arakanin (nyk. Neljä ensimmäistä jakoa ja ajanjaksoa perustuvat tärkeimpien itsenäisten Rakhinen hallitsemien hallintokeskusten sijaintiin Pohjois-Rakhinen alueella, erityisesti Kaladanjoen varrella. Näin historia jakautuu Dhanyawadiin, Waithaliin, Laymroon ja Mrauk U: hun.Mrauk U: n valloitti Burman Konbaung-dynastia vuosina 1784-85, jonka jälkeen Rakhinesta tuli osa Burman Konbaungin kuningaskuntaa. Vuonna 1824 syttyi ensimmäinen Anglo-Burmalainen sota ja vuonna 1826 Rakhine (Tanintharyin ohella) luovutettiin briteille burmalaisten korvauksena briteille. Rakhinesta tuli näin osa brittiläisen Intian Burman provinssia. Vuonna 1948 Burma itsenäistyi ja Rakhinesta tuli osa uutta liittotasavaltaa.
itsenäiset kingdomEdit
Rakhinen suullisen historian ja eräiden temppelien piirtokirjoitusten perusteella Rakhinen alueen historia ulottuu lähes viiden tuhannen vuoden taakse. Rakhine-kansa jäljittää yhteiskuntahistoriansa aina vuoteen 2666 eaa.asti ja on antanut 227 syntyperäisen hallitsijan ja prinssin perimysjärjestyksen aina viimeiseen hallitsijaan asti vuonna 1784. He myös kuvailevat alueensa käsittävän vaihtelevina ajankohtina Avan alueet, Irrawaddyn suiston, Thanlyin (Syriamin) satamakaupungin ja osia Itä-Bengalista. Peräkkäisten Rakhine-kuningaskuntien laajeneminen ei kuitenkaan varsinaisesti tue tiettyjä tunnettuja historiallisia asiakirjoja.
Rakhinen legendan mukaan ensimmäinen muistiin merkitty kuningaskunta, joka keskittyi pohjoisen dhanyawadin kaupungin ympärille, syntyi 3400-luvulla eaa ja kesti vuoteen 327 Jaa. Rakhinen asiakirjoissa ja piirtokirjoituksissa todetaan, että kuuluisa Mahamuni-Buddhan kuva valettiin Dhanyawadyssa noin vuonna 554 eaa, kun Buddha vieraili valtakunnassa. Dhanyawadin kukistuttua 300-luvulla vallan keskus siirtyi uudelle dynastialle, joka sijaitsi Waithalin kaupungissa. Waithalin kuningaskunta hallitsi Rakhinen alueita 300-luvun puolivälistä vuoteen 818 Jaa. Aikakautta pidetään Rakhinen kulttuurin, arkkitehtuurin ja buddhalaisuuden klassisena kautena, sillä Waithali-kaudelta jäi edeltäjäänsä enemmän arkeologisia jäänteitä. Uusi dynastia syntyi neljässä kaupungissa Laymrojoen varrella, kun Waithalin vaikutusvalta heikkeni, ja aloitti Lemro-kaudella, jolloin neljä tärkeintä kaupunkia toimi peräkkäisinä pääkaupunkeina.
islamilaisen Delhin sulttaanikunnan ja Bengalin sulttaanikunnan osittaisen valta-aseman jälkeen Min Saw Mon perusti lopullisen Mrauk U: n kuningaskunnan vuonna 1429. Rakhine-kansa pitää sitä historiansa kulta-aikana, sillä Mrauk U toimi kaupallisesti tärkeänä satamana ja vallan tukikohtana Bengalinlahden alueella ja kävi laajaa merikauppaa Arabian ja Euroopan kanssa.Islamilainen Mogulikeisari Aurangzeb valloitti myöhemmin osan siitä Bengalin Subahin Chittagongin varrella. Maa taantui tasaisesti 1700-luvulta lähtien hävittyään mogulien valtakunnalle. Sisäinen epävakaus, kapinointi ja kuninkaiden syrjäyttäminen vallasta olivat hyvin yleisiä. Portugalilaiset saivat suuruutensa aikana Aasiassa väliaikaisen toimipaikan Arakanista.
