vuonna 2007 tunnettu toimittaja ja aktivisti John Dayal julkaisi yksityiskohtaisen raportin kristittyihin kohdistuneesta väkivallasta Intiassa. Hän aloitti raporttinsa seuraavin pahaenteisin sanoin: Intia, jonka perustuslaki on maallinen, demokraattinen tasavalta, ei edelleenkään ole kovin turvallinen paikka pienelle kristitylle vähemmistölleen.
, mutta ei vain Intiassa. Pew-tutkimuskeskuksen mukaan vuonna 2016 kristittyjä kohdistettiin 144 maahan, mikä on enemmän kuin 125 vuonna 2015. Hyväntekeväisyysjärjestö ’Open Doors’ paljasti myös World Watch-listallaan, että noin 245 miljoonaa kristittyä, jotka elävät 50 suosituimman maan joukossa, kärsivät korkeasta vainosta tai pahemmasta . ”Vaino Reliefin” mukaan Intiassa kirjattiin vuonna 2017 736 hyökkäystä, kun vuonna 2016 niitä oli 348.
Hanki uusimmat tiedot UCA Newsistä. Rekisteröidy saada meidän päivittäinen uutiskirje.
miksi kristittyjä vainotaan kaikkialla maailmassa?
se auttaa sijoittamaan kysymyksen oikein. Kristittyjen vaino on lisääntynyt huomattavasti maailmanlaajuisesti, mutta tätä vainoa esiintyy lähinnä globaalissa etelässä, jossa kristityt ovat yleensä köyhiä ja vähemmistö.
Länsi-Euroopassa tai Amerikassa asuvat kristityt ovat rikkaita ja vaikutusvaltaisia ja edelleen vaikutusvaltaisia, vaikka heidän yhteiskuntansa saattavatkin olla maallistuneita ja hedonistisia.
viime vuosisadalla totalitaariset hallinnot, kuten kommunismi tai natsismi, avoimesti ateisti, näkivät kristityt uskovat uhkana täysin säädetylle yhteiskunnalle ja joko tappoivat tai karkottivat heidät orjatyöleireille.
nykyään Eurooppa on erilainen.
monissa tuon yhteiskunnan osissa nykyään kristillistä uskoa halveksitaan arkaaisena ja sortavana, ja uskontoa vastaan suunnatut paineet on yleensä naamioitu ”uskonvapauden” alle.
itse asiassa länsimaita kutsutaan oikeammin jälkikristillisiksi tai maallisiksi, sillä hallitukset tavoittelevat yhteistä hyvää , eivät tietyn uskon etua. Uskonnollista suvaitsevaisuutta on siis jonkin verran, vaikka rasismia ja seksismiä esiintyy peitellysti.
monissa islamilaisissa yhteisöissä kristityt ovat vähemmistö, ja julkinen saarnaaminen on kielletty. Kristillinen usko nähdään jäänne valkoinen etuoikeus, symboli varhaisemman siirtomaa aikakauden. Tämä on puolueellinen näkemys, sillä monet Länsi-Aasian kristilliset yhteisöt edeltävät islamia.
useimmat Muslimiyhteiskunnat ovat edelleen olemassa keskiaikaisissa puitteissa, joissa usko ja politiikka toimivat yhtenä. Tasa – arvoisia oikeuksia toisen uskomusjärjestelmän jäsenille ei yksinkertaisesti ole-edes Muslimivähemmistöille, joita kohdellaan vihamielisesti (esim. shiiat, Ahmediyyat, Hazarat…)
ja monissa maissa rangaistus Muslimiuskosta luopumisesta on kuolema.
merkittävää on kuitenkin se, että ihminen joutuu todennäköisemmin vainotuksi, jos hän on köyhä ja poliittisesti heikko. Koska useimmat Etelä-Aasian kristityt ovat tällaisia, heistä tulee rikollisjengien tai terroristijoukkojen ’pehmeä kohde’, jotka käyttävät uskontoa väkivaltansa verhona. Kuinka usein olet nykyään kuullut Parsilaisten eli jainalaisten vainosta?
tässä Karen Armstrong (Fields of Blood) on varmasti oikeassa: politiikka käyttää uskontoa veriviittana häijyihin tarkoituksiinsa, eikä päinvastoin.
