sisältötaulukko
Taulukkorekisteri
Kuvitusrekisteri
Lyhennerekisteri
1. Johdanto
2. Tilanne tänään
2.1. Nokian markkinaosuus ja brändin vahvuus
2.2. Nokian liiketoimintayksiköt
2.3. Nokia ja sen suurimmat kilpailijat
3. Nokian yhtiön historia
3.1. Sellutehdas ja paperintuotanto alkavat
3.2. Kumituotanto
3.3. Kaapelituotanto
3.4. Sulautuminen Nokia Oyj: ksi
3.5. Tietotekniikan ja tietoliikenteen aikakausi
4. Nokia suomalaisessa yhteiskunnassa ja taloudessa
4.1. Nokioiden vaikutus työkulttuuriin
4.2. Suomen Nokiazation
4.3. Nokian vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen
4.4. Nokian vaikutus R&d menot
4.5. Nokian vaikutus työllisyyteen
4.6. Nokian vaikutus tuottavuuteen
5. Johtamisstrategia ja Nokian menestykseen vaikuttaneet tekijät
6. Nokian henkilöitä
7. Johtopäätös
7.1. Nokian johtaman Suomen tulevaisuus
7.2. Nokian tulevaisuus
8. Lähdeluettelo
Taulukkorekisteri
Taulukko 1: ”Yhden firman taloudet” 17
Kuvitusrekisteri
kuva 1: Nokian kehitys
kuva 2: Cityman – Nokian ensimmäinen matkapuhelin
kuva 3: sähkö-ja elektroniikkatuotteiden vienti prosentteina Suomen teollisuuden viennistä ja kokonaisvienti miljardia markkaa
kuva 4: R&d yksityisten yritysten menot Suomessa 1990-1999
Lyhennerekisteri
Abbildung in dieser Leseprobe nicht enthalten
Johdanto
tämän seminaaripaperin tarkoituksena oli kuvata suomalaisen mobiililaitteita valmistavan Nokia-yhtiön historiaa. Nokialla on noin 139 000 työntekijää 120 maassa ja se toimii yli 150 maassa ympäri maailmaa. Tämä on oikeastaan ihailtava saavutus yritykseltä, joka aloitti toimintansa pienenä Jokivarren paperitehtaana Suomessa. Tämän lisäksi Nokia on tehnyt bisnestä jo yli 135 vuotta. (Nokian Viralliset sivut, yhtiömme 2012)
vaikka Nokia on johtava monikansallinen yritys, suuri osa sen liiketoiminnasta sijaitsee Suomessa, jossa yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoon Keilaniemessä (Nokian Viralliset sivut, yhtiömme 2012). Siksi Nokian menestys tai epäonnistuminen on Suomen talouden kannalta ratkaisevaa. Nokias Electronicsin lisäksi yhtiö tunnetaan maailmalla myös ”Nokia-Connecting People” – sloganistaan, Nokia Tune-soittoäänestään tai näyttävästä Käärmepelistään. Tässä seminaaripaperissa käsitellään Nokian yrityshistoriaa, sen vaikutusta Suomen talouteen ja työntekijöihin, Nokian tärkeimpiä henkilöitä ja tekijöitä, jotka ovat olleet vastuussa Nokian menestyksestä sekä Nokian yleistä panosta yrityshistoriaan.
tilanne tänään
2.1. Nokian markkinaosuus ja brändivahvuus
Nokia Oyj on maailman toiseksi suurin matkapuhelinten valmistaja noin 19,2 prosentin maailmanlaajuisella markkinaosuudella vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä (Statista 2012). Etelä-Korean monikansallinen Elektroniikka Samsung pitää ykkössijaa maailman matkapuhelinmarkkinoilla vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen jälkeen, koska uusin markkina-analyysi osoittaa, että Samsung toimitti noin 93 miljoonaa puhelinta verrattuna 83 miljoonaan kilpailevan Nokian (Sandle 2012).
suomalainen yritys Nokia oli kuitenkin maailman suurin matkapuhelinten myyjä vuosina 1998-2012 (Häikiö 2002, 24). Valitettavasti Nokian markkinaosuus on laskussa erityisesti Applen tai Samsungin kaltaisten kilpailijoiden älypuhelinten kasvavan käytön seurauksena, joka toimii esimerkiksi iOS: ssä tai Googlen Android-käyttöjärjestelmässä. Vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä Nokian maailmanlaajuinen markkinaosuus oli 39,1 prosenttia verrattuna tämän vuoden noin 20 prosentin markkinaosuuteen (Statista 2012). Maailmanlaajuisen Brandirectoryn mukaan Nokian brändi on menettämässä myös vahvuuttaan, laskien 94. sijalta vuonna 2011 192.sijalle vuonna 2012 (Brandirectory 2012).
