arkin tarina on vähintäänkin legendaarinen siinä mielessä, että se on olennainen osa useita Vanhan testamentin ihmetarinoita. Se kannettiin Egyptistä lähdön aikana, ja sen sanotaan puhdistaneen esteet ja myrkylliset eläimet ”valitun kansan” tieltä, kun se kulki läpi Ankaran autiomaan. Kun israelilaiset ylittivät Jordanin Luvattuun Maahan (nykyiseen Israeliin), joen sanotaan lakanneen virtaamasta sillä hetkellä, kun arkin kantajat astuivat siihen.
myöhemmin historiassa, kun israelilaiset piirittivät Jerikoa, he kantoivat arkkia ympäri kaupunkia viikon ajan puhaltaen torviin, kunnes seitsemäntenä päivänä muurit sortuivat ja antoivat heille heidän kuuluisan valloituksensa. Lovett ja Hoffman kirjoittivat, että babylonialaiset valloittivat israelilaiset vuosina 597 ja 586 eaa., ja arkki katosi historiasta. Sitä, tuhottiinko se, vangittiinko se vai piilotettiinko se–kukaan ei tiedä.
ovatko arkeologit löytäneet liitonarkin?
samassa Lodin mäkisessä erämaassa, jossa Israelin ensimmäiset ilmavoimat harjoittelivat vuonna 1948, filistealaiset olivat kerran kiinnittäneet kaksi lehmää puuvaunuihin viedäkseen velttona liitonarkin takaisin sen laillisille perillisille, israelilaisille. Nyt tutkijat kertovat, että israelilaiset arkeologit ovat saattaneet löytää linkin kadonneeseen arkkuun, joka sisälsi alkuperäiset Kymmenen käskyä, jotka muinaisten heprealaisten Jumala antoi Moosekselle. Arkeologit ovat mahdollisesti löytäneet kivisen temppelin, jossa pyhäkkö aikoinaan lepäsi. Tämän rakennelman paikka on puoli tuntia Lodista kaakkoon ja siinä on mahdollisuus varmistaa Raamatun tarinan aitous.
israelilainen Haaretz-lehti kertoi, että arkeologit, jotka kaivavat 3 100 vuotta vanhaa temppeliä betsemeshin muinaisesta asutuksesta Jerusalemin länsipuolelta, ovat löytäneet epätavallisen kivipöydän, joka näyttää vastaavan sitä, minkä Raamatussa kerrotaan näyttelevän osaa liitonarkin tarinassa. Betsemes oli aikoinaan israelilaisten ja filistealaisten rajakaupunki alueella, jossa nämä kaksi kansaa ottivat usein yhteen.
Tel Avivin yliopiston arkeologi Zvi Lederman ilmoitti medialle: ”tämä olisi harvinainen tapaus, jossa voimme yhdistää Raamatun kertomuksen arkeologiseen löytöön.”Lederman johtaa Betsemeshiä kaivamaan yhdessä kollegansa tohtori Shlomo Bunimovitzin kanssa.
Bunimovitz sanoi: ”on paljon todisteita siitä, että tämä oli todellakin temppeli…kun tarkastellaan rakennetta ja sen sisältöä, on hyvin selvää, että tämä ei ole tavallinen kotitila vaan jotain erityistä.”
kun aurinko nousee itään päin, rakennelma avautuu uskonnollisissa seremonioissa yleisesti käytetylle korokkeelle. Arkeologien mukaan temppelin sisällä on kaksi suurta pyöreää koveraa kiveä, joihin oli veistetty kourut. Näitä on Ledermanin mukaan saatettu käyttää viinin ja / tai pienten oliivipuristimien valmistukseen pyhän öljyn tuottamiseksi. Lähialueella on myös aarreaitta koristeltuja esineitä-kannuja, kuppeja ja kasa eläinten luita, jotka ovat kaikki vihjeitä siitä, että rituaaleja tapahtui paikalla. Jossain vaiheessa 1100-luvun puolivälissä eaa., rakennelma oli tarkoituksellisesti tuhottu, ja saviastiat oli rikottu palasiksi.
