”kolmas runo on rakenteeltaan huomattavasti erilainen kuin muut, se koostuu yksittäisistä säkeistä, jotka on ryhmitelty kolmeksi, ja alkaa samalla heprealaisen kirjaimiston konsonantilla.”(R. K. Harrison)
” heprealaisessa Raamatussa kolme ensimmäistä säkeistöä alkavat kaikki alefista, kolme jälkimmäistä säkeistöä bethistä ja niin edelleen.”(Philipp Ryken)
A. Herran vastustama.
1. (1-9) Herran vaivaama mies.
olen mies, joka on nähnyt kurjuuden vihansa vitsalla.
hän on johtanut minua ja saanut minut kulkemaan
pimeydessä eikä valossa.
varmasti hän on kääntänyt kätensä minua vastaan
kerta toisensa jälkeen pitkin päivää.
hän on kypsyttänyt lihani ja ihoni,
ja murtanut luuni.
hän on piirittänyt minua
ja ympäröinyt minut katkeruudella ja murheella.
hän on asettanut minut synkkiin paikkoihin
kuin kauan sitten kuolleet.
He has hedged me in so that I cannot get out;
He has made my chain heavy.
Even when I cry and shout,
He shuts out my prayer.
hän on tukkinut tieni hakatulla kivellä;
hän on tehnyt Polkuni vinoiksi.
a. Minä olen se mies, joka olen nähnyt kurjuuden vihansa vitsalla: luvuissa 1 ja 2 Jeremia kirjoitti pääasiassa Jerusalemin henkilöitymänä. Täällä hän alkoi kirjoittaa yksittäisen sairastuneen äänenä. Niin, se oli Jeremia, mutta se ei varmasti ollut ainoastaan hän. Hän ja monet muut olivat nähneet ahdistuksen, ja he tiesivät sen tulevan Jumalan kurina (hänen vihansa vitsana).
i. ”Juudan kansan kärsimyksiä kuvataan ikään kuin yksi mies olisi ne kokenut. Tämä luku voidaan tulkita kertomukseksi Jeremian itsensä tunteista tai henkilöitymäksi muuten tuntemattomaan henkilöön tai kansan traagisiin kärsimyksiin.”(Harrison)
ii. ”Jeremiahin henkilökohtainen valitusvirsi on muistutus siitä, että kärsimys on aina henkilökohtaista. Kun kansat käyvät läpi murhenäytelmän ja ahdistuksen aikoja, suurin kärsimys tapahtuu aina yksilötasolla.”(Ryken)
iii. ” vaikuttavinta tässä laulussa on profeetan samaistuminen kansaan ja Jumalaan. Hän ymmärsi kärsimyksen välttämättömyyden, mutta kärsi kärsivien kanssa.”(Morgan)
iv. He has led me and made me walk in darkness: ”This seems to be the hardest part of our lot, that God should lead us into darkness: ’He Hant led me, and brought me into darkness. Mutta rakkaat veljet, se on kuitenkin suloisinta meidän koettelemuksessamme, sillä jos pimeys on siinä paikassa, johon Jumala on meidät johdattanut, niin meidän on paras olla pimeässä.”(Spurgeon)
b. varmasti hän on kääntänyt kätensä minua vastaan: Jeremia ei jäänyt tähän synkkään ja epätoivoiseen paikkaan, mutta hän ei halunnut kieltää olleensa siellä. Hän tunsi monta kertaa tuon ahdistuksen läpi Jumalan vastustajakseen eikä ystäväkseen.
i. hän on kääntänyt kätensä minua vastaan: ”metafora buffetereilta, jotka tuplaavat iskunsa, lyöden vastustajiaan molemmin puolin, kuten seppä doth hänen red hot iron upon the anvil till he Hat shaped it.”(Trapp)
c. hän on piirittänyt minua: samoin kuin Jerusalem oli kirjaimellisesti piiritetty, niin Jeremia (ja lukemattomat muut) tunsi olevansa katkeruuden ja murheen ympäröimä ja Jumalan hitaasti kuristama.
i. Hän on suojannut minut: ”tämäkin saattaa viitata piirityksen aikana kaupungin ympärille vedettyihin linjoihin. Mutta nämä ja samankaltaiset ilmaisut seuraavissa jakeissa voivat olla vain metaforisia osoittaakseen niiden ahdasmielisen, sorretun ja ahdistetun tilan.”(Clarke)
ii. He has hedged me in: Harrison saw this as a picture of cruel vankeus. ”Vankien muuraaminen ahtaisiin tiloihin niin, että he kuolivat hyvin nopeasti, oli eräs kidutuksen muoto, jonka assyrialaiset tekivät suosituksi.”
iii. He has made my chain heavy: ”Kuten vanki joskus raahautuu ketjunsa ympärille ja hänellä on pallo jalassaan, niin profeetastakin tuntui kuin Jumala olisi tukkinut hänet raskaalla ketjulla, niin ettei hän voinut liikkua sen hirvittävän painon vuoksi.”(Spurgeon)
d. hän sulkee pois rukoukseni: kun asiat ovat kunnossa suhteessamme Jumalaan, hän on turvamme ja puolustuksemme ahdistuksessa. Jeremia ja Juudan kansa eivät kokeneet tällaista ahdistuksensa syvyydessä. Heidät saarrettiin, suojattiin ja estettiin.
