- mikä on Kapitaatiosuhde?
- Pääomitussuhteen kaava
- #1-velka-omavaraisuusaste
- #2 – pitkän aikavälin velka pääomalle
- #3 – kokonaisvelka pääomitukseen
- tulkinta
- Kapitaatiosuhteen esimerkki
- Esimerkki # 1
- Example # 2
- Nestlen esimerkki
- analysoimalla öljyn Pääomasuhdetta & kaasuyhtiöt (Exxon, Royal Dutch, BP & Chevron)
- miksi Marriott International Capitalisation Ratio kasvoi rajusti – tapaustutkimus
- Pääomitussuhdevideo
- johtopäätös
mikä on Kapitaatiosuhde?
Pääomitussuhteet ovat joukko suhdelukuja, jotka auttavat analyytikkoa määrittämään, miten yrityksen pääomarakenne vaikuttaa, jos yhtiöön tehdään sijoitus – tämä joukko sisältää velan omasta pääomasta, pitkän aikavälin velan markkinakattoon ja kokonaisvelan markkinakattoon hyödyllisinä suhdeluvuina.
Pepsin velka omaan pääomaan oli vuosina 2009-1010 noin 0,50 x. Se alkoi kuitenkin nousta nopeasti ja on 2.792x tällä hetkellä. Mitä tämä tarkoittaa Pepsille? Miten sen velka suhteessa omavaraisuuteen kasvoi dramaattisesti? Onko tämä hyvä vai huono asia Pepsille?
tällä suhdeluvulla yritämme ymmärtää, kuinka paljon yritys on pannut pääomarakenteeseensa ”velkaa”. Se on yksinkertaista; tarkistamme velan osuuden kokonaispääomasta. Ymmärtääksemme tämän meidän on ensin ymmärrettävä pääomarakenne.
pääomarakenne kuvaa oman pääoman ja velan osuutta yrityksen pääomasta. Nyrkkisääntönä on, että mikä tahansa yritys säilyttää oman pääoman ja velan välisen suhteen 2:1. Mutta oikeassa elämässä niin ei aina tapahdu. Meidän sijoittajien on siis katsottava sitä ja selvitettävä, kuinka paljon yrityksen pääomassa on omaa pääomaa ja velkaa.
mutta vain yksi suhde ei pystyisi antamaan tarkkaa kuvaa. Tarkastelemme siis kolmea suhdelukua, joiden kautta ymmärrämme pääoman velkaantumisen. Tätä kutsutaan myös rahoitusalan vähimmäisomavaraisuusasteeksi. Kolme suhdelukua, joita tarkastelemme, ovat-velka-omavaraisuusaste, pitkän aikavälin velka-Kapitaatiosuhde ja kokonaisvelka-Kapitaatiosuhde.
Katsotaanpa näiden kolmen suhdeluvun kaavoja.
Pääomitussuhteen kaava
#1-velka-omavaraisuusaste
tarkastellaan ensin velka-omavaraisuusastetta.
velka-omavaraisuusaste = kokonaisvelka/Oma pääoma
tässä otetaan kokonaisvelka huomioon ja verrataan sitä omaan pääomaan. Tämä on peruspääomarakenteen suhde, joka antaa meille käsityksen siitä, kuinka paljon velkaa ja omaa pääomaa lisätään yhtiön pääomaan. Tässä kokonaisvelka sisältää sekä lyhytaikaisen että pitkäaikaisen velan, ja oma pääoma sisältää kaiken osakepääomasta, rahastosta, määräysvallattomien omistajien osuudesta ja osakkeenomistajille kuuluvasta omasta pääomasta.
velattoman yrityksen tapauksessa velka-omavaraisuusaste olisi nolla, ja silloin ajatus tästä suhdeluvusta on merkityksetön.
#2 – pitkän aikavälin velka pääomalle
katsotaanpa seuraavaa suhdelukua.