Ei-Arakanese ruleEdit
2.tammikuuta 1785 sisäisesti jakautunut kuningaskunta kukistui Burman Konbaung-dynastian valtaaville joukoille. Myanmarin joukot veivät Mahamunin Kuvan sotasaaliina. Laajentumishaluinen Burma joutui siis suoraan aluekontaktiin brittiläisen Itä-Intian kauppakomppanian alueiden kanssa, mikä loi edellytykset vihamielisyyden leimahtamiselle tulevaisuudessa. Erilaiset geopoliittiset kysymykset synnyttivät ensimmäisen Anglo-burmalaisen sodan (1824-26). Koska burmalaiset olivat ottaneet mahamunin kuvan sotasaaliina, tällä kertaa Ison-Britannian armeija otti temppelin valtavan kellon ja antoi sen urheudestaan sotilaalle, Bhim Singhille, joka oli Risaldar Britannian Itä-Intian kauppakomppanian 2.divisioonassa. Tämä kaiverrettu valtava kello on edelleen asennettu temppeliin kylässä Nadrai lähellä Kasganj kaupungin nykyisessä Kanshiram Nagar alueella Uttar Pradesh Intiassa. Vihamielisyydet päättäneessä Yandabon Sopimuksessa (1826) Burma joutui luovuttamaan Arakanin Tanintharyin (Tenasserim) rinnalla brittiläiselle Intialle. Britit tekivät Akyabista (nykyinen Sittwe) Arakanin pääkaupungin. Myöhemmin Arakanista tuli osa brittiläisen Intian valtakunnan Burman provinssia ja sitten osa brittiläistä Burmaa, kun Burmasta tehtiin erillinen kruununsiirtomaa. Arakan jaettiin hallinnollisesti kolmeen piirikuntaan perinteisellä jakokunnalla Hrauk U-kaudella.
vuodesta 1940 lähtien ja myanmaredit
Rakhinessa (Arakan) käytiin useita taisteluja toisen maailmansodan aikana, merkittävimpinä arakanin sotaretki 1942-43 ja Ramreen saaren taistelu. Vuonna 1948 Arakanista tuli osa vastaitsenäistynyttä Burman unionia (joka myöhemmin nimettiin Myanmariksi) ja kolmesta piirikunnasta muodostettiin Arakan-jako. 1950-luvulta lähtien oli kasvava liike arakanin itsenäistymisen ja itsenäisyyden palauttamisen puolesta. Osittain tämän tunteen tyynnyttämiseksi kenraali Ne Winin johtama sosialistihallitus muodosti vuonna 1974″ Rakhinen Valtion ” Arakanin jaosta antaen ainakin nimellisen tunnustuksen Rakhinen kansan alueelliselle enemmistölle.
2010 alkaen (vuoden 2008 perustuslain jälkeen)Edit
vuodesta 2010 Rakhinen osavaltiolla on ollut kaksi pääministeriä: Hla Maung Tin ja kenraalimajuri Maung Maung Ohn.HLA Maung Tin ( tammikuu 2011 – 20. kesäkuuta 2014) oli Rakhinen osavaltion jäsen, joka edusti USDP: tä Ann Townshipista vuoden 2010 parlamenttivaaleissa. Hän erosi virastaan toistuvien intensiivisten yhteisöjen välisten konfliktien muslimien ja Rakhine etnisten ryhmien 2012-14.In 2014 hänet korvasi kenraalimajuri Maung Maung Ohn(30. Ohn toimi raja-asioiden apulaisministerinä ja Rakhinen osavaltion Hätätilakoordinointikeskuksen johtajana, ennen kuin vaalikomissio nimitti hänet 21.kesäkuuta 2014 Rakhinen osavaltion Hluttaw-jäseneksi. Hänen nimityksensä pääministeriksi virallistettiin 30. kesäkuuta 2014, vaikka Arakanin Kansallispuolue vastusti sitä.