2. (10-18) Jumala on vastustaja monin tavoin.
hän on ollut minulle karhu väijymässä,
kuin leijona väijytyksessä.
hän on kääntänyt tieni syrjään ja repinyt minut kappaleiksi;
hän on tehnyt minut autioksi.
hän on taivuttanut jousensa
ja asettanut minut nuolen maalitauluksi.
hän on saanut nuolensa
lävistämään kupeeni.
minusta on tullut koko kansani pilkka –
heidän pilkkalaulunsa koko päivän.
hän on täyttänyt minut katkeruudella,
hän on saanut minut juomaan koiruohoa.
hän on myös rikkonut hampaani soralla,
ja peittänyt minut tuhkalla.
olet liikuttanut sieluni kauas rauhasta;
olen unohtanut vaurauden.
ja minä sanoin: ”voimani ja toivoni
ovat hävinneet Herralta.”
a. Hän on ollut minulle kuin väijyvä karhu: käyttäen kaunopuheisuutta, jota kurjuus joskus tuo, Jeremia kuvaili kaikkia tapoja, joilla he kokivat Jumalan vastustavan ja jopa hyökänneen heitä vastaan.
· Jumala oli kuin karhu ja leijona odottamassa yllätyshyökkäystä.
· Jumala oli kuin jousiampuja, joka taivutti jousensa ja suuntasi kohti kohdetta.
· Jumala oli kuin pilkkaaja, joka johti pilkkalaulua kansaansa vastaan.
· Jumala oli kuin tuomari, joka antoi tuomiomaljan ja koiruohon tuomituille juotavaksi.
· Jumala oli raakalainen, joka mursi hampaani soralla.
i. hän on taivuttanut jousensa: ”tässä kuvassa näkyy Jousimiehen käden voima, joka sitoi runoilijan nuolilla.”(Ellison)
ii. Hän on myös rikkonut hampaani soralla: ”mikä hahmo ilmaisemaan inhoa, kipua ja siitä johtuvaa kyvyttömyyttä ottaa ruokaa elämän ylläpitämiseksi; mies joutuu leivän sijaan syömään pieniä kiviä, kunnes kaikki hänen hampaansa ovat särkyneet kappaleiksi yrittämällä jauhaa niitä. Tätä kuvausta voi tuskin lukea tuntematta hammassärkyä.”(Clarke)
iii. soralla: ”voidaan väittää, että se viittaa viljamakasiinin lattian lakaisuista tehtyyn leipään, jonka Jeremian on täytynyt saada piirityksen loppupuolella.”(Ellison)
iv. lävistää kupeeni: kirjaimellisesti munuaiset. ”Pentateukin uhritariffeissa eläinten munuaisia pidettiin yhtenä elämän paikoista, ja tämän ajateltiin pitävän paikkansa myös ihmisten munuaisista. Lisäksi tunneperäisiä ominaisuuksia ovat ilo (Sananlaskut 23: 16) ja suru (Job 19:27; Psalmi 73:21) hyvitettiin heille.”(Harrison)
b. voimani ja toivoni ovat hävinneet Herralta: ei ihme, että Jeremia ja Jerusalem saattoivat sanoa näin. Kun Jumala on vastustaja, niin mitä voimaa on olemassa? Mitä toivoa on rauhasta tai menestyksestä?
i. ”runoilijan maininta ’Herrasta’ rikkoi häntä sitoneen kurjuuden loitsun.”(Ellison)
B. Rising hope In God ’ s help.
1. (19-20) uppoava sielu.
Remember my affliction and roaming,
the wormwood and the Sapp.
sieluni muistaa yhä
ja uppoaa sisälläni.
a. Muista ahdistukseni ja vaeltamiseni: Jeremia ei määrännyt myönteistä ajattelua tähän syvään ahdistukseen. Hänestä oli hyödyllistä muistaa se, ymmärtää se sellaisena kuin se oli, eikä teeskennellä, ettei sitä ollut.
b. sieluni muistaa yhä ja vajoaa sisälläni: Jeremian sielun oli hyvä vajota, löytää alapisteensä, jotta hän voisi rakentaa oikealle perustukselle.
i. ” on ilmeistä, että edellisissä jakeissa on valittamisen katkeruutta vastoinkäymisten katkeruutta vastaan, joka ei sovi ihmiselle Jumalan kurittavan käden alla; ja antautuessaan tälle tunteelle kaikki toivo pakeni. Tässä me havaitsemme toisenlaisen tunteen: hän nöyrtyy Jumalan väkevän käden alle, ja sitten hänen toivonsa herää henkiin.”(Clarke)
2. (21-23) uusia armonosoituksia uskolliselta Jumalalta.
tämän muistan mieleeni,
siksi minulla on toivoa.
