Robertson Cooperilla keskitymme luomaan lisää hyviä työpäiviä ja tähän osaltaan vaikuttaa työntekijöiden hyvän psyykkisen hyvinvoinnin varmistaminen. Katsotaanpa, mitä tarkoitamme sillä.
mitä on psykologinen hyvinvointi?
perustasolla psyykkinen hyvinvointi (PWB) on melko samanlainen kuin muut positiivisiin mielentiloihin viittaavat termit, kuten onnellisuus tai tyytyväisyys, eikä monin tavoin ole tarpeellista tai hyödyllistä huolehtia hienoista eroista tällaisten termien välillä. Jos sanon, että olen onnellinen, tai erittäin tyytyväinen elämääni, voit olla melko varma, että psykologinen hyvinvointini on melko korkea!
mitkä ovat psykologisen hyvinvoinnin keskeiset osatekijät?
psykologisella hyvinvoinnilla on kaksi tärkeää puolta. Ensimmäinen näistä viittaa siihen, missä määrin ihmiset kokevat positiivisia tunteita ja onnellisuuden tunteita. Joskus tätä psykologisen hyvinvoinnin osa-aluetta kutsutaan subjektiiviseksi hyvinvoinniksi (Diener, 2000).
Subjektiivinen hyvinvointi on välttämätön osa yleistä psyykkistä hyvinvointia, mutta yksinään se ei riitä.
nähdäksesi, mistä tämä johtuu, kuvittele olevasi jossain, josta todella nautit, ehkä istumassa jahdilla auringonpaisteessa, lempiruokasi ja – juomasi ja hyvän seurasi kanssa-tai yksin, jos niin haluat! Useimmille ihmisille se olisi erittäin nautittavaa, viikon tai kaksi, mutta kuvittele tekeväsi sitä ei vain viikon vaan ikuisesti! On hyvin harvoja ihmisiä, jotka pitäisivät tätä mahdollisuutta nautittavana. Vanha sanonta voi pitää paikkansa, voi olla liikaa hyvää. Mitä tämä esimerkki tuo kotiin on, että todella tuntuu hyvältä meidän täytyy kokea tarkoitus ja merkitys, Lisäksi positiivisia tunteita.
psykologisen hyvinvoinnin kaksi tärkeää osatekijää ovat subjektiiviset onnelliset tunteet, joita tuo jokin nautintomme, ja tunne siitä, että sillä, mitä teemme elämällämme, on jokin tarkoitus ja tarkoitus.
psykologisen hyvinvoinnin tyypit
-
- termiä ”Hedoninen” hyvinvointi käytetään yleensä tarkoittamaan subjektiivisia onnellisuuden tunteita. Se koostuu kahdesta komponentista, affektiivisesta komponentista (korkea positiivinen vaikutus ja matala negatiivinen vaikutus) ja kognitiivisesta komponentista (tyytyväisyys elämään). On esitetty, että yksilö kokee onnellisuutta, kun positiivinen vaikutus ja tyytyväisyys elämään ovat molemmat korkealla (Carruthers & Hood, 2004).
- vähemmän tunnetulla termillä ”Eudaimoninen” hyvinvointi viitataan PWB: n tarkoitukselliseen puoleen. Psykologi Carol Ryff on kehittänyt hyvin selkeän mallin, joka jakaa Eudaimonin hyvinvoinnin kuuteen keskeiseen psykologisen hyvinvoinnin tyyppiin.