2, 2. Nokian liiketoimintayksiköt
Nokian liiketoiminta koostuu nykyisin neljästä liiketoimintaryhmästä riskien hajauttamiseksi ja voittojen tuottamiseksi: matkapuhelimet, Multimedia, Yritysratkaisut ja verkot. Noin kaksi kolmasosaa yhtiön liikevaihdosta syntyy suuren liiketoimintakonsernin Nokian matkapuhelimista. Nokia Networks, joka on maailman johtava mobiilin, kiinteän verkon, laajakaistan ja IP: n (Internet Protocol) infrastruktuurin toimittaja, on toinen tämän yrityksen tärkeä liiketoimintaryhmä. Tämä liiketoimintayksikkö vastaa noin 30 prosentista Nokian liikevaihdosta. Lisäksi Nokian verkko ulottuu yli 130 maahan. Valtaosa Nokian myynnistä syntyy Euroopassa, neljännes Amerikassa ja noin 20 prosenttia myynnistä tulee Aasian ja Tyynenmeren maista. (International Directory of Comany Histories 2001)
2.3. Nokia ja sen suurimmat kilpailijat
viime vuosina Nokia on menestynyt hyvin matalan ja keskitason matkapuhelinmarkkinoilla, joissa Nokia on karsinut monia kilpailijoitaan. He eivät itse asiassa pystyneet vastaamaan Nokian kovaan kilpailuun ja päättivät keskittyä sen sijaan älypuhelimiin. Nokia on myös eliminoinut monia kilpailijoitaan esimerkiksi Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä. Tämä tarkoittaa, että Nokia keskittyi markkinoilla kokee talouskasvua ja yhtiö pystyi saavuttamaan ainutlaatuisen markkina-aseman näillä markkinoilla. (Strand Consult 2012)
toisaalta Apple ja Android-laitteet ovat menestyneet hyvin markkinoilla, jotka ovat kokeneet viimeisimmän taloudellisen taantuman. Tästä syystä Nokian pahimmat kilpailijat älypuhelinsektorilla ovat niin sanotut Android-laitteet ja omenat iPhone markkinoilla, joissa kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia uudesta teknologiasta ja käyttävät laitteita elämäntapansa symbolina. Mobiilivalmistajan nykyinen johtaja Samsung toimii Android-käyttöjärjestelmällä. Nokian toiseksi suurin kilpailija Apple käyttää laitteissaan iOS-järjestelmiä. (Eaton 2011)
koska Nokia ei ole kyennyt luomaan vakavasti otettavaa vaihtoehtoa iPhonelle ennen tätä päivää, älypuhelinsektori on edelleen vastuussa Nokian markkinaosuuden pienenemisestä. Nokia otti ensimmäisen askeleen helmikuussa 2011, kun yhtiö ilmoitti yhteistyöstä Microsoftin kanssa vahvistaakseen asemaansa älypuhelinmarkkinoilla. Strategisen kumppanuuden tavoitteena oli ottaa käyttöön uusi Windows 7-käyttöjärjestelmä ja luoda seuraava ekosysteemi kilpailemaan iOS: n ja Androidin kanssa. (Virallinen verkkosivusto Nokia, yhtiömme/Nokia story 2012) äskettäin Nokia päätti taistella kilpailijoita käyttöön ”innovatiivisin mobiililaitteen maailmassa”, Nokia Lumia 920, joka toimii Microsoft Windows 8. Vaikka Nokia Lumia on erittäin innovatiivinen, ajoitus vaikeuttaa kilpailua älypuhelinten suurimpien johtajien kanssa, sillä kilpailijat ovat jo erittäin tunnettuja ja arvostettuja maailmanmarkkinoilla. Valitettavasti Windows Phone ja Nokia olivat molemmat myöhässä nykyisestä älypuhelinajasta. (Tofel 2012)
säilyttääkseen asemansa tai tullakseen jälleen matkapuhelinmarkkinoiden johtajaksi Nokian on investoitava enemmän tutkimukseen ja kehitykseen, jotta se pystyy keksimään houkuttelevia innovaatioita kilpailijoitaan nopeammin ja ymmärtämään myös kuluttajiaan paremmin kuin kilpailijat.