Through the Lord ’ s mercies we are not consumed,
Because His compassions fail not.
he ovat uusia joka aamu;
suuri on uskollisuutesi.
a. Tämän muistan, siksi minulla on toivoa: ehkä ensimmäistä kertaa kirjassa toivo on sallittu. Ottaa vajosi alas sielussaan (Valitusvirret 3:20), Jeremia muisti nyt jotain, mikä sai toivon sisimmässään.
i. ”upeana uskon osoituksena Jumalan pettämättömästä armosta kirjailija katsoo kaukaiseen tulevaisuuteen uudistuneena toivona.”(Harrison)
ii. ”Etelä-Afrikassa meri oli yleensä niin myrskyinen, kun portugalilaisten heikot haukut lähtivät purjehtimaan etelään, että he nimesivät sen myrskyjen niemeksi; mutta kun rohkeammat merenkulkijat olivat tuoneet niemen hyvin esiin, he nimesivät sen Hyväntoivonniemeksi. Kokemuksesi mukaan sinulla oli monta myrskyjen viittaa, mutta olet selvinnyt niistä kaikista, Ja nyt, olkoon ne Hyvän toivon Niemi sinulle.”(Spurgeon)
b. Herran armon kautta emme kulu: tämä oli yksi asia, jonka Jeremia muisti. Hän muisti, että kun Jerusalemin ja Juudan kansa lyötiin ja lyötiin, niin se ei ollut vielä täysin tuhoutunut. Oli vielä jäännös ja jäännös, jolla oli lupaus ennallistamisesta. Minne Jumala jättääkin elämän, hän jättää toivon.
i. ”Tärkeä sana tässä jakeessa on ḥeseḏ (’suuri rakkaus’), Herran liittorakkaus ja uskollisuus, joka johtaa rahamimiin (’myötätunto’,’ armo’), joka on johdettu sanasta reḥem (’kohtu’).”(Ellison)
ii. ”Katso, mistä Jeremia saa lohdutuksensa; hän näyttää sanovan:’ niin paha kuin minun tapaukseni onkin, se olisi voinut olla pahempi, sillä minut olisi saatettu kuluttaa, ja minut olisi kulutettu, jos Herran sääliväisyys olisi epäonnistunut.'”(Spurgeon)
c. koska hänen sääliväisyytensä ei petä: Jumalan kansan kestämän oikaisun ankaruudessakin oli todisteita hänen sääliväisyydestään. Oli runsasta lohtua tajuta, että Jumalan hellää kiintymystä ei käytetty kokonaan; nämä sääliväisyydet olivat uusia joka aamu.
i. ”kohta on täynnä kauneutta, sillä se käsittelee sitä Jumalan hellää myötätuntoa, joka ei ollut koskaan ollut poissa edes rangaistustyössä.”(Morgan)
d. They are new every morning: every dawning day gives mankind hope in fresh mercies and compassions from God. Me tarvitsemme jatkuvaa varastoa, ja Jumala on luvannut lähettää ne ehdottomasti. Olipa mennyt päivä miten paha tahansa, Jumalan kansa voi odottaa uutta aamua uskossa ja toivossa.
i. Nämä armonosoitukset ovat aina uusia, koska ne tulevat Jumalalta. ”Aarteemme, jotka kokoamme maan päälle, ovat seisovat lammikot; mutta se aarre, jonka Jumala antaa meille taivaasta kaitselmuksessa ja armossa, on kristalli, joka nousee ikuisista syvyyksistä ja on aina tuore ja aina Uusi.”(Spurgeon)
* joka aamu päättyy yöhön.
* jokainen aamu tuo uuden päivän.
· jokainen aamu tuo päivään uutta tarjontaa.
· jokainen aamu tuo uuden anteeksiannon uusille synneille.
· jokainen aamu tuo uutta voimaa uusiin kiusauksiin, velvollisuuksiin ja koettelemuksiin.
e. suuri on sinun uskollisuutesi: kaikki tämä sai Jeremian pohtimaan Jumalan suurta uskollisuutta; sitä, että hän ei koskaan petä laupeutensa ja sääliväisyytensä lähettämisessä. Jopa heidän katastrofissaan Jumala oli uskollinen. Hän julisti uskollisesti tuomionsa ja toteutti ne, ja Jumala osoittautuisi aivan yhtä uskolliseksi lupaamassaan ennallistuksessa.
i. ”profeetta puhutteli häntä henkilökohtaisesti ja suoraan: ’suuri on uskollisuutesi’. Kun Jeremia muisti Jumalan ominaisuuksia, hänet vedettiin takaisin elävään yhteyteen ja läheiseen yhteyteen uskollisen Jumalansa kanssa.”(Ryken)
3. (24-26) Jumalan hyvyys etsivälle sielulle.
