tappavan 2017-2018 influenssakauden ollessa vielä tuore kansanterveysviranomaisten mielissä, tämän vuoden epidemia on muodostumassa yhtä vakavaksi. Kansallisen Allergia-ja tartuntatautien instituutin (NIAID) johtaja Anthony Fauci sanoo, että tästä influenssakaudesta voi tulla yksi pahimmista vuosikymmeniin. ”Alustavien mittareiden mukaan tästä ei tule hyvää kautta—tästä tulee huono kausi”, Fauci kertoi CNN: lle aiemmin tässä kuussa.
viime viikolla tartuntatautien valvonta-ja ehkäisykeskus ilmoitti, että influenssatapauksia on ollut ainakin 9,7 miljoonaa sitten lokakuun alun. CDC on myös seurannut influenssakuolleisuutta, raportoiden ainakin 4 800 influenssaan liittyvää kuolemaa tällä kaudella. Erityisen alttiita flunssalle ovat nuoret, vanhukset ja immuunipuutteiset-tällä kaudella virukseen on kuollut 33 lasta.
lievissäkin tapauksissa influenssavirus voi aiheuttaa epämiellyttäviä oireita, kuten korkeaa kuumetta, lihassärkyä ja väsymystä. Suojautuaksesi vuotuiselta influenssaepidemialta kansanterveysviranomaisilla on yksinkertainen neuvo: ota influenssarokote.
vaikka influenssarokotus on tällä hetkellä paras mahdollinen suoja kausi-influenssaa vastaan, se ei ole 100-prosenttisen tehokas. CDC: n mukaan influenssarokote vähentää sairastumisriskiä tyypillisesti 40-60 prosenttia, ja näin vain, jos rokotteen sisältämät virukset vastaavat kyseisellä kaudella kiertävän influenssan alatyyppejä.
RNA-viruksena influenssalla on suuri taipumus mutatoitua, Fauci kertoi Smithsonianille. Jopa influenssan alatyypeissä viruksen geneettinen koodi mutatoituu jatkuvasti aiheuttaen vuodenaikojen välisiä muutoksia, joita tutkijat kutsuvat antigeeniseksi ajautumiseksi.
”suurimman osan ajasta virus muuttuu juuri sen verran kaudesta toiseen, että viime vuoden flunssa ei ole aivan sama kuin mitä tämän vuoden flunssa on”, Fauci sanoo. ”Parhaan mahdollisen suojan saamiseksi suositellaan rokottamista joka vuosi. Se on hyvin ainutlaatuista. Ei todellakaan ole mitään muuta rokotetta, jota suosittelisit jollekin rokotettavaksi joka ikinen vuosi.”
antigeenisen driftauksen perässä pysyäkseen tutkijat virittävät jatkuvasti influenssarokotetta, joka on suunniteltu reagoimaan pintaproteiiniin nimeltä hemagglutiniini, joka kohdistuu siihen, mitä Fauci kutsuu proteiinin ”pääksi”. ”Kun vastaat hyvin, hyvä uutinen on, että sinua suojellaan. Ongelmana on, että pää on se osa proteiinia, joka on taipumus mutatoida paljon.”
proteiinin toinen pää—”varsi”—on paljon vastustuskykyisempi mutaatioille. Rokote, joka kohdistuu hemagglutiniinivarteen, voi tarjota suojan kaikkia influenssan alatyyppejä vastaan ja toimia antigeenisestä kulkeutumisesta riippumatta, tarjoten oleellisesti Yleismaailmallisen suojan influenssaa vastaan. NIAID, osa National Institutes of Health (NIH), pyrkii parhaillaan kehittämään ehdokas universaali influenssarokote vaiheen 1 kliinisessä tutkimuksessa, jossa rokotekandidaatti on ensimmäistä kertaa annettu ihmisille. Tulokset Rokotteen turvallisuudesta ja tehosta on määrä saada alkuvuodesta 2020.
kausi-influenssalta suojautumisen ohella yleinen rokote varustaisi myös ihmiskunnan aseella seuraavaa influenssan pandemiakantaa vastaan. Influenssapandemioita tulee silloin tällöin ja arvaamattomasti, yleensä silloin, kun influenssan alatyyppi hyppää eläimistä ihmisiin. Tämä ilmiö, jota kutsutaan antigeeniseksi siirroksi, tuo ihmisille niin uuden flunssan, että immuunijärjestelmämme yllättyy täysin.
