton McDonald ilmoittautui sen rakentajaksi. Kun häneltä kysyttiin kaivuutöiden tarkoitusta, hän vastasi: ”rehellisesti, rakastin sitä niin paljon. En tiedä, miksi Rakastin sitä.” Vuonna 1984 venäläisellä Leonid Murljantšikilla oli suunnitelma kaivaa 6 kilometriä pitkä tunneli kohti rakastettunsa Ekaterinan taloa. Ekaterina-pojan vastustettua yhdyshenkilöä hän kuitenkin muutti aikeensa rakentaa Lebedjanin kaupunkiinsa metrojärjestelmä. 27 vuoden ajan Murlyanchik käytti suurimman osan työajastaan ja eläkerahoistaan projektiin. Kuollessaan vuonna 2011 hän oli saanut valmiiksi 300 metrin (980 jalan) tunnelin, joka sittemmin suljettiin liikenteeltä.