”Herra on minun osani”, sanoo sieluni,
”siksi toivon häneen!”
Herra on hyvä niille, jotka häntä odottavat,
sielulle, joka häntä etsii.
on hyvä, että toivotaan ja odotetaan hiljaa
Herran pelastusta.
a. Herra on minun osani: kuten Psalmissa 119:57, Jeremia löysi tyydytyksen avaimen—oman osansa löytämisen Herrassa. Minkä mitan hän saisi, minkä perinnön ja tulevaisuuden hän saisi, sen kaikki löytyisi Herrasta.
i. nämä ovat tyytyväisen sielun sanoja. Jeremialla ei ollut muuta tyydytyksen paikkaa, joten hän tyytyi saamaansa osaan, ja se osa oli Herra itse.
ii. ”runoilija sanoi itse asiassa, että hänellä on ollut niin vähän tämän maailman tavaroita ja nautintoja, koska hänen osuutensa on ollut Herra.”(Ellison)
b. siksi toivon häneen: Jumala ei voinut todella olla hänen toivonsa, ennen kuin hän oli ensin hänen osansa. Tämä oli tie toivoon hänelle.
c. Herra on hyvä häntä odottaville, häntä etsivälle sielulle: kaikki Jumalan kansan kurjuus oli tullut, koska he eivät todella etsineet Jumalaa ja odottaneet häntä. He hylkäsivät ja kapinoivat sukupolvien ajan ja odottivat sitten toisten pelastusta. Hänen etsimisensä jälleen toisi uusia ilmauksia hänen hyvyydestään.
i. ”älkää hätäilkö; älkää odottako pelastuvanne pulasta heti, kun alatte huutaa Jumalan puoleen. Voi ei, Herra on hyvä häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii.”(Spurgeon)
ii. ”on aikoja, jolloin sairastunut voi vain odottaa Jumalaa. Mutta odottaminen on hyvä asia, koska Jumalaa kannattaa odottaa.”(Ryken)
d. On hyvä, että hän toivoo ja odottaa hiljaa Herran pelastusta: kaikki, mikä oli edeltänyt valitusvirsiä, oli syvällä epätoivossa, eikä kurjuus suinkaan ollut ohi. Nämä valonleimahdukset ovat kuitenkin tervetulleita ja tarpeellisia. Kaikesta epätoivosta huolimatta Jeremia julisti itselleen ja kaikille muille toivon hyvyyttä ja Jumalan kärsivällistä etsimistä.
i. ”toivo ja odotus eroavat toisistaan, mutta äitinä ja tyttärenä toivo on kärsivällisyyden ja odottamisen äiti; tai tapana ja tekona, toiveena ja odottamisena on sama, virtaa armollisesta voimasta ja tavasta, joka on antanut sielun odottaa. Odottamiseen tarvitaan hiljaisuutta, sillä odottamisen vastakohtana on kaikki turbulenssi ja hengen kärsimättömyys surullisten kaitselmusten alla.”(Poole)
4. (27-29) Toivo hiljaiselle sielulle.
miehen on hyvä kantaa
ikettä nuoruudessaan.
let him sit alone and keep silent,
Because God has laid it on him;
let his put his mouth in the dust –
There may yet be hope.
a. ihmisen on hyvä kantaa iestä nuoruudessaan: on vastoinkäymisten kausia, ja joskus on parempi, että on niitä kausia nuorena. Jos Jumala kurittaa meitä, kun olemme nuoria, niin se valmentaa meitä hedelmälliseen tulevaisuuteen.
i. Ike nuoruudessaan: ”varhaiset tavat, kun hyvät, ovat korvaamattomia. Varhainen kuri on yhtä tärkeää. Se, joka ei ole saanut tervehenkistä rajoitusta nuoruudessaan, ei tee koskaan hyödyllistä miestä, hyvää miestä eikä onnellista miestä.”(Clarke)
ii. ”sellaiset taakat voidaan kantaa parhaiten nuoruudessa, kun ihmisellä on tarvittava tarmo ja kun hänen persoonallisuuttaan pitää kurittaa enemmän kuin hänen kypsempinä vuosinaan.”(Harrison)
iii. Spurgeon esitti monia syitä, miksi on hyvä kantaa iestä nuorena:
· se on hyvä, koska tottelevaisuus Jumalaa kohtaan opitaan parhaiten nuorena.
· se on hyvä, koska se säästää tuhannesta ansasta.
· se on hyvä, koska se ei kanna paholaisen iestä.
· se on hyvä, koska se antaa lisää vuosia palvella Jumalaa.