Kapitaatiosuhde = pitkäaikainen velka/pääomitus
Tämä on kapitaation ensimmäinen tärkein suhdeluku. Tarkastelemme kaikkia kolmea ymmärtääksemme velan osuuden kaikista näkökulmista. Tämä suhdeluku kertoo pitkäaikaisen velan osuudesta pääomitukseen verrattuna.
pääomitus tarkoittaa pitkäaikaisen velan ja oman pääoman summaa. Esimerkkiosiossa ymmärrämme, miten se lasketaan.
#3 – kokonaisvelka pääomitukseen
katsotaan kolmanneksi tärkeintä suhdelukua.
Kapitaatiosuhde = kokonaisvelka/pääomitus
ainoa ero edellisen suhdeluvun ja tämän välillä on lyhytaikaisen velan sisällyttäminen. Tässä suhteessa tarkastellaan kokonaisvelkaa ja selvitetään kokonaisvelan osuus pääomitukseen verrattuna.
kokonaisvelka tarkoittaa sekä pitkäaikaista että lyhytaikaista velkaa. Ja pääomitus tarkoittaa, kuten tavallista, velkaa Plus oma pääoma. Mutta tässä tapauksessa pääomitus sisältäisi myös lyhytaikaisen velan (eli pääomitus = pitkäaikainen velka + lyhytaikainen velka + oma pääoma).
esimerkkiosiossa nähdään, miten tämä suhdeluku lasketaan.
tulkinta
Jos otamme huomioon edellä mainitut kolme suhdelukua, pystyisimme ymmärtämään, miten yrityksellä pitkällä aikavälillä menee.
mutta meidän on käytettävä syrjintää arvioidessamme yrityksen vaikutusvaltaa sen toimialan mukaan, jolla se toimii. Yrityksellä, joka on hyvin pääomavaltainen ja jolla on ennakoitavissa oleva kassavirta, on yleensä suurempi velkasuhde. Esimerkiksi televiestintä -, yleishyödyllinen palvelu-ja putkijohtoalan yritykset ovat hyvin pääomavaltaisia ja niiden kassavirta on kohtuullisen korkea. Näin ollen pääomitussuhteet tämäntyyppisten yritysten ovat korkeammat normaaleissa skenaarioissa.
muissa tapauksissa IT-ja vähittäiskauppayritysten pääomaintensiteetti on alhainen, joten niiden suhdeluvut ovat alhaisemmat.
sijoittajien kannattaa miettiä myös niiden yritysten kassavirtoja, joihin he haluavat sijoittaa. Heidän on selvitettävä, onko näillä yrityksillä riittävästi nettokassavirtaa velan takaisinmaksuun. Jos yrityksillä on riittävä määrä kassavirtoja, niiden pääomitusaste olisi yleensä suurempi ja päinvastoin. Tämän ymmärtämiseksi sijoittajien olisi tarkasteltava vähimmäisomavaraisuusasteen, korkojen ja kattavuuden suhdetta.
katso suhdelukua –
Korkokattosuhde = EBIT/korkokulut
liikevoitto tarkoittaa tulosta ennen korkoja ja veroja. Jos katsomme yrityksen tuloslaskelmaa, voisimme katsoa liikevoittoa saman tien. Tällä mittarilla katsotaan, riittääkö yhtiön tulos korkojen maksamiseen vai ei. Velkasuhteiden tarkastelun ohella sijoittajien tulisi tarkastella korkojen kattavuutta selvittääkseen, onko yhtiöllä tarpeeksi tuottoa korkojen maksamiseen.
velkasuhteiden ja korkokatteen suhteen tarkastelun ohella sijoittajien tulisi tarkastella myös ajankohtaa, ei vain kerran tai kahdesti. Jotta saadaan selkeä kuva siitä, missä yhtiö on pääomituksen suhteen, sijoittajien kannattaa katsoa lukuja ajanjaksolta. Lopuksi, niiden pitäisi myös verrata pääomitus suhdelukuja ja korkojen kattavuus suhde vertaisyritysten saada parempi käsitys.
4.9 (1 067 arviota) 250+ courses | 40+ projects | 1000+ hours | full lifetime access | Certificate of completion
myös, katsokaa EBIT vs. käyttökate.
