tutkijat eivät ole vieläkään selvittäneet, mikä niiden haihtuvien rasvahappojen tekee joistakin ihmisistä houkuttelevampia hyttysille kuin toisista. Tiedemiehet ovat äskettäin saaneet selville, että kun hyttysen kärsä lävistää ihon, yksi sen kuudesta neulasta, labrum, käyttää kärkensä reseptoreita verisuonen etsimiseen.
”nuo reseptorit reagoivat veren kemikaaleihin”, sanoi UC Davisin biokemisti Walter Leal, jonka laboratorio teki löydön. ”Hyttyset eivät löydä verisuonta sattumanvaraisesti.”
sen sijaan veressämme olevat kemikaalit leijailevat kuin ”tuoksukimppu”, joka ohjaa — tahtomattaan, mutta varmasti — tietä verisuoneemme. Tämän jälkeen labrum lävistää astian ja toimii pillinä.
UC Davisin väitöskirjatutkija Young-Moo Choo löysi Lealin laboratoriossa reseptorin pilkkomalla hyttysten suupieliä ja testaamalla niitä geneettisesti. Choo toivoo, että tämän reseptorin eli 4EP: n löytyminen ja muiden reseptorien löytyminen labrumista auttaa lääkeyhtiöitä kehittämään uusia hyttyskarkotteita.
”ensin pitäisi löytää reseptoreihin hylkivä aine”, Choo sanoi. ”Sitten he hoitaisivat ihmisten ihoa sillä. Kun hyttynen yritti tunkeutua ihoon, se maistoi tai haistoi jotain vastenmielistä ja lensi pois.”
tutkijat ovat yrittäneet selvittää hyttysenpiston anatomiaa jo vuosikymmeniä. Homman tekee vaikeaksi se, että hyttysten herkkien suupielien leikkely on haastavaa, sillä ne tuppaavat hajoamaan vasta-alkajien käsissä. Choo arveli leikkelykykynsä johtuvan siitä, että hän käytti syömäpuikkoja kotimaassaan Etelä-Koreassa. Video, tehokkaat mikroskoopit ja geneettiset analyysit ovat auttaneet tutkijoita selvittämään, miten ruokintajärjestelmä toimii.
kun hyttynen lävistää ihon, taipuisa huulimainen tuppi nimeltä labium rullaa ylös ja pysyy ulkona, kun se työntää kuuteen neulamaiseen osaan, joita tutkijat kutsuvat styleteiksi.
kahdella näistä neuloista, joita kutsutaan maxillaiksi, on pienet hampaat. Hyttynen sahaa niillä ihon läpi. Ne ovat niin teräviä, että tuskin tuntee hyttysen purevan.
”ne ovat kuin poranteriä”, Leal sanoi.
toinen neulasarja, alaleuat, pitävät kudoksia erossa toisistaan hyttysen toimiessa.
vuonna 2012 Ranskan Pasteur-instituutin tutkijat kuvasivat, mitä tapahtui, kun hyttyskenno oli tunkeutunut hiiren ihon läpi. Videolla näkyy, kuinka teräväkärkinen labrum-neula tunnustelee hiiren ihon alla, lävistää sitten verisuonen ja imee siitä verta.
Labrum on kourun muotoinen. Tullakseen pilliksi se todella tarvitsee toisen suupalan, joka asettaa sen päälle. Tuo suupala, jota kutsutaan hypopharynxiksi, palvelee kahta tarkoitusta, sillä sen avulla hyttynen voi myös Kuolata sylkeä meihin.
kun hyttysen suoli täyttyy verestä, se erottaa veressä olevan veden punasoluista ja puristaa sen ulos takapuolensa kautta.
”hän tekee sen keskittääkseen punasolut”, luckhart sanoi. ”Punasolut muodostavat suuren proteiinikomponentin.”
puristamalla vettä ulos hän saa mahtumaan sisäänsä viidestä kymmeneen kertaa enemmän verta.
kuudes neula, jota kutsutaan hypopharynxiksi, tiputtaa meihin sylkeä, joka sisältää kemikaaleja, jotka pitävät veremme virtaamassa.
”verelläsi on taipumus hyytyä välittömästi, kun se joutuu kosketuksiin ilman kanssa”, Leal sanoi. ”He sylkevät kemikaaleja, jotta veri ei hyytyisi.”
hyttysen sylki saa myös verisuonemme laajenemaan, estää immuunivasteemme ja voitelee kärsä. Ja se aiheuttaa meille kutiava Wels, ja toimii kanava vaarallisia viruksia ja loisia.