· se on hyvä, koska se antaa ihmiselle monen vuoden kokemuksen.
b. anna hänen istua yksin ja pysyä hiljaa: vastoinkäymisten alla ei kannata yrittää selvittää kaikkea heti. Nämä ovat hyviä aikoja pohdinnalle (istua yksin) ja kuuntelulle puhumisen sijaan. Tässä Jumalan kärsivällisessä etsinnässä on syytä toivoon.
I. Keep silent: ”siellä tuli nuori mies Demosthenes oppia Oratorio; hän puhui pois suurella nopeudella, ja Demosthenes sanoi,” I must charge you double fees. Miksi? hän kysyi. Mestari sanoi: ”Minun on ensin opetettava teitä pitämään kielenne kurissa ja sen jälkeen opetettava teitä puhumaan. Herra opettaa katuville, miten pitää kielensä.”(Spurgeon)
ii. ”Vaikeneminen merkitsee sekä Jumalan tahdon hyväksymistä että kieltäytymistä valittamasta ihmisille. Tähän pitäisi sisältyä se täydellinen alistuminen Jumalalle, mitä Itämainen kunnioitus kuvasi jakeessa 29. Se johtaa myös halukkuuteen tulla kohdelluksi kuin orjaa (jae 30), sillä ies oli orjuuden vertauskuva (mutta vrt. Jeremia 20: 1-2).”(Ellison)
5. (30-36) Jumalan hyvyys jopa hänen oikeudenmukaisuudessaan.
anna hänen antaa poskensa sille, joka häntä lyö,
ja olla täynnä moitittavaa.
For the Lord will not cast off forever.
vaikka hän aiheuttaa surua,
silti hän osoittaa myötätuntoa
armonsa paljouden mukaan.
sillä hän ei vaivaudu vapaaehtoisesti,
eikä sure ihmisten lapsia.
murskata jalkojensa alle
kaikki maan vangit,
kääntää miehelle kuuluva oikeus
korkeimman kasvojen edessä,
tai kumota ihminen asiassaan –
Herra ei hyväksy.
a. antakoon hän poskensa sille, joka lyö häntä: Jeremia sanoi tämän kärsivällisen kärsimyksen yhteydessä (Valitusvirret 3:27-29). Hänen käsityksensä on, että heidän pitäisi kärsivällisesti ottaa vastaan Jumalan heille määräämä kärsimys ja häpeä.
i. ”tarjotessaan posken lyöjälle vangittu välitti ajatuksen absoluuttisesta antautumisesta.”(Harrison)
ii. Jeesus antoi poskensa sille, joka lyö häntä, kun hän kärsivällisesti otti vastaan isänsä määräämät kärsimykset (Matt.26:67-68, Luuk. 22:64).
b. Sillä Herra ei hylkää ikuisesti: kestetty kärsimys ei ollut ikuista. Jumala aiheutti viisaissa tuomioissaan murhetta, mutta lupasi myös osoittaa sääliä ja tehdä sen armonsa paljouden mukaan.
c. sillä hän ei Kurita vapaaehtoisesti eikä murehduta ihmisten lapsia: kun Jumala sallii tai lähettää tuomionsa, hän ei tee sitä onnellisin sydämin. Hänen kurinsa ei ole onnellista eikä epäreilua (kääntää miehelle kuuluva oikeus syrjään). Niinkuin Aabraham sanoi Jumalasta: eikö kaiken maan tuomari tee oikein? Mooseksen kirja 18:25).
i. ”ei ole Jumalan ilo vaivata ihmisiä. Hän ei iloitse tuskastamme ja kurjuudestamme: hellän ja älykkään vanhemman tavoin hän ei kuitenkaan käytä vitsaa tyydyttääkseen itseään, vaan hyötyäkseen ja pelastaakseen meidät.”(Clarke)
ii. kääntääkseen syrjään oikeuden, joka kuuluu ihmiselle korkeimman kasvojen edessä: ”jakeen 35 mt antaa voimaa luonnollisten tai synnynnäisten ihmisoikeuksien käsitteelle, kun se annetaan, vääristääkseen oikeuden, joka ihmisellä on korkeimman läsnä ollessa. Jumala ei siis hyväksy sydämestään kaikkia yrityksiä riistää ihmiseltä hänen lakiin perustuvat oikeutensa (36) tai tuomita hänet epäoikeudenmukaisesti.”(Harrison)
C. prayers of humble trust in God.
1. (37-39) Jumala, jota ei voi vastustaa.
kuka on se, joka puhuu ja se tapahtuu,
kun Herra ei ole sitä käskenyt?
eikö suru ja hyvinvointi etene korkeimman suusta
?
miksi elävän miehen pitäisi valittaa,
ihmisen syntiensä rangaistuksesta?