Nokian historia
huolimatta siitä, että monet matkapuhelinten käyttäjät tuntevat Nokian nuorena yrityksenä ja myös yhtenä suurimmista korkealaatuisia matkapuhelimia ja laitteita valmistavista markkinajohtajista, sen juuret ulottuvat 1800-luvulle. Yritys koki monia muutoksia toimiessaan ensin Suomen mutta myöhemmin jopa maailman markkinoilla. Se muuttui pienestä metsäteollisuusyrityksestä kumi-ja kaapelituotannon kautta tietokoneiden, erityisesti näyttöjen ja myöhemmin matkapuhelinten valmistajaksi (Stolle 2006, 1 ff.). Tämän lisäksi Nokia-yhtiöllä on perustamisestaan lähtien ollut merkittävä vaikutus Suomen talouteen, sillä se kehittyi yhdeksi tietoliikennealan merkittävistä markkinajohtajista (Ali-Yrkkö 2000, 10). Tämän luvun tavoitteena on kuvata kaikki Nokian historian tärkeät virstanpylväät askel askeleelta aikajärjestyksessä.
3, 1. Sellutehdas ja paperintuotanto alkavat
Nokia-yhtiön juuret ulottuvat vuoteen 1865, jolloin kaivosinsinööri Fredrik Idestam perusti oman puumassatehtaan. Se sijaitsi Tammerkoskella Lounais-Suomessa (Nokian Viralliset sivut 2012). Kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1867 se palkittiin myös Pariisin maailmannäyttelyssä. Vuonna 1871 Fredrik Idestam avasi toisen myllyn Nokianvirran rannalle. Joen nimi innosti häntä kutsumaan yhtiötä Nokia Ab: ksi samana vuonna (Sahlberg 2011, 117). Näinä vuosina yhtiö menestyi paperin ja kartonkien valmistajana (Nokia, Business History of Nokia 2008). On tärkeää korostaa tässä vaiheessa, että jo tällä aikakaudella yhtiö, Nokia on keskittynyt tuotannon yksi tärkeimmistä viestintäteknologian kaikkien aikojen-paperi. Vuodesta 1895 yhtiötä johti Frederik Idestamin vävy Gustaf Fogelholm (tietoja Nokiasta, Nokian historia 2012). Nokia kehittyi johtavaksi paperi-ja kartonkituotannon saralla ja pystyi myös ottamaan käyttöön joitakin omia uusia tuotantotapoja. Reaktio korkeaan energiaintensiteettiin oli omien voimaloiden perustaminen (Pederson 2001, 328 ff.). Ongelmat liittyivät ensimmäisen ja myöhemmin myös toisen maailmansodan alkuun. Sotavuodet johtivat ulkomaisten markkinoiden sulkemiseen, mikä oli yhtiölle erittäin tärkeää. Merkittävimmin se kärsi Venäjän markkinoiden sulkemisesta, jossa liikesuhteet vakiintuivat hyvin ja toimivat sujuvasti (Stolle 2006, 2). Sodan jälkeen Nokia pystyi toipumaan niin sanotusta sodanjälkeisestä kriisistä ja palaamaan kansainväliselle liiketoiminnalleen. Vaikka se makasi käytännössä Venäjän federaation vieressä, se keskittyi liiketoimintaan muiden Skandinavian maiden kanssa yhdessä Länsi-Euroopan kanssa (Pederson 2001, 328 ff.). Alalla tehtiin muutoksia vuonna 1970, jolloin yhtiön oli ryhdyttävä toimenpiteisiin säilyttääkseen asemansa kilpailijaansa Serlachiukseen nähden, joten se alkoi valmistaa myös kreppipaperia. Nokian metsäteollisuuden johtaja Kari Kairamo lisäsi investointeja yhdessä joidenkin yritysostojen toteuttamisen kanssa. Vuonna 1977 Nokia ja sen kilpailija Serlachius siirtyivät British Tissue Ltd: n omistajiksi ja myöhemmin Nokia osti Serlachiuksen. Näiden tosiasioiden lisäksi yhtäältä johto alkoi valittaa tästä toimialasta ja toisaalta se oli suurten investointien kohteena. Siksi yhtiö alkoi etsiä uusia mahdollisuuksia sekä uusia yrityskauppamahdollisuuksia tällä toimialalla (Stolle 2006, 2 f.).
