Kreikan kieli ja kielitiede: historia

Tämä sivu tarjoaa vain hyvin lyhyen johdannon kreikan kielen historiaan, antaen vain perusteet. Tutki aihetta perusteellisesti, Lue Geoffrey Horrocksin kirja Greek: A History of the Language and its Speakers. toinen painos (2014) sisältää laajennetun todistusaineiston käsittelyn jokaiselta ajanjaksolta, jolloin hellenistisen ja roomalaisen Koineenuksen käsittely on yli 100 sivua.

kreikan kielen historia alkaa säilyneiden tekstien osalta mykeneläisestä kulttuurista ainakin jo kolmastoista vuosisadalta eaa. Varhaisimmat tekstit on kirjoitettu lineaari – B: ksi kutsutulla kirjoituksella. mykeneläisen sivilisaation romahdettua (noin 1200 eaa) kirjoitus katosi Kreikasta. Yhdeksännen ja kahdeksannen vuosisadan vaihteessa eaa.otettiin käyttöön foinikialaiseen tavukirjaan perustuva kirjoitus, jossa tarpeettomat konsonanttisymbolit käytettiin uudelleen edustamaan kreikkalaisia vokaaleja. Vanhimmat säilyneet aakkoskirjoitukset on kirjoitettu tällä uudella järjestelmällä ja ne ovat peräisin 700-luvun lopulta eaa.

klassisella eli hellenistisellä kaudella Kreikkaa esiintyi useissa päämurteissa, joista jokaisella on oma merkityksensä kielen historian kannalta, mutta vaikuttavimmaksi näistä osoittautuisi lopulta Ateenassa puhuttu Attic. Hellenistisellä kaudella Attic ja ioni-kielen muoto, jota puhuttiin pääasiassa kreikkalaisissa kaupunkivaltioissa suoraan Aigeianmeren toisella puolella Ateenasta-vaikuttivat kuitenkin merkittävästi toisiinsa oratorisen ja filosofisen proosan suosimina kielen muotoina, ja lopulta tuloksena oli murre, jota nykyään kutsutaan Attic-Ioniseksi.

Aleksanteri Suuren valloitusten jälkeen (noin 336-323 eaa.) kieli koki kauaskantoisia muutoksia. Aleksanteri kuljetti kielen ullakko-ionisen muodon yhdessä kreikkalaisen kulttuurin yleisemmin kanssa kauas Lähi-itään, jossa siitä tuli kaupankäynnin ja hallinnon vakiokieli, joka oli olemassa monien paikallisten kielten rinnalla. Kreikan omaksuivat toisena kielenä näiden alueiden alkuperäisasukkaat, ja lopulta se muutettiin niin sanotuksi Hellenistiseksi Koinéksi eli yleiskreikaksi. Tämä kielen uusi muoto jäi lähinnä ullakko-ionisen synteesin jatkokehitykseksi.

hellenistinen Koinee toi merkittäviä muutoksia sanastoon, ääntämiseen ja kielioppiin, ja osa näistä muutoksista on säilynyt Nykykreikkaan. Aleksanterin aloittama nopean muutoksen aika kesti kuitenkin noin vuodesta 300 eaa vuoteen 300 Jaa. Polybioksen historiat, Epiktetoksen puheet ja kristillinen Uusi testamentti ovat kaikki peräisin tältä ajalta ja ovat hyviä koineen edustajia.

hellenistisellä kaudella jotkut puristit reagoivat voimakkaasti Koineita vastaan. He kehittivät attismiksi kutsutun liikkeen, joka piti klassista ullakkoa ainoana hyväksyttävänä mittapuuna proosan kirjoittamiselle. Tämä liike vaikuttaisi Kreikan kirjoittamiseen pitkälle nykyaikaan rajoittamalla kirjallisuuden tuottamista varsinaisen arkipuheen normaalilla idiomilla.

Attismi hallitsi kirjallisuuden tuotantoa koko bysanttilaisen ajan Konstantinopolin perustamisesta vuonna 330 vuoteen 1453, jolloin turkkilaiset kukistivat kaupungin. Varsinaisen päivittäisen puheen kehitystä tänä aikana on tavattoman vaikea rekonstruoida, sillä kansankielistä puhetta pidettiin sopimattomana kirjalliseen tuotantoon. Kreikan astuessa neljänsadan vuoden pituiseen turkkilaisten orjuuden kauteen sen kirjallinen tuotanto oli vähentynyt jyrkästi Attismin vaatimusten vuoksi.

Kreeta onnistui vastustamaan turkkilaisten valvontaa vuoteen 1669 saakka. Siellä paikallisella murteella tämän kauden loppupuolella tuotettu runous edistäisi merkittävästi modernin demoottisen kirjallisuuden kehitystä samoin kuin mantereella tuotetut kansanlaulut.

kun Kreikka lopulta voitti vapautensa vuonna 1830, muodostettiin uusi kuningaskunta, jonka ytimessä olivat Ateena ja Peloponnesos. Näillä alueilla puhutuista murteista tuli perusta nykykreikkalaisen yhteiskunnan vakiokielelle. Tämä standardi ei kuitenkaan muodostunut suoraan varhaisemman talonpoikaisyhteiskunnan kansanlauluista ja-runoudesta. Kreikan kielestä kehitettiin puhdistettu, Katharevusa (Καθαρεύουσα) – muoto. Pyrkimykset määrätä se oli voimakkaasti vaikuttanut vanha Atticism, vaikka, ja yritys tuottaa proosa keskipitkällä tarpeeksi laaja kattaa sekä muodollisia ja puhekielisiä tilanteita on osoittautunut erittäin vaikeaa. Vielä nykyäänkin kielikysymyksessä on ongelmia, mutta silti oppilaitosten jatkuva kasvu sekä journalismi ja Yleisradio ovat alkaneet vaikuttaa ratkaisuun. Demoottisen ja katharevusan välimatka kapenee, kun syntyy puhetapa, joka yhdistää molempien puolia.

käytetään kolmesta termistä kuvaamaan kreikan kielen historian pitkiä ajanjaksoja: hellenististä, hellenististä ja bysanttilaista.

• ”helleeninen” viittaa samaan ajanjaksoon kuin ”klassinen kreikka.”On Homeroksen ja myöhemmin suurten kreikkalaisten filosofien, Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen aikaa.
• ”hellenistinen” viittaa Aleksanteri Suuren valloitusten jälkeiseen aikaan, joka levitti kreikan kielen Välimerelle ja kauas itämaille 300-luvulla eaa. Tämä ajanjakso kesti läpi kristinuskon alun, ja sen ajatellaan usein päättyneen 200-luvulla.jotkut tutkijat jakavat tämän ajanjakson hellenistisiin ja roomalaisiin poliittisten ja yhteiskunnallisten historioitsijoiden johdolla.
• ”Bysantti” viittaa aikaan, jolloin Bysantti (myöhemmin Konstantinopoli) oli hallitsevana taloudellisena ja uskonnollisena keskuksena suurimmassa osassa hiipuvan Rooman valtakunnan itäosaa.

Tämä sivusto, saatavilla molemmissa Greek-Language.com ja GreekLinguistics.com, keskittyy hellenistiseen ja Hellenistis-roomalaiseen kauteen.

kreikan kielen historiasta löytyy Brian Josephin muinaiskreikkaa käsittelevästä artikkelista The Encyclopedia of the World ’ s Major Languages (H. W. Wilson Publishers, 1999) julkaistu Ohion osavaltionyliopiston verkkosivuilla.

kreikkalaisen kirjoituksen varhaisimmasta muodosta on tarkempia tietoja lineaari-B-sivullamme.