vielä muita ongelmia
ongelmat ovat edelleen olemassa. Yksi näistä on syntynyt taloudellisista syistä tapahtuvasta maahanmuutosta, jossa suuret ryhmät entisistä siirtomaista saapuivat ”emämaahan” työn perässä ja jäävät nyt pysyviksi kansalaisiksi, joilla on kansalaisoikeudet – mutta usein eri uskolla. Euroopan muslimien tapaus on ehkä jännitteisin.
on erikoista huomata, että kaikkia oikeuksia, joita Muslimimaahanmuuttajat vaativat kristityiltä isäntämailtaan, he eivät tule myöntämään omille muslimimaissa asuville kristityille vähemmistöilleen!
on myös toistuvasti kysytty, miksi niin monet muslimit köyhemmistä Aasian ja Afrikan maista eivät pyri muslimimaailman rikkaisiin maihin? Persianlahdelle, Saudi-Arabiaan, Bruneihin ja Turkkiin? Vaikka muslimit vihaavat niin sanotusti länttä, miksi he haluavat asettua sinne omien uskonyhteisöjensä sijasta? Uskaltaako kukaan muslimi vastata tähän kysymykseen?
vastaava poikkeama on havaittu kastihinduilla, jotka muuttavat Länteen. Koska he eivät tyydy etsimään itselleen parempaa elämää, he yrittävät myös pakottaa kastiin liittyvät ennakkoluulonsa muihin adoptiomaissaan asuviin intiaaneihin.
yleinen vastaus edellä esitettyihin kysymyksiin on sananvapauden ja mahdollisuuksien kokemuksen, josta useimmat länsimaiset yhteiskunnat tunnetaan, vaikka rasismin ja seksismin peitellyt muodot säilyvätkin.
elää vainon ja sorron kanssa
useimmat Aasian maat sen sijaan ovat edelleen feodaalisia, oligarkkisia ja maailmankatsomukseltaan vielä keskiaikaisia. Ihmisoikeudet ovat suurimmaksi osaksi tuntemattomia. Tai jos myönnetään, niin helposti otetaan pois.
Sangh Parivarin eli Hindufasistien agenda vaikuttaa nykypäivän Intiassa kristittyjen ja muslimien lisäksi koko yhteiskuntaan. Tämän vuoksi kristittyjä vainotaan käännytysten vuoksi, muslimeja leimataan terroristeiksi , tribaaleja nimitetään Naxaliteiksi ja nykyajan intialaisia naisia kuvataan lutkiksi ja huoriksi, jotka ansaitsevat raiskauksen.
Hindutvan perimmäisenä tavoitteena ei ole vain vähemmistöjen murskaaminen, vaan nykyisen demokraattisen, maallisen Intian muuttaminen feodaaliseksi, taantuvaksi hindustaniksi, jota hallitsee yläkasti. On tärkeää ymmärtää tämä salakavala uusi näkökulma.
sanotaan siis suoraan: kristittyjä vainotaan Intiassa, ei uskonnollisten käännytysten takia (kuten Hindufasistit väittävät), vaan siksi, että kristityt puolustavat ihmisoikeuksia.
kristityt tavoittavat koulujensa kautta kaikenlaiset intialaiset – urbaanit, heimot, Dalit, naiset — ja ovat sitoutuneet rakentamaan koulutettua ja tasa-arvoista yhteiskuntaa. Hindufasistit sen sijaan haluavat luoda yhteiskunnan, joka perustuu kastioikeuteen. Se, mitä he kutsuvat ’kasvatukseksi’, ei ole juuri muuta kuin karkeaa indoktrinaatiota.
kristillisiä hyvinvointipalveluja vastaan hyökätään, koska ne toimivat köyhien ja syrjäytyneiden hyväksi, jotta nämä saisivat ihmisarvon tunteen – vastakohtana pahalle kastioikeusjärjestelmälle.
mikä saa minut kysymään, eikö kaikkiin vähemmistöihin (uskonnollisiin tai sosiaalisiin ryhmiin) kohdistuvassa väkivallassa ole todellisuudessa kyse jättimäisistä ihmisoikeusloukkauksista. Kaikki tämän maan propaganda ei peittele tätä tosiasiaa.
tänä päivänä ihmisoikeuksia puolustavien vainojen, ei toisen uskontojärjestelmän jäsenten, on tartuttava huomiomme ja järjestettävä meidät yhteiseen vastarintaan. Ihmisoikeuksien puolustamisesta tulee tulevaisuuden foorumi.
Isä Myron Pereira SJ on Mumbaissa toimiva mediakonsultti. Tässä artikkelissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan, eivätkä välttämättä heijasta UCA Newsin virallista toimituksellista asemaa.