Kapitaatiosuhteen esimerkki
nyt tarkastellaan paria esimerkkiä ymmärtääksemme tämän suhteen yksityiskohtaisesti.
Esimerkki # 1
M Corporation on antanut joitakin tietoja vuoden lopussa, ja alla olevien tietojen perusteella on ymmärrettävä M Corporationin pääomitussuhde sijoittajan näkökulmasta-
details | in US $ |
oma pääoma | 100,000 |
kokonaisvelka | 100 000 |
Short term Debt: Long term Debt | 3:2 |
meille on annettu nämä tiedot. Nyt saamme selville kolme suhdelukua, jotka auttavat meitä ymmärtämään tätä M Corporationin suhdelukua.
aloitetaan ensimmäisestä suhdeluvusta.
velka-omavaraisuusaste = kokonaisvelka/Oma pääoma
tässä annetaan kokonaisvelka, ja tunnemme myös oman pääoman.
So putting the value in the ratio, we would get Debt-Equity Ratio as –
Details | In US $ |
Shareholders’ Equity (A) | 100,000 |
Total Debt (B) | 100,000 |
Debt-Equity Ratio (B/A) | 1 |
velka-omavaraisuusasteesta voi päätellä, että kyseessä on suhteellisen hyvä yritys, joka on käyttänyt sekä omaa pääomaa että velkaa tasapuolisesti toimintansa ja laajentumisensa rahoittamiseen.
katsotaan seuraavaa suhdelukua.
Kapitaatiosuhde = pitkäaikainen velka/pääomitus
tiedämme kokonaisvelan, ja annetaan lyhyen ja pitkän aikavälin velan suhde.
lasketaan ensin pitkä ja lyhytaikainen velka.
Details | In US $ |
Total Debt | 100,000 |
Short term Debt: Long term Debt | 3:2 |
Long term Debt | 40,000 |
Short term Debt | 60,000 |
Now, putting the value of Long term debt into ratio, we get –
Details | In US $ |
Shareholders’ Equity (1) | 100,000 |
Long term Debt (2) | 40,000 |
Capitalization (3=1+2) | 140,000 |
Capitalization Ratio 1 (2/3) | 0.285 |
From the above ratio, we can conclude that the ratio of M corporation is lower. Jos tämä yhtiö on IT-alalta, niin sillä menee aika hyvin. Mutta jos se on peräisin pääomavaltainen teollisuuden kuten televiestinnän, apuohjelmat, jne. silloin M Corporationin on parannettava suhdettaan.
tarkastellaan kolmatta suhdelukua.
Kapitaatiosuhde = kokonaisvelka/Kapitaatio
tässä kapitaation arvo olisi erilainen, koska meidän on sisällytettävä kokonaisvelka kapitaatioon.
Details | In US $ |
Shareholders’ Equity (D) | 100,000 |
Total Debt (E) | 100,000 |
Capitalization (D+E) | 200,000 |
Let’s put the value into the ratio.
Details | In US $ |
Total Debt (G) | 100,000 |
Capitalization (F) | 200,000 |
Capitalization Ratio 2 (G/F) | 0.50 |
From the above ratio, we can conclude the same. Jos tämä yhtiö on IT-alalta, niin sillä menee aika hyvin. Mutta jos se on peräisin pääomavaltainen teollisuuden kuten televiestinnän, apuohjelmat, jne. sen jälkeen M Corporationin on parannettava pääomitussuhdettaan.
Example # 2
Company C has furnished the below information –
Details | In US $ |
Shareholders’ Equity | 300,000 |
Total Debt | 200,000 |
EBIT | 75,000 |
Interest Expenses | 20,000 |
on laskettava pääomitussuhde ja korkojen kattavuussuhde.
Tämä esimerkki on tärkeä, koska meidän on sijoittajana ymmärrettävä korkojen kattamisen rooli yrityksen pitkän aikavälin tavoitteissa. Jos yritys voi olla tarpeeksi rahaa maksaa pois korko sen velan, niin se olisi hyvä viritys etukäteen; muuten, yritys ei voi tehdä merkittäviä parannuksia niiden nykyinen asema.
lasketaan suhdeluvut.
koska meille on annettu kokonaisvelka ja oma pääoma
lasketaan pääomitus.
