monia menetelmiä on kuvattu lateraalisen epikondyliitin hoitoon hyvällä menestyksellä. Tämän raportin tarkoituksena on vertailla 3 operatiivisia menetelmiä hoitoon vastahakoinen lateral epikondyliitti-avoin, artroskooppinen, ja perkutaaninen. Kaikki lateraalista epikondyliittia sairastavat potilaat, jotka leikattiin 7 vuoden aikana, tarkasteltiin takautuvasti. Näillä potilailla vähintään 3 kuukauden konservatiivinen hoito ennen leikkausta oli epäonnistunut, ja heillä oli vähintään 2 vuoden seuranta. Samanaikaista patologiaa, komplikaatioita ja tarpeellista jatkohoitoa havaittiin. Tuloksia arvioitiin sekä ennen leikkausta että leikkauksen jälkeen Andrews-Carsonin pisteillä ja visuaalisella analogisella asteikolla levon kivun, pahimman kivun ja aktiivisuuden aiheuttaman kivun pisteillä. Otimme tutkimukseen mukaan 109 potilasta: 24 perkutaanista, 44 artroskooppista ja 41 avointa toimenpidettä. Konservatiivisen hoidon keskimääräinen kesto oli 13,2 kuukautta, johon sisältyi 2,5 konservatiivista toimenpidettä ja 1,35 kortisonipistosta. Seurannan keskiarvo oli 47,8 kuukautta. Andrews-Carsonin esityön tulos oli 160,3. Andrews-Carsonin tulos oli 195. Ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen Andrews-Carsonin pistemäärissä oli tilastollisesti merkitsevä ero kunkin ryhmän kohdalla. Väestöryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja iän, sukupuolen, määräävän aseman, käytettyjen konservatiivisten toimenpiteiden, kortisonipistosten, toistumisen, komplikaatioiden, epäonnistumisten, visuaalisen analogisen asteikon pisteiden sekä ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen Andrews-Carson-pistemäärien suhteen. Lisäksi, kun intraartikulaarista ja samanaikaista patologiaa tarkasteltiin, ei havaittu eroja tulospisteissä verrattuna potilasryhmään, jossa pelkästään tendinoosia hoidettiin. Avoin, artroskooppinen, ja perkutaaninen hoidot lateral epicondylitis tarjoavat 3 erittäin tehokkaita tapoja kliinikko puuttua tähän yhteiseen kliininen ongelma.
Maybaygiare.org
Blog Network
Maybaygiare.org
Blog Network