a. kuka on se, joka puhuu ja tapahtuu, kun Herra ei ole sitä käskenyt? Suurten kärsimysten tai onnettomuuksien aikana voi olla vaikea muistaa, että Jumala hallitsee kaikkea – ellei suoranaisesti, niin siinä, minkä hän sallii. Kuitenkin Jumalan suvereenisuuden tarkastelusta tulisi myös heidän toivonsa lähde. Oli ja on pahempaa olla sokean kohtalon armoilla.
b. eikö suru ja hyvinvointi etene korkeimman suusta? Korostaakseen asiaa Jeremia esitti saman kysymyksen eri sanoin.
c. miksi elävän ihmisen pitäisi valittaa: me voimme valittaa Jumalaa ja hänen suvereenisuuttaan vastaan, mutta se on hyödytöntä ja kiittämätöntä. Elävän ihmisen tulee olla kiitollinen, että hänellä on vielä elämä, ja tunnustaa, että hänen syntiensä rangaistuksessa on jonkin verran oikeutta.
i. ”Sillä, jolla on vielä elämänsä Lainassa, on pieni valituksen aihe. Kuinka suuri tahansa hänen ahdistuksensa voi olla, hän on vielä elossa; sentähden hän voi etsiä ja löytää armon iankaikkiseen elämään. Tämän kuolema riistää häneltä; Älköön siis elävä ihminen valittako.”(Clarke)
ii. ”jos häntä kiusataan nurisemaan, muistakoon, että hän on vielä elossa, ja se on enemmän kuin mihin hänen osansa tulee, koska on Herran armoa, ettei häntä kuluteta ja lähetetä pakkaamaan sitä kautta helvettiin. Elämä on missä merkityksessä tahansa suloista armoa, jopa sellaista, mikä ahdistetusta voi tuntua elottomalta elämältä.”(Trapp)
2. (40-47) kääntyminen nöyrästi takaisin Jumalan puoleen.
etsikäämme ja tutkikaamme teitämme,
ja kääntykäämme takaisin Herran luo;
nostakaamme sydämemme ja kätemme
taivaassa olevalle Jumalalle.
olemme rikkoneet ja kapinoineet;
et ole armahtanut.
olet peittänyt itsesi vihalla
ja ajanut meitä takaa;
olet surmannut etkä säälinyt.
olet peittänyt itsesi pilvellä,
että rukouksen ei pitäisi mennä läpi.
you have made us an offscouring and refuse
In the middle of the peoples.
Kaikki vihollisemme
ovat avanneet suunsa meitä vastaan.
Fear and a snare have come US,
Desolation and destruction.
a. etsikäämme ja tutkikaamme teitämme ja kääntykäämme takaisin Herran puoleen: jopa siinä suuressa merkityksessä, että Jumala oli heidän vastustajansa ja vastustajansa (Valitusvirret 3:1-18), Jeremia suositteli oikeaa ja nöyrää lähestymistapaa.
B. Etsi ja tutki tapojamme: syntejä ei saa ohimennen ja pintapuolisesti tunnustaa ja käsitellä. Emme elä jatkuvasti keskittyneinä synteihimme ja puutteisiimme, mutta on sopivia aikoja huolellisesti, tietoisesti etsiä ja tutkia tapojamme.
c. ja käänny takaisin Herran puoleen: Kaikesta itsetutkiskelusta ei ole paljon hyötyä, jos se ei johda meitä takaisin tähän paikkaan. Meidän pitäisi, meidän täytyy, kääntyä pois synnistä ja itsestämme ja kääntyä takaisin Herran puoleen.
d. olet tehnyt meistä paheksunnan ja kieltäytymisen: halutessaan kääntyä takaisin Herran puoleen Jeremia tiesi, että oli tärkeää rehellisesti nähdä heidän tilansa. He olivat Jumalan Ankaran kurin alaisuudessa syvän ja itsepintaisen syntinsä vuoksi.
i. ”Se, että kansakunta tunnustaa itsensä sivuuttavaksi (niin kuin useimmat evv: t), käyttää kuvaavaa termiä sehi, joka esiintyy tässä vain heprealaisessa Raamatussa, ja merkitsee tekstiyhteydessä mitä tahansa hylättyä käyttökelvottomaksi. Sen Uuden testamentin vastine (1. Kor. 4:13) on yhtä harvinainen ja kuvaa apostolien kärsimyksiä.”(Harrison)
ii. ” toisin sanoen sinä olet tehnyt meistä kaikille kansoille äärimmäisen halveksittavia, niin etteivät ne arvosta meitä sen enempää kuin heidän talojensa lakaisuja tai kaikkein inhottavimpia, roskaisimpia ja halveksittavimpia kuviteltavissa olevia asioita.”(Poole)
3. (48-51) hävitystä itkien.
silmäni tulvivat veden virtoja
kansani tyttären tuhon vuoksi.