1970-luvun öljykriisi vaikutti yhtiöön voimakkaasti negatiivisesti, mikä johtui lähinnä aiemmista laajoista liikesuhteista Neuvostoliittoon. Suomen ja Neuvostoliiton välisen menestyksekkään liiketoiminnan jälkeen Suomi pystyi hyödyntämään erityisiä kauppasopimuksia, kuten puutuotteita, jotka vaihdettiin Neuvostoöljyyn. Mutta kun öljyn hinta öljykriisin aikana oli nousussa, kaikkien suomalaisyritysten ostovoima Nokia mukaan lukien on laskenut. (International Directory of Company Histories 2001)
tämän seurauksena Nokia ei voinut enää luottaa liiketoimintaansa Neuvostoliiton kanssa, joka teki noin 12 prosenttia kokonaismyynnistään ennen öljykriisiä. Muutos tuli yhdessä uuden toimitusjohtajan Kari Kairamon kanssa vuonna 1975 ja yhtiö päätti keskittyä kotimaan markkinoiden lisäksi myös kansainvälisyyteen. Paperiteollisuudesta oli kaksi vastakkaista mielipidettä. Yhtäältä toimitusjohtaja Kari Kairamo halusi panostaa liiketoimintaan, mutta toisaalta muut johtajat halusivat myydä sen pois. He pelkäsivät, että keskittyminen elektroniikkabisnekseen ja samalla muiden teollisuudenalojen ylläpitäminen päättyisi keskittymättömyyteen ja hallitsemattomuuteen. Toimitusjohtaja päätti pitää paperiteollisuuden ja modernisoida sen. Tämä vahvistaisi Nokian asemaa vakailla markkinoilla (International Directory of Company Histories 2001). Paperiteollisuus siirtyi korkealaatuisten kudosten tuotantoon, mutta puolet siitä myytiin pois vuonna 1989. Vuosina 1990-1991 toinen puolisko myytiin pois, jolloin Nokia lopetti osallisuutensa metsäteollisuuteen. Tämä johtui Nokian päätöksestä toimia elektroniikkaliiketoiminnassa (Stolle 2006, 3).
3, 2. Kumin tuotanto
toinen keskeinen osa Nokian historiaa oli kumin valmistus. Vuonna 1898 Eduard Polón perusti Suomen Kumitehtaan. Siitä on myöhemmin tullut Nokian kumibisnes, joka tuottaa valtavan valikoiman kumituotteita kirjaimellisesti kalosseista renkaisiin (Nokian virallinen verkkosivusto, yhtiömme 2012). Vuodesta 1920 Kumitehdas käytti tuotenimeä Nokia. Tämä tapahtui yrityskaupan jälkeen Nokia Ab: n kanssa, joka koostui sekä puu-että kumiteollisuudesta. Tänä aikana yhtiö aloitti myös teollisuusosien, kuminauhojen tai sadetakkien valmistuksen (noin Nokia, Nokia History 2012). Siitä tuli maassa niin suosittu, että lähes jokainen suomalaisperhe oli ylpeä Nokia Rubber Works-tuotteiden omistaja. Enimmäkseen kenkien valmistus onnistui niin hyvin, että se pystyi kilpailemaan Venäjän tuontia vastaan (Nokian Jalkineet, juttu).
tämä menestys oli peruste sille, että yhtiö pystyi laajentamaan liiketoimintaansa myös ulkomaisille markkinoille. 1960-luvulla yritys alkoi viedä talvirenkaita ja jalkineita, ja 1980-luvulla rengasteollisuus sai nimen Nokian Renkaat Oy yhteistyön ansiosta. Myös vuonna 1988 yhteistyö jatkui vielä vuosiin 1988-1991, jolloin kumiteollisuus myytiin pois vaihe vaiheelta. (Stolle 2006, 3 f.)