Details | In US $ |
Shareholders’ Equity (1) | 300,000 |
Total Debt (2) | 200,000 |
Capitalization (1+2) | 500,000 |
Putting the value of total debt and capitalization into the ratio, we get –
Details | In US $ |
Total Debt (3) | 200,000 |
Capitalization (4) | 500,000 |
Capitalization Ratio 2 (3/4) | 0.40 |
yrityksen C on parannettava pääomaansa, jos se haluaa menestyä pitkällä aikavälillä; riippuu kuitenkin siitä, millaisella toimialalla se on.
lasketaan nyt korkojen kattosuhde.
Interest-Coverage Ratio = EBIT / Interest Expense
Putting the value of EBIT and Interest Expense, we get –
Details | In US $ |
EBIT (5) | 75,000 |
Interest Expense (4) | 20,000 |
Interest-Coverage Ratio (5/4) | 3.75 |
tässä tapauksessa korkojen ja kattavuuden suhde on varsin hyvä. Se tarkoittaa, että yrityksellä on hyvä asema tulojen suhteen, vaikka kapitaatiosuhde on paljon pienempi. Jotta ymmärtäisimme kokonaiskuvan, meidän on tarkasteltava kaikkia yrityksen suhdelukuja ja päätettävä sitten, onko yritykseen sijoittaminen hyvä idea vai ei.
Nestlen esimerkki
alle tilannekuvan on Nestlen konsolidoitu tase 31. joulukuuta 2014 & 2015
lähde: Nestle
From the table above –
- Current Portion of Debt = CHF 9,629 (2015) & CHF 8,810 (2014)
- Long Term Portion of Debt = CHF 11,601 (2015) & CHF 12,396 (2014)
- Total Debt = CHF 21,230 (2015) & CHF 21,206 (2014)
#1 – Debt to Equity Ratio
Debt to Equity Ratio = Total Debt / Total Equity
In millions of CHF | 2015 | 2014 |
Total Debt (1) | 21230 | 21206 |
Total Equity (2) | 63986 | 71884 |
Total Debt to Equity | 33.2% | 29.5% |
The Total Debt to Equity ratio has increased from 29.5% in 2014 to 33.2% in 2015.
#2 – Capitalization Ratio = Long Term Debt / Capitalization
In millions of CHF | ||
2015 | 2014 | |
Long Term Debt | 11601 | 12396 |
Total Debt | 21230 | 21206 |
Total Equity | 63986 | 71884 |
Total Debt and equity (Capitalization) (2) | 85216 | 93090 |
Ratio | 13.6% | 13.3% |
pääomitusaste oli noussut marginaalisesti vuoden 2014 13,3 prosentista 13,6 prosenttiin vuonna 2015.
#3 – Capitalization Ratio = Total Debt / Capitalization
In millions of CHF | ||
2015 | 2014 | |
Total Debt (1) | 21230 | 21206 |
Total Equity | 63986 | 71884 |
Total Debt and equity (Capitalization) (2) | 85216 | 93090 |
Ratio | 24.9% | 22.8% |
The capitalization ratio had marginally increased from 22.8% in 2014 to 24.9% in 2015.
analysoimalla öljyn Pääomasuhdetta & kaasuyhtiöt (Exxon, Royal Dutch, BP & Chevron)
alla on Exxonin, Royal Dutchin, BP: n ja Chevronin (velka Kokonaispääomalle) kuvaaja.
lähde: ycharts
suurimmalle osalle öljyä & kaasuyhtiöitä. This is primarily due to a slowdown in commodity (oil) prices and thereby resulting in reduced cash flows, straining their balance sheet.