My eyes flow and don ’ t Stop,
Without interruption,
Till the Lord from heaven
Looks down and sees.
silmäni tuovat kärsimystä sielulleni
kaikkien kaupunkini tyttärien takia.
a. silmäni tulvivat vettä: aikaisemmin Valitusvirret 2:18: ssa Jeremia esitti rukouksen Jerusalemin vihollisten suussa, rukouksen, että kaupunki ja sen muurit itkisivät lakkaamatta. Jeremia täyttää tässä tuon osan kyynelillä, jotka virtaavat eivätkä lakkaa keskeytyksettä.
b. kunnes Herra taivaasta katsoo alas ja näkee: Jeremian ja hänen kaltaistensa kiihkeän itkemisen täytyy jatkua, kunnes Jumala katsoo ja näkee, ottaen huomioon ja armahtaen heidän kurjuutensa.
4. (52-56) rukoilee apua vihollisen hyökkäyksen alla.
my enemies without cause
metsästi minua kuin lintua.
he hiljensivät elämäni kuoppaan
ja heittelivät minua kivillä.
vedet virtasivat pääni yli;
sanoin: ”I am cut off!”
I called on Your name, O Lord,
from the matalin pit.
you have heard my voice:
” Don ’ t hide Your ear
From my sighing, from my cry for help.”
a. viholliseni syyttä jahtasivat minua kuin lintua: Jeremiah ja hänen kaltaisensa tunsivat jatkuvaa painetta vangitsemisesta tai tappamisesta. He olivat häntä vastaan kuin linnunlaulaja on lintua vastaan. Hän oli häkeltynyt kuin kuoppaan hukkuva mies (vedet virtasivat pääni yli).
minä. Vaiensin elämäni kuoppaan: ”näyttää siltä, ettei täällä oteta kirjaimellisesti, alimpaan ja ilkeimpään paikkaan vankiloissa, joka luultavasti oli vain muutaman juutalaisen osa, vaan vertauskuvallisesti kurjuuden alimpaan ja surullisimpaan tilaan. Heidän vihollisensa olivat saattaneet heidät syvimpiin kurjuuksiin.”(Poole)
b. huusin nimeäsi, Oi Herra: jopa kuopasta Jeremia tiesi voivansa huutaa Herraa avukseen ja että Jumala kuulisi hänen äänensä. Vaikka hän pystyisikin vain huokaamaan, hän kaipasi Jumalan kuulevan hänen avunhuutonsa.
i. huokauksestani, avunhuudostani: ”hän ei uskaltanut edes valittaa, ei itkeä eikä rukoilla ääneen: hänen oli pakko kuiskata rukouksensa Jumalalle. Se oli vain hengittämistä.”(Clarke)
ii. ” kuten hengittäminen on todiste eläimellisyydestä, niin on rukous, vaikkakaan ei koskaan niin heikko, hengellinen. Jos siis et voi puhua, niin itke – myös kyynelillä on ääni; Jos et voi itkeä, huokailla – Huokausten myrsky voi tehdä yhtä paljon kuin kyynelten suihku; jos et voi huokata, niin silti hengittää, kuten tässä. Jumala tuntee hengityksen, ja onnellinen on se, joka voi sanoa: ’sinuun minä toivon, Herra, ja sinun jälkeesi minä hengitän tai huohotan’.”(Trapp)
iii. ” äiti kuuntelee vauvansa hengitystä pimeässä. Se kertoo hänelle paljon. Pehmeä, mitattu hengitys tai uuvuttava, haukkova hengitys. Jumala ei koskaan peitä korvaansa hengitykseltämme; tai niistä suorasanaisista huudoista, jotka ilmaisevat, kuten sanat eivät voineet tehdä, sydämen syvää ahdistusta ja kaipuuta. Jos et pysty puhumaan, itkemään, nyyhkyttämään tai vaikeroimaan, niin ole hiljaa. Jumala voi tulkita kaiken.”(Meyer)
5. (57-63) kiitollinen ja luottavainen tulevasta avusta.
lähestyit sinä päivänä, kun kutsuin sinua,
ja sanoit: ”älä pelkää!”
o Lord, You have pleased the case for my soul;
You have redemed my life.
o Lord, you have seen how I am wronged;
Judge my case.
you have seen all their vengeance,
All their schemes against me.
olet kuullut heidän häväistyksensä, Oi Herra,
kaikki heidän juonensa minua vastaan,
vihollisteni huulet
ja heidän kuiskauksensa minua vastaan koko päivän.