3.3. Kaapelituotanto
vuonna 1912 Arvid Wickström perusti Helsinkiin Suomen Kaapelitehtaan, jonka toiminnan painopiste oli kaapeli-ja elektroniikkabisneksessä (Nokian Viralliset sivut, yhtiömme 2012). Puhelinten ja lennätinten kehityksen vuoksi kaapelituotteille oli 1900-luvun alussa suuri kysyntä. Suomalaisten kaapelitöiden tärkeimpiä tuotteita olivat puhelin -, lennätin-ja sähkökaapelit (Stolle 2006, 4). Yksi pääraaka-aineista oli suomalaisen kumiteollisuuden valmistama kumi. Yhtiön tärkeimpiä asiakkaita olivat muut sähköjohtoja ja-johtoja ostaneet teollisuusyritykset (Stadler 2011, 122). Mutta on myös mainittava Neuvostoliiton ministeriö, joka oli toisaalta vaativa mutta kuitenkin erittäin tärkeä asiakas (Ali-Yrkkö 2000, 26).
myöskään ensimmäinen maailmansota ja sen kielteiset vaikutukset eivät ole juuri vaikuttaneet kaapelituotantoon, koska raaka-aineiden hinnat ovat nousseet. Näistä tosiasioista huolimatta Kaapelituotanto saattoi laajentaa liiketoimintaa 1920-ja 1930-luvuilla ja siitä tuli hyvin vahva Suomen markkinoilla (Stadler 2011, 122 f.).
1950 – luvulla suomalainen Kaapelitehdas saattoi hyödyntää uusia keksintöjä – radioita ja televisioita-ja saattoi valmistaa puhelinkaapelien lisäksi myös koaksiaalikaapeleita. Se pystyi myös tunkeutumaan ulkomaisille markkinoille Euroopassa sekä Lähi-idässä. Tietokoneiden tullessa markkinoille 1960-luvulla yritys keskittyi myös niiden tuotantoon ja myyntiin ja laajensi liiketoimintaansa tähän suuntaan. Yksi osa tietokoneosastoa oli myös R&D osasto, joka työskenteli Nokian omien tuotteiden lanseeraamisessa. Kolmen itsenäisen toimialan sulauduttua Nokia Oyj: ksi, jota kuvataan seuraavassa luvussa, Kaapelituotanto pysyi Nokian kannattavimpana liiketoiminta-alueena. Se tuotti enemmän tuloja kuin muut toimialat yhteensä. Nokian kaapelituotannon historia jatkui monilla yritysostoilla ja toimistojen perustamisella moniin maihin 1980-luvulla. Valitettavasti Suomen lama on heikentänyt yhtiötä, jonka seurauksena kaapelituotantoyksikkö myytiin pois vuonna 1996. Lopuksi on tärkeää korostaa, että Kaapelituotanto oli Nokia-yhtiölle erittäin tärkeä, koska kuten jo mainittiin, se oli menestynein divisioona. Ilman sitä Nokia ei voisi kehittyä niin kuin se teki. (Stolle 2006, 4 f.)
3.4. Sulautuminen Nokia Oyj: ksi
vuosi 1967 oli yhtiölle erittäin tärkeä, sillä Nokia Ab, Finnish Cable Works ja Finish Rubber Works yhdistyivät Nokia Oyj: ksi. Se koostui tuolloin viidestä liiketoiminnasta: kumi -, kaapeli -, metsä -, elektroniikka-ja sähköntuotannosta (Nokian virallinen verkkosivusto, yhtiömme 2012). Fuusion tavoitteena oli luoda kansainvälisempi ja vapaamielisempi yhtiö kolmesta yhtiöstä, jotka ovat jo olleet tietyn ajan saman omistuksen alla (Stolle 2006, 5).
kuva 1: Nokian kehitys
Abbildung in dieser Leseprobe nicht enthalten
jotta ymmärtäisimme paremmin Nokian historiaa, kuvio 1 kuvaa yhtiön kehitystä, joka alkoi kolmen itsenäisen yrityksen, Nokia Forestin ja Powerin, Finnish Rubber Worksin ja Finnish Cable Worksin pyörittämisestä. Myöhemmin ne kaikki olivat Suomen Kumitehtaan omistuksessa, kunnes edellä mainittu fuusio tapahtui vuonna 1967.