vuoden 1960 kampanjassa John F. Kennedy lupasi ”saada tämän maan jälleen liikkeelle” ja tarjosi äänestäjille uuden sukupolven johtajuutta. Hän haastoi maanmiehensä mukaan vapaustaisteluun kylmän sodan vaarallisina vuosina. Virkaanastujaispäivänä 20. tammikuuta 1961 lähes miljoona ihmistä maan pääkaupungissa uhmasi pakkasta nähdäkseen vilauksen valitsemastaan uudesta presidentistä. Päivän vaikeat kysymykset-kommunistien uhka, ydinasevarustelu, rodulliset levottomuudet ja taloudellinen ahdinko-odottivat presidenttiä ja kansakuntaa. Virkaan astuessaan JFK ymmärsi, että hänen virkaanastujaispuheensa täytyisi herättää luottamusta kotimaassa ja kunnioitusta ulkomailla. Hän uskoi, että demokratia kukoistaa vain, kun kansalaiset antavat lahjojaan yhteisen hyvän eteen, ja että johtajien tehtävä on innostaa kansalaisia uhraustekoihin. Ja kun hän kehotti ihmisiä: ”älkää kysykö, mitä maanne voi tehdä hyväksenne”, hän vetosi jaloimpiin vaistoihin ja esitti viestin, jonka amerikkalaiset olivat innokkaita kuulemaan.
Kennedyn virkaanastujaispuhe heijasteli hänen ydinuskomuksiaan ja elämänkokemustaan. Hän oli sotaveteraani—taistelusankari. Hän oli lukenut aikojen suuria puheita ja uskoi sanojen voimaan. Hän ajatteli, että demokratia kukoistaa vain, kun kansalaiset antavat lahjojaan yhteisen hyvän eteen, ja että johtajien tehtävä on innostaa kansalaisia uhraustekoihin. Ja kun hän kehotti amerikkalaisia: ”älkää kysykö, mitä maanne voi tehdä hyväksenne”, hän vetosi heidän jaloimpiin vaistoihinsa ja esitti viestin, jonka amerikkalaiset olivat innokkaita kuulemaan. Hän kohotti kuulijoidensa mielialaa, jopa kohdatessaan ydinajan synkän todellisuuden. Puhe oli sensaatio.