kosketa nenääsi. Jos on kylmä, voi olla tarpeen rauhoittua. Tiede on lämpökameroiden avulla ja opiskelijoiden stressaamisen avulla havainnut, että stressi aiheuttaa kylmän nenän (ja kasvot). Veri liikkuu kasvoista muihin kehon osiin, jotka saattavat vaarallisessa tilanteessa tarvita sitä enemmän, kuten lihaksiin ja raajoihin. Tästä voi olla hyötyä, jos pitää olla tarkkana jonkin asian suhteen, kuten hyppäämällä pois liikkuvan auton tieltä. Mutta kroonisella stressillä voi olla vaarallinen vaikutus kehoon. Tässä muutamia muita tapoja kehosi kertoo, että olet stressaantunut.
tunnet itsesi pumpatuksi
stressi laukaisee aivojen mantelitumakkeen lähettämään viestejä hypotalamuksen rauhaseen, joka puolestaan vapauttaa hormoneja keskushermostoon, joka säätelee muun muassa hengitystä, sykettä ja ruoansulatusta. Välittömiin uhkiin se vapauttaa adrenaliinia. Tämä voi saada sydämen lyömään nopeammin, lihakset jännittymään ja hengitys kiihtymään.
sinulla on perhosia vatsassa
lisämunuaiset vapauttavat stressihormonina tunnettua kortisolia. Se voi säädellä kehon toimintaa, jotta reagoisit paremmin stressaavaan uhkaan. Esimerkiksi Ruoansulatuselimistö tarvitsee vähemmän verta kuin raajat, joita tarvitset juoksemiseen, joten se ohjautuu muualle aiheuttaen tyhjän, lepattavan tunteen, joka tunnetaan perhosina.
tunnet itsesi sairaaksi (uudelleen)
kortisolin toistuva vapautuminen, kuten kroonisessa stressissä, voi heikentää immuunijärjestelmää ja altistaa vilustumiselle ja infektioille.
stressin käsittely huononee
toistuvan tai kroonisen stressin myötä aivosi kutistuvat alueilla, jotka ovat yhteydessä tunteisiin ja fysiologisiin toimintoihin, kuten verenpaineeseen ja glukoosipitoisuuksiin, kertovat Yalen tutkijat. Jopa ihmiset, jotka olivat vasta äskettäin kokeneet stressaavan tapahtuman, ”osoittivat huomattavasti vähemmän harmaata ainetta mediaalisen etuotsalohkon osissa”. Onneksi aivot kestävät ja voivat palautua, jos stressistä selvitään.
tunnet itsesi vanhemmaksi kuin olet
Duken yliopiston tutkijat testasivat krooniselle stressille, kuten kiusaamiselle tai väkivallalle kotona altistuneiden lasten DNA: ta. Tutkimus osoitti, että stressi oli aiheuttanut soluille vaurioita, jotka vastasivat useiden vuosien ikääntymistä.
{{topLeft}}
{{bottomLeft}}
{{topRight}}
{{bottomRight}}
{{/goalExceededMarkerPercentage}}
{{/ticker}}
{{heading}}
{{#paragraphs}}
{{.}}
{{/paragraphs}}{{highlightedText}}
- Jaa Facebookissa
- Jaa sähköpostilla
- Jaa Pinterestissä
- jaa WhatsAppissa
Jaa Facebookilla Jaa Twitterissä
Jaa LinkedInissä
Jaa Messengerissä