Period | BP | Chevron | Royal Dutch | Exxon Mobil |
31-Dec-15 | 35.1% | 20.1% | 26.4% | 18.0% |
31-Dec-14 | 31.8% | 15.2% | 20.9% | 14.2% |
31-Dec-13 | 27.1% | 12.0% | 19.8% | 11.5% |
31-Dec-12 | 29.2% | 8.1% | 17.8% | 6.5% |
31-Dec-11 | 28.4% | 7.6% | 19.0% | 9.9% |
31-Dec-10 | 32.3% | 9.6% | 23.0% | 9.3% |
31-Dec-09 | 25.4% | 10.0% | 20.4% | 8.0% |
31-Dec-08 | 26.7% | 9.0% | 15.5% | 7.7% |
31-Dec-07 | 24.5% | 8.1% | 12, 7% | 7, 3% |
lähde: ycharts
tärkeitä huomioitavia kohtia tässä ovat seuraavat –
- Exxon-suhde kasvanut 6, 5%: sta 18,0% 3 vuoden aikana.
- verenpaine kohosi 28,4 prosentista 35,1 prosenttiin kolmen vuoden aikana.
- Chevronin suhdeluku nousi 3 vuoden aikana 8,1 prosentista 20,1 prosenttiin.
- Royal Dutch ratio nousi 3 vuoden aikana 17,8 prosentista 26,4 prosenttiin.
verrattaessa Exxonia vertaistensa kanssa, huomaamme, että Exxonin Kapitalisaatiosuhde on paras. Exxon on pysynyt kestävänä tässä laskusyklissä ja tuottaa edelleen vahvoja kassavirtoja laadukkaiden varantojensa ja johdon toteutuksen ansiosta.
miksi Marriott International Capitalisation Ratio kasvoi rajusti – tapaustutkimus
miksi olet sitä mieltä, että velka suhteessa pääomaan on kasvanut rajusti?
source: ycharts
tarkastellakseni uudelleen, mikä on velan ja pääoman suhde = kokonaisvelka/(kokonaisvelka + Oma pääoma)
ottiko yhtiö suhteettoman määrän velkaa?
alla olevassa kuvassa kerrotaan tarkemmin Marriottin kansainvälisistä veloista vuosilta 2014 ja 2014. Huomaamme, että velka on kasvanut marginaalisesti. Emme todellakaan voi syyttää tätä marginaalista velan kasvua Kapitaatiosuhteen kasvusta.
source: Marriott International SEC: n viilaukset
Onko oma pääoma vastaus?
pienenikö osakkeenomistajien Oma pääoma? Niin teki!
katso alla oleva tilannekuva Marriott Internationin rahoitustoiminnan kassavirrasta. Toteamme, että yhtiö on ostanut osakkeita takaisin. Vuonna 2015 Marriott International osti takaisin 1,917 miljardin dollarin arvosta omia osakkeita. Samoin vuonna 2014 se osti takaisin 1,5 miljardin dollarin arvosta omia osakkeita.
lähde: Marriott International SEC: n tilitykset
tämän myötä osakkeenomistajien Oma pääoma pieneni jyrkästi, mikä näkyy alla olevassa taseessa.
source: Marriott International SEC Filings
toteamme, että osakkeenomistajien Oma pääoma oli-3,59 miljardia dollaria vuonna 2015 ja -2,2 miljardia vuonna 2014.
koska luku on negatiivinen, kokonaispääoma (kokonaisvelka + Oma pääoma) pienenee, jolloin pääomitusaste kasvaa. (Yksinkertaista!)
Pääomitussuhdevideo
- esimerkkejä liikevoitosta (tulos ennen korkoja ja veroja)
- DSCR Ratio
johtopäätös
Pääomitussuhde auttaa ymmärtämään, ovatko yritykset käyttäneet pääomaansa hyvin ja miten. Tämän suhdeluvun avulla voimme ymmärtää, miten yritys hyödyntää talouttaan luodakseen parempia mahdollisuuksia. Mutta kuten aina sanomme, vain yksi tai kaksi suhdelukua ei riitä selkeyttämään sijoittajan mieltä. Sijoittajan on tarkasteltava kaikkia tunnuslukuja ja nettokassavirtaa saadakseen ison kuvan yrityksestä ennen kuin hän investoi siihen.