Look at their sitting down and their rising up;
I am their herjaava song.
a. lähestyit sinä päivänä, jona kutsuin sinua: Jeremia tiesi, että Jumala vastasi, Kun hän kutsui häntä. Jumala vastasi tälle etsivälle sielulle: ”älä pelkää!”
i. lähestyit: ”Jeremiah näyttää kirjaavan tämän tosiasian melkoisella yllätyksellä. Hän ihmettelee, että Jumala olisi tullut lähelle häntä, sillä hänen tilansa oli hyvin säälittävä. Hän oli niin alhaalla, että elämä tuntui hiipuvan, hän huokaa.”(Spurgeon)
ii. Älä pelkää: ”kuinka voimakas onkaan tämä sana, Kun Herran Henki puhuu lohduttomalle sydämelle. Jokaiselle surevalle voimme sanoa Jumalan valtuudella: älä pelkää! Jumala ajaa sinun asiasi ja lunastaa sinun sielusi.”(Clarke)
b. Herra, olet vedonnut sieluni puolesta: siitä lähtien, kun Jeremia tunsi itsensä hylätyksi, hän lepäsi siinä luottamuksessa, että Jumala oli hänen puolestapuhujansa. Kuten lakimies, joka puolusti asiakastaan, Jumala puolusti hänen henkeään.
i. Aiemmin tässä luvussa Jeremia tunsi Jumalan vastustajakseen (Valitusvirret 3:1-18). Nyt hän rukoili Jumalaa puolestapuhujanaan.
ii. ”huomaat, ettei ole sanaakaan hänestä itsestään tai hänen omista kirjelmistään. Hän ei pidä vapautustaan missään määrin kenenkään ansiona, saati hänen oman ansionsa ansiona, vaan se on ’sinä’.”(Spurgeon)
c. Herra, olet nähnyt, miten minulle on tehty vääryyttä: Jeremia lepäsi siinä luottamuksessa, että Jumala oli vanhurskas tuomari, joka näkisi, miten hänelle tehtiin vääryyttä, ja joka oikein tuomitsisi hänen asiansa.
i. ”Jos käännytte Jumalan pyhimysten puoleen, Tulette huomaamaan, että he olivat mitä törkeimmän panettelun uhreja. Romanistit väittävät vielä tänäkin päivänä, että Martti Luther oli juoppo. Omana aikanaan häntä kutsuttiin saksalaiseksi pedoksi, että himon takia täytyy naida Catharine. Jos tarkastellaan Whitfieldin – meidän suuren ja mahtavan Whitfieldin – elämää nykyaikana, mikä hänen luonteensa oli? Häntä syytettiin kaikista rikoksista, joista Sodomakin tiesi, ja väärä vala nousi ja vannoi, että kaikki oli totta. Mitä Wesley – olen kuullut, että kerran hän sanoi, että häntä oli syytetty kaikista rikoksista kalenterissa, paitsi juoppous; ja kun nainen nousi väkijoukossa ja syytti häntä siitä, hän sanoi sitten, ’siunattu Jumala, olen nyt ollut kaikenlaista pahaa puhuttu minua vastaan valheellisesti, Kristuksen nimen tähden.””(Spurgeon)
d. olet nähnyt kaikki heidän kostonsa: Jeremia toi asiansa Jumalan eteen ja kertoi hänelle kaikista tavoista, joilla hänen vihollisensa olivat hyökänneet häntä vastaan. He tekivät sen halveksimalla häntä (häväistystään), juonittelemalla, kuiskaamalla valheita ja pilkkaamalla häntä.
i. heidän pilkkalaulunsa: ”pilkkalauluja tai pilkkalauluja käytettiin usein myös osoittamaan pilkkaa tai halveksuntaa vihollista kohtaan.”(Harrison)
6. (64-66) koston antaminen Jumalalle.
maksa heille, Oi Herra,
heidän kättensä työn mukaan.
Give them a hunned heart;
your curse be upon them!
in Your anger,
follow and destroy them
from under the heavens of the Lord.
a. maksa heille, Herra, heidän kättensä työn mukaan: Jumala oli maksanut Jerusalemille ja Juudalle takaisin kaiken heidän syntinsä ja tottelemattomuutensa. Mutta Jeremia rukoili, että Herra kostaisi heidän vihollisilleen ja antaisi heille verhotun sydämen, niinkuin Juuda oli sokea.
b. kirouksesi kohdistukoon heihin: Israelin Jumalan kanssa tekemän liiton ehtojen mukaan (kuten 5.Mooseksen kirjassa 27-28) Israel olisi hirvittävän kirottu, jos he eivät tottelisi ja hylkäisi Jumalaa. Nuo kiroukset kohtasivat Jerusalemia Jeremian aikana; nyt hän rukoili, että nuo kiroukset kohtaisivat heidän vihollisiaan.
c. ajakaa vihassanne takaa ja tuhotkaa heidät Herran taivaan alta: Jerusalem ja Juuda olivat kohdanneet Jumalan vihan ja siitä tulevan tuhon. Nyt hän rukoili, että heidän vihollisensa kohtaisivat Jumalan vihan.
i. ”nämä menneet vapautukset loivat hänen vakuutuksensa siitä, että Jehova vielä toimisi kansansa puolesta ja tuhoaisi sen viholliset taivaan alta.”(Morgan)