2012 Rakhinen osavaltion riotsEdit
vuoden 2012 Rakhinen osavaltion mellakat olivat sarja konflikteja Rohingya-muslimien ja Rakhinen osavaltiossa enemmistönä olevien etnisten Rakhiinien välillä. Ennen mellakoita buddhalaisten Rakhiinien (jotka olivat suuri enemmistö) keskuudessa liikkui laajalle levinneitä ja voimakkaita pelkoja siitä, että heistä tulisi pian vähemmistö esi-isiensä valtiossa. Mellakat tulivat lopulta viikkoja kestäneiden lahkolaisten kiistojen jälkeen, mukaan lukien kymmenen burmalaisen Muslimin surmaaminen Rakhinesin toimesta ja rohingyojen suorittama Rakhinen murha.Molemmilta puolilta kokonaisia kyliä ”tuhottiin”. Myanmarin viranomaisten mukaan etnisten Rakhine-buddhalaisten ja Rohingya-muslimien välisissä väkivaltaisuuksissa on kuollut 78 ihmistä, loukkaantunut 87 ja jopa 140 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Hallitus on vastannut asettamalla ulkonaliikkumiskieltoja ja sijoittamalla joukkoja alueelle. 10. kesäkuuta 2012 Rakhinessa julistettiin hätätila, joka mahdollisti armeijan osallistumisen alueen hallintoon. Rohingya-kansalaisjärjestöt ulkomailla ovat syyttäneet Myanmarin armeijaa ja poliisia rohingya-muslimien kohdistamisesta pidätyksiin ja väkivaltaisuuksiin osallistumiseen. Kansainvälisen Kriisiryhmän tekemä perusteellinen tutkimus osoittaa kuitenkin, että molemmat yhteisöt ovat kiitollisia puolustusvoimien tarjoamasta suojelusta. Useat munkkijärjestöt ovat ryhtyneet toimiin estääkseen rohingyoja auttavien kansalaisjärjestöjen avun. Heinäkuussa 2012 Myanmarin hallitus ei ottanut rohingya—vähemmistöryhmää väestönlaskennassa mukaan-luokiteltu valtiottomiksi Bengalimuslimeiksi Bangladeshista vuoden 1982 jälkeen. Noin 140 000 burmalaista rohingyaa on edelleen suljettuna maan sisäisten pakolaisten leireille.YK: n ja Human Rights Watchin virkamies on kuvaillut Rohingya-järjestön vainoa etniseksi puhdistukseksi. YK: n Myanmarin ihmisoikeuslähettiläs kertoi ”rohingya-yhteisöön kohdistuneen syrjinnän ja vainon pitkästä historiasta… voisi olla rikoksia ihmisyyttä vastaan”, ja on varoitettu paljastuvasta kansanmurhasta. YK: n Myanmarin-erikoistutkija Yanghee Lee uskoo, että maa haluaa karkottaa koko Rohingya-väestönsä.
Rakhinen konflikti 2016–presentEdit
Myanmarin hallituksen harjoittama poliittinen sorto
/ div>
NLD: n hallitus kieltäytyi jakamasta toimeenpanovaltaa osavaltiotasolla sen jälkeen, kun arakanin kansallispuolue sai enemmistön äänistä Rakhinen osavaltiossa vuoden 2015 vaaleissa. Arakanilaiset valittivat toistuvasti, että heidän ehdotuksensa hylätään parlamentissa usein tai niitä ei käsitellä.
16.tammikuuta 2018 tuhannet Mrauk U: n asukkaat järjestivät mielenosoituksen sen jälkeen, kun viranomaiset kielsivät muistotilaisuuden Mrauk U: n kuningaskunnan päättymisen 233. vuosipäivän kunniaksi. Paikallinen poliisi avasi tulen väkijoukkoa kohti tappaen seitsemän ja haavoittaen 12. Kaksi tapahtuman puhujaa – Aye Maung, merkittävä Rakhinen poliitikko, sai syytteen laittomien yhdistysten lain 17§: n 1 momentin nojalla ja rikoslain 121 ja 505§: n nojalla, jotka liittyvät maanpetokseen ja yllytykseen, ja Sittweläistä aktivistia Wai Hun Aungia vastaan nostettiin syytteet julkisesta vahingonteosta rikoslain nojalla. Kahdeksan mielenosoituksessa haavoittunutta Rakhinen nuorta pidätettiin ja heitä syytettiin 6 artiklan 1 kohdan nojalla väitetysti hallituksen omaisuuden ja julkisen omaisuuden tuhoamisesta.
