figcaption>file photo: a union worker waves a flag during a event to nominate Jose Antonio Meade as presidential candidate of the ruling Institutional Revolutionary Party (pri) at Foro Sol in Mexico City, Mexico February 18, 2018. REUTERS /Carlos Jasso/File Photo
ponnisti kolmanneksi kaikkien aikojen huonoimmalla esityksellään, PRI-ehdokas Jose Antonio Meade sai hieman yli 16 prosenttia äänistä, alle kolmanneksen voittajan, veteraanivasemmistolaisen Andres Manuel Lopez Obradorin keräämästä äänistä, alustavat tulokset osoittavat.
wipeout pyyhkäisi koko maan murskaten keskustalaisen prin monissa perinteisissä linnoituksissa, kuten Atlacomulcossa, puolueen väistyvän puheenjohtajan Enrique Pena Nieