jäätiköitä eivät rajoita topografiset piirteet (eli ne sijoittuvat vuorten huipuille). Sen sijaan samankokoisia, topografisten piirteiden rajoittamia jäämassoja kutsutaan jääkentiksi. Jääpeitteen kupoli on yleensä keskitetty ylängön korkeimmalle kohdalle. Jää virtaa pois tältä korkealta kohdalta (jääkuilusta) kohti jääpeitteen reuna-alueita.
jäätiköillä on merkittäviä vaikutuksia valtaamansa alueen geomorfologiaan. Muovimuovaus,kaivertaminen ja muut jäätikön eroosiopiirteet tulevat esiin jäätikön vetäytyessä. Monet järvet, kuten Pohjois-Amerikan Suuret järvet, sekä lukuisat laaksot ovat muodostuneet jäätiköiden vaikutuksesta satojen tuhansien vuosien aikana.
maapallolla on noin 30 miljoonaa kuutiokilometriä eli 7,2 miljoonaa kuutiokilometriä kokonaisjään massaa. Jäämassan keskilämpötila vaihtelee -20 ja -30 °C (-4 ja -22 °F) välillä. Jääpeitteen ytimen lämpötila vaihtelee -15 ja -20 °C (5 ja -4 °F) välillä.