vuonna 2017 valtioneuvos Aung San Suu Kyi ja Tatmadaw torjuivat kansallisen tason poliittisen vuoropuhelun, joka oli pakollinen vaihe maanlaajuisessa tulitaukosopimuksessa (NCA), jossa alueelliset sidosryhmät keskustelevat ehdotuksista laajoissa julkisissa kuulemisissa, joiden tuloksista kertovat edustajat Rakhinen osavaltiossa pidettävässä unionin rauhankonferenssissa tai 2000-luvun Panglongissa. Helmikuussa 2017 Arakanin Vapautuspuolue—joka on yksi kahdeksasta NCA: n allekirjoittajasta—ehdotti etniseen taustaan perustuvan kansallisen tason poliittisen vuoropuhelun järjestämistä Rakhinen osavaltiossa, mutta Aung San Suu Kyi hylkäsi pyynnön sanoen, ettei ALP ollut vielä valmis. ALP teki tarvittavat valmistelut ja toimitti kolme kertaa kirjeet, joissa se pyysi hyväksyntää vuoropuhelun järjestämiselle, mutta hallitus ei vastannut, ja yhteisen täytäntöönpanon Koordinointikokouksessa (Jicm) Aung San Suu Kyi kieltäytyi jälleen pyynnöstä vedoten arkaluonteisiin kysymyksiin, jotka koskivat Rohingya-muslimeja Rakhinen osavaltiossa.
16. lokakuuta 2020 liiton vaalikomitea ilmoitti, että Yleisvaalit 2020 ei järjestetä pauktaw, ponnagyun, rathedaung, buthidaung, Maung Daw, kyauktaw, minbya, myebon, Mrauk U townships, (2) neljäsosaa ja (52) kylärekisteriä Kyaukphyu Townshipissa, (3) neljännestä ja (29) Kylärekisteriä Ann Townshipissa, (4) neljännestä Sittwe Townshipissa, (10) neljännestä ja (52) kylärekisteriä toungup township päättelemällä, että vapaiden ja rehellisten vaalien järjestäminen ei ole mahdollista näissä kaupunkikunnissa. Toungup townshipia lukuun ottamatta Rakhinen etniset puolueet ovat hallitsevassa asemassa muissa kaupunkikunnissa. Rakhine Nationalities Development Party (rndp) ja Arakan National Party (ANP), Rakhine Nationalities Development Party (RNDP) ja Arakan League for Democracy (ALD) fuusio – jälkimmäinen hajosi vuonna 2017, voitti enemmistön paikoista muissa kaupunkikunnissa vuosien 2010 ja 2015 parlamenttivaaleissa.
tämän seurauksena 1,2 miljoonaa ihmistä Rakhinen osavaltiossa menetti äänioikeutensa.
2019 internet shutdownEdit
Myanmarin hallitus antoi 21 päivänä kesäkuuta 2019 luvan Internet-palvelujen sulkemiseen yhdeksässä kaupunkikunnassa, joihin kuuluvat Ponnangyunin, Kyauktawin, Maungdawin, Buthidaungin, Rathedaungin, Mrauk-U: n, Minbyan ja Myebonin Kaupunkikunnat Rakhinen osavaltiossa sekä Paletwan kaupunkikunta Chinissä State.In syyskuussa 2019 rajoitus poistettiin viidessä yhdeksästä kaupunkikunnasta: neljä Rakhinen osavaltiossa-Maungdaw, Buthidaung, Rathedaung ja Myebon sekä yksi Chinin osavaltion kaupunkikunta – Paletwa.In helmikuuta 2020 rajoitus otettiin uudelleen käyttöön näissä viidessä kaupunkikunnassa.
22.helmikuuta 2020 noin 100 opiskelijaa kokoontui Yangoniin ja vaati Internetin katkaisun lopettamista Rakhinen ja Chinin osavaltioissa, joissa siviiliuhrit lisääntyvät hallituksen joukkojen taistellessa etnisiä kapinallisia, Arakanin armeijaa vastaan. Yhdeksää mielenosoituksen järjestänyttä opiskelijaa vastaan on nostettu oikeusjuttu rauhanomaisen kokoontumislain 19. pykälän nojalla, joka kieltää luvattomat kokoontumiset ja saa enintään kuuden kuukauden vankeustuomion.
1.toukokuuta 2020 Internet-palvelut palautettiin Rakhinen osavaltion Maung Daw Townshipissa.
1.elokuuta 2020 2G – Internet-palvelu sallittiin jäljellä olevissa seitsemässä kaupunkikunnassa-Buthidaung, Kyauktaw, Minbya, Mrauk-U, Myebon,Ponnagyun ja Rathedaung Rakhinen osavaltiossa sekä Paletwan kaupunkikunnassa Chinin osavaltiossa, ja 3G-ja 4G-palvelujen Kuristaminen jatkuu.
2.helmikuuta 2021,päivä sen jälkeen kun Tatmadaw kaappasi vallan vallankaappauksessa, mobiilit internet-palvelut palautettiin Rakhinen ja Chinin osavaltioiden kahdeksassa kaupunkikunnassa.