”tartunnan saaneet hyttyset sylkevät hyvin vaihtelevia annoksia, mistä tahansa yhdestä tarttuvasta viruksesta 10 000: een”, UC Davisin virologi Lark Coffey sanoi viitaten viruspartikkeleihin. ”Hiirten tuottavaan tartuttamiseen tarvittavien virionien määrä voi olla niinkin pieni kuin yksi. Teoriassa yksi voisi riittää aiheuttamaan denguekuumeen tai Länsi-Niilin kaltaisia sairauksia.”
taudin aiheuttamiseen tarvitaan vain kahdeksasta 20 varhaisvaiheen malariaeliötä.
”20 minuutissa ne ehtivät ihmisen maksaan”, luckhart sanoi. ”Se on erittäin nopea prosessi.”
tuon nopean toimituksen tulokset ovat tappavia. Malaria sairastutti yli 300 miljoonaa ihmistä vuonna 2015 ja tappoi noin 635 000, joista suurin osa oli alle viisivuotiaita lapsia ja raskaana olevia naisia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
”se on luultavasti aliarviointia”, sanoi UC Davisin lääketieteellinen entomologi Gregory Lanzaro, ”koska raportointi on kamalaa.”
denguekuumeen, Aedes aegypti-nimisten raidallisten mustavalkohyttysten levittämän taudin, arvioidaan sairastuttavan vuosittain lähes 400 miljoonaa ihmistä jabaavaan nivelkipuun, mukaan lukien hiljattain Havaijilla puhjennut epidemia, joka sairastutti 260.
tutkijat uskovat myös, että Aedes aegypti-hyttyset ovat pääsyyllisiä yli 350 vahvistettuun zikavirukseen liittyvään synnynnäiseen epämuodostumaan Koillis-Brasilian Pernambucon osavaltiossa. Viime lokakuusta lähtien siellä on syntynyt poikkeuksellisen paljon pienipäisiä vauvoja, joilla on lukuisia terveysongelmia, kuten kouristuksia ja jatkuvaa itkua, joiden syyksi epäillään Zikavirustartuntaa jo äidin raskauden alkuvaiheessa.
”emme vielä tiedä näiden vauvojen elinajanodotetta”, sanoi tohtori Regina Ramos, joka hoitaa näitä vauvoja Pernambucon yliopiston Oswaldo Cruzin sairaalassa ja osallistui Skypen välityksellä Zika-symposiumiin UC Davisissa 26.toukokuuta.
Aedes aegypti-hyttyset saapuivat Kaliforniaan vuonna 2013 Clovisin kaupunkiin lähelle Fresnoa, ja niitä on sittemmin tavattu taskuissa ympäri Kaliforniaa, muun muassa Haywardissa ja San Mateossa. Yhdysvalloissa Manner-Yhdysvalloissa ei ole esiintynyt yhtään paikallisesti levinnyttä zikatapausta, joskin muualla tautiin sairastuneille äideille on syntynyt kolme epämuodostumia aiheuttanutta vauvaa.
hyttyset eivät saa mitään siitä, että sairastumme ― ne vain sivumennen siirtävät bakteereita meihin. Tutkijat ovatkin havainneet, että osa viruksista oli alun perin vain hyttysiä levittäviä viruksia. Tätä ei ole vaikea uskoa, sillä hyttyset kehittyivät 200 miljoonaa vuotta ennen ihmisiä.
”sitä mukaa kuin hyttysille on kehittynyt tapa juoda verta, jotkut virukset ovat seuranneet tuota evoluutiopolkua ja muuttuneet ihmisvektorisiksi viruksiksi”, sanoi mikrobiologi Shannon Bennett, Kalifornian tiedeakatemian luonnontieteiden päällikkö.
hyttysten levittämän taudin riskin vähentämiseksi kansanterveysasiantuntijat suosittelevat hyttyskarkotteen käyttöä, ovien ja ikkunoiden näyttöjen tarkistamista ja pysyvän veden poistamista kodeissamme ja niiden ympärillä (.pdf). Hyttyset munivat munansa veteen, joka altistaa ränneihin ja roskanpalasiin sekä koristealtaisiin, ruukkukasveihin, lemmikkiruokiin ja paljastuneisiin sadetynnyreihin.