historian vakavin influenssapandemia oli vuoden 1918 influenssa, joka tartutti kolmasosan maailman väestöstä ja vaati ainakin 50 miljoonaa ihmishenkeä. Ensimmäinen sairausepidemia sattui CDC: n mukaan Camp Funstonissa Fort Rileyssa Kansasissa maaliskuussa 1918. Geneettiset todisteet viittaavat siihen, että kyseinen virus tuli linnusta. Joukkojen lähettäminen taistelemaan ensimmäisessä maailmansodassa edesauttoi tautien leviämistä, ja sodan päättyessä influenssan kuolonuhrien määrä ylitti taistelujen aiheuttamien siviili-ja sotilasuhrien kokonaismäärän. Toisin kuin kausi-influenssa, vuoden 1918 pandemia oli kohtalokas monille muuten terveille 15-34-vuotiaille aikuisille, mikä alensi elinajanodotetta Yhdysvalloissa yli 12 vuodella.
kanta Subbarao, Maailman terveysjärjestön influenssan vertailu-ja tutkimuskeskuksen johtaja, sanoo, että on olemassa kolme kriteeriä, joiden perusteella influenssakantaa voidaan pitää pandemiana: uutuus, tarttuvuus ja kyky aiheuttaa tauteja. ”Jos syntyy uusi virus, pitää tietää kaksi asiaa”, hän sanoo. ”Mikä on todennäköisyys, että se tartuttaisi ihmisiä ja leviäisi? Mutta kuinka suuri vaikutus sillä olisi ihmisten terveyteen, jos se tekisi näin?”
tarttuvuus ja iskun vakavuus voivat määrätä, osoittautuuko pandemia suhteellisen lieväksi, kuten vuoden 2009 sikainfluenssa, vai yhtä raa ’ aksi kuin vuoden 1918 epidemia.
Sabrina Sholts, Smithsonian ’ s National Museum of Natural History—museon näyttelyn ”Outbreak: Epidemics in a Connected World” kuraattori, sanoo, että ihmisten toiminta, joka edistää tautien syntymistä ja leviämistä—kuten asuminen lähekkäin ja matkustaminen ympäri maailmaa-on vain voimistunut vuoden 1918 jälkeen. Mutta vaikka globalisaatio voi kiihdyttää tautien leviämistä, se voi myös helpottaa tietämyksen maailmanlaajuista levittämistä.
”nyt meillä on globaalisti valvontaan ja koordinointiin keino, jota ei silloin ollut”, Sholts sanoo. ”Mielestäni tuo kommunikaatio on valtava työkalu, ja se on mahdollisuus reagoida melko nopeasti, kun jotain tällaista tapahtuu.”
Subbarao mainitsee WHO: n Global Influenza Surveillance and Response Systemin (GISRS) yhtenä esimerkkinä globaalista yhteistyöstä influenssatutkimuksessa. Hän arvioi, että 115 maassa on noin 145 kansallista influenssakeskusta, jotka seuraavat kausi-influenssaa sekä kaikkia influenssaviruksia, jotka onnistuvat hyppäämään eläimistä ihmisiin.
WHO: n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus julkisti maaliskuussa antamassaan lausunnossa maailmanlaajuisen Influenssastrategian tulevalle vuosikymmenelle. Strategialla on kaksi yleistä tavoitetta: parantaa jokaisen maan valmiuksia seurata ja reagoida influenssaan sekä kehittää parempia välineitä influenssan ehkäisyyn ja hoitoon. Yleismaailmallista rokotetta koskeva tutkimus voisi tukea toista tavoitetta, jonka mukaan maailman väestö olisi varustettava vahvemmalla puolustuksella influenssaa vastaan.
”influenssapandemian uhka on aina läsnä”, Ghebreyesus sanoi lausunnossa. ”Meidän täytyy olla valppaita ja valmistautuneita. Suuren influenssaepidemian kustannukset ovat paljon suuremmat kuin ehkäisyn hinta.”