pääsylinterien yleisimmät ajoneuvokäyttötavat ovat jarru-ja kytkinjärjestelmissä. Jarrujärjestelmissä käytettävät laitteet ovat sylintereitä jarrusylinterien ja/tai rumpujarrujen sisällä; näitä sylintereitä voidaan kutsua pyöräsylintereiksi tai orjasylintereiksi, ja ne työntävät jarrupalat kohti pintaa, joka pyörii pyörän mukana (tämä pinta on tyypillisesti joko rumpu tai levy, alias. roottori), kunnes paikallaan pysyvät jarrupalat luovat kitkaa pyörivää pintaa vastaan(tyypillisesti pyörivä pinta on metallia tai keraamista/hiiltä, koska ne kestävät lämpöä ja kitkaa kulumatta nopeasti). Kytkinjärjestelmässä pääsylinterin käyttämää laitetta kutsutaan orjasylinteriksi; se liikuttaa ulosheittolaakeria, kunnes vaihteiston Kytkimen suurikitkainen materiaali irtoaa Moottorin metallisesta (tai keraamisesta/hiilisestä) vauhtipyörästä. Hydraulisissa jarruissa tai kytkimissä voidaan käyttää joustavia korkeapaineletkuja tai joustamattomia kovaseinäisiä metalliputkia, mutta joustavaa letkujen valikoimaa tarvitaan ainakin lyhyeksi ajaksi jokaisen pyörän viereen aina, kun pyörä voi liikkua suhteessa auton alustaan (näin on kaikissa autoissa, joissa on ohjaus-ja muut jousitusliikkeet; joissakin drag racerseissa ja mikroautoissa ei ole takajousitusta, koska taka-akseli on hitsattu alustaan, ja joissakin antiikkiautoissa ei myöskään ole takajousitusta).
kunkin pääsylinterin yläpuolella olevasta säiliöstä saadaan pääsylinteriin riittävästi jarrunestettä, jotta ilma ei pääse pääsylinteriin (tyypillisessä kytkimessäkin käytetään jarrunestettä, mutta sitä voidaan myös kutsua kytkinsovelluksessa ”kytkinnesteeksi”). Jokainen pääsylinterin mäntä pyörittää jarrupiiriä, ja nykyaikaisissa kevyissä kuorma-autoissa ja henkilöautoissa yleensä jarrupiiri johtaa jarrusäiliöön tai-jalkaan vain kahdessa ajoneuvon pyörässä, ja toinen jarrupiiri antaa jarrupaineen hidastamaan ja pysäyttämään kaksi muuta pyörää. Tämä tapahtuu vinosti halkaistussa hydraulijärjestelmässä. Jos pääsylinterin toissijaisen männän palvelemissa jarrujohdoissa on hydraulinen vika, molemmat männät liikkuvat eteenpäin jarrujen ollessa käytössä, mutta mikään muu kuin toissijainen männänjousi ei estä männän liikettä. Näin primäärimäntään kertyy vain pieni määrä painetta, kunnes sylinterin toissijaiset männän pohjat porautuvat. Sitten ensisijainen mäntä rakentaa tarpeeksi hydraulinen paine käyttää jarruja palvelee tämän puolet järjestelmästä. Jos ensiömännän palvelemassa jarrujärjestelmässä ilmenee hydraulinen vika, ensisijainen mäntä siirtyy eteenpäin jarrujen ollessa käytössä, mutta ei muodosta hydraulista painetta. Tällöin sekundäärimäntään siirtyy hyvin vähän voimaa ensisijaisen männänjousen kautta, kunnes männän jatkoruuvi joutuu kosketuksiin sekundäärimännän kanssa. Tämän jälkeen työntövoima siirtyy suoraan toissijaiseen mäntään ja paine kasvaa riittävästi sen jarrujen käyttämiseen.
kun vain 1 järjestelmä toimii, pysähtymismatkat ovat pidempiä ja korjaukset tulisi tehdä ennen kuin ajetaan uudelleen.