Lederman kertoi Haaretzille, että paikka oli jossain vaiheessa muutettu eläinten aitaukseksi ja peitetty lannalla. Hän sanoi: ”minulle tämä on vihamielisyyttä, tahallista pyhän paikan häpäisyä.”Epäillään, että filistealaiset saattoivat olla pyhäinhäväistyksen takana.
esiintymiset ja katoamiset
vuonna 1993 menestyskirjailija ja historiantutkija Graham Hancock kirjoitti Sign and the Sealin: The Quest for The Lost Ark of the Covenant, kirja, joka viittasi siihen, että Vanha Testamentti sisältää ” satoja viittauksia arkin voimaan tasoittaa vuoria, tuhota armeijoita ja hävittää kaupunkeja.”Kuitenkin arkki, totesi Hancock, katosi salaperäisesti muistiin merkitystä historiasta Salomon temppelin rakentamisen jälkeen.
Hancockin ja monien kristittyjen etiopialaisten mukaan liiton arkki oli matkannut Etiopiaan. Vuonna 2007 Smithsonian-lehti kertoi, että Raamatun ensimmäisen kuningasten kirjan mukaan kuningas Salomo rakennutti Jerusalemin ensimmäisen temppelin arkin sijoituspaikaksi. Sitä kunnioitettiin siellä Salomon hallituskaudella (n. 970-930 eaa.) ja sen jälkeenkin. Täältä katsottuna tarina muistuttaa enemmän Steven Spielbergin elokuvan käsikirjoitusta, sillä arkin kerrotaan matkanneen kappeliin Aksumin pikkukaupungissa Etiopian pohjoisilla ylängöillä, jossa se edelleen lepää. Se saapui lähes 3000 vuotta sitten, väittävät etiopialaiset kristityt, ja sitä on vartioinut joukko neitseellisiä munkkeja, joita voideltuaan ei saa astua jalallaan kappelialueen ulkopuolelle kuolemaansa saakka.
Smithsonian-lehti kertoi, että arkin ilmestymisestä Etiopiaan kerrotaan Etiopian kuningashaaransa kronikassa Kebra Negast (kuninkaiden kunnia). Niinpä Saban kuningatar, yksi Etiopian ensimmäisistä hallitsijoista, matkusti Jerusalemiin neuvottelemaan kuningas Salomon viisauden kanssa. Mutta ilmeisesti kuningatar ja kuningas tekivät muutakin kuin kävelivät ja puhuivat. Paluumatkallaan Saba synnytti Salomon pojan Menelikin, joka meni myöhemmin tapaamaan isäänsä. Hänen mukanaan kotiin tulivat joidenkin israelilaisten ylimysten pojat, jotka olivat vieneet arkin mukanaan (Menelikin tietämättä). Näin varastettu arkku päätyi Etiopiaan. Kun Menelik lopulta sai tietää varkaudesta, hän järkeili, että koska arkki ei ollut tuhonnut häntä eikä varkaita, Jumalan tahto on täytynyt olla, että se pysyy hänen luonaan.
Ja nyt, sanovat etiopialaiset, arkki on kätketty Aksumin–pohjoisen ylängön pikkukaupungin–kirkkoon, ja sitä vartioi yksi munkki. Totuus voi olla tuolla jossain, mutta missä se ”tuolla”on?
Daavid tuo liitonarkin Jerusalemiin (2.Samuelin kirja 6)
arkin merkitys
Ancient Origins kertoo, että tuoreet löydöt betsemesissä sijaitsevasta temppelistä voivat olla merkittäviä, jos ne todistetaan oikeiksi, koska arkkia on etsitty vuosisatojen ajan. Arkki oli ja on edelleen, uskotaan sisältävän alkuperäiset Kymmenen käskyä, ja Mooses rikkoi kätensä laskeutuessaan Siinainvuorelta vihaisena nähdessään vastenmielisesti heimolaistensa harjoittavan kaikenlaista irstailua juurella. Arkki ei siis ainoastaan vertauskuvaa Jumalan viestintää Moosekselle ja hänen kansalleen, vaan myös syvällistä lahjaa, jolle ei ole vertaa.
National Geographic Societyn tutkija ja arkeologi Fred Hiebert sanoi kerran, että raamatullisten pyhäinjäännösten etsinnät ovat pakottavia, mutta lopulta tuomittuja epäonnistumaan. Vaikka Etiopiassa on muinainen, arkkia muistuttava esine, on silti mahdotonta määrittää, onko se yksi Raamatun legendoista: ”puhumme asioista, jotka ovat myytin ja todellisuuden risteyskohtia”, hän sanoi. ”Minusta on hienoa, että on sellaisia tarinoita kuin liitonarkki. Mutta kenttäarkeologina en usko, että voimme käyttää tieteellistä menetelmää todistaaksemme tai kumotaksemme .”
voitaisiinko Hiebertin todistaa olevan väärässä vai onko tämä taas yksi näistä tapauksista?