Self-acceptance: korkeat pisteet kertovat vastaajan myönteisestä suhtautumisesta itseensä. Esimerkkitapaus tälle kriteerille on”Pidän Persoonallisuuteni useimmista piirteistä”: korkeat pisteet osoittavat, että vastaaja käyttää tehokkaasti hyväkseen mahdollisuuksia ja hallitsee ympäristötekijöiden ja-toimintojen hallinnan, mukaan lukien jokapäiväisten asioiden hoitamisen ja tilanteiden luomisen henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti. Esimerkkinä tästä kriteeristä on ”yleisesti ottaen koen olevani vastuussa siitä tilanteesta, jossa elän”.Myönteiset suhteet toisiin: Korkeat pisteet kertovat vastaajan sitoutumisesta merkityksellisiin ihmissuhteisiin, joihin kuuluu molemminpuolinen empatia, läheisyys ja kiintymys. Esimerkillinen lausuma tälle kriteerille on ”ihmiset kuvailisivat minua antavana ihmisenä, joka on halukas jakamaan aikaani muiden kanssa”.Henkilökohtainen kasvu: korkeat pisteet osoittavat, että vastaaja jatkaa kehittymistään, suhtautuu myönteisesti uusiin kokemuksiin ja tunnistaa käyttäytymisen ja itsensä paranemisen ajan myötä. Esimerkkinä tästä kriteeristä on ”minusta on tärkeää saada uusia kokemuksia, jotka haastavat sen, miten ajattelet itsestäsi ja maailmasta”.Elämän tarkoitus: korkeat pisteet heijastavat vastaajan vahvaa päämäärätietoisuutta ja vakaumusta siitä, että elämällä on tarkoitus. Esimerkkinä tästä kriteeristä on ”Jotkut vaeltavat päämäärättömästi läpi elämän, mutta minä en ole yksi heistä”.Autonomia: korkeat pisteet osoittavat, että vastaaja on riippumaton ja säätelee käyttäytymistään riippumatta sosiaalisista paineista. Esimerkkinä tästä kriteeristä on ”luotan mielipiteisiini, vaikka ne olisivat yleisen konsensuksen vastaisia”.
psykologisen hyvinvoinnin teoriat
psykologisen hyvinvoinnin teoriat keskittyvät yleensä psykologisen hyvinvoinnin rakenteen tai dynamiikan (eli PWB: n syiden ja seurausten) ymmärtämiseen. Psykologisen hyvinvoinnin jakautuminen hedonisiin ja eudaimonisiin komponentteihin sekä Carol Ryffin malli ovat laajalti hyväksyttyjä teorioita PWB: n rakenteesta.
PWB: n dynamiikan kannalta on tärkeää tunnustaa, että PWB on jossain määrin suhteellisen vakaa ja siihen on vaikuttanut sekä aiempi kokemus (mukaan lukien esimerkiksi varhainen kasvatus) että taustalla oleva persoonallisuus. Stressaavat kokemukset voivat altistaa ihmisiä myöhempiin mieliala-ja ahdistuneisuushäiriöihin (Gladstone, Parker and Mitchell, 2004); mutta toisaalta altistuminen äärimmäisen traumaattisille tapahtumille voi auttaa rakentamaan sietokykyä ja todella suojelemaan PWB: tä. Esimerkiksi kohtalaisen stressaaville tapahtumille altistuneet lapset näyttävät selviytyvän paremmin myöhemmistä stressitekijöistä (Khobasa & Maddi, 1999). Sama stressaavien tapahtumien ”rokottava” vaikutus on havaittu myös työssäkäyvillä aikuisilla (Soloman, Berger and Ginsberg, 2007).
vaikka psyykkinen hyvinvointi voi olla lähtötilanteessa melko vakaata, myös päivittäisillä tapahtumilla ja kokemuksilla on vaikutusta. Esimerkiksi sitkeimmänkin ihmisen olo voi lopulta mennä hyvin alakuloiseksi eli masentuneeksi, jos hänen arkikokemuksensa ovat jatkuvasti huolestuttavia. On olemassa vahvaa näyttöä siitä, että altistuminen työhön liittyville stressitekijöille pitkinä ajanjaksoina vaikuttaa kielteisesti PWB: hen, joten vaikka lyhyet vastoinkäymiset voivat auttaa kestävyyden rakentamisessa, pitkäaikainen stressi ei ole hyväksi PWB: lle. Tämä alhaisempi PWB-taso voi puolestaan johtaa vakaviin sairauksiin, kuten sydän-ja verisuonitauteihin, verensokerin hallintaan liittyviin ongelmiin, kuten diabetekseen ja immuunijärjestelmän toimintahäiriöihin (Chandola ym.2008).
yhteenvetona PWB-teoria esittää, että varhainen kokemus ja taustalla oleva persoonallisuus luovat alustan psykologiselle hyvinvoinnille, mutta arkikokemukset voivat auttaa ylläpitämään hyvää PWB-tasoa (jos ne ovat positiivisia) tai, jos ne ovat negatiivisia, alentamaan PWB-tasoa, mikä puolestaan johtaa huonoihin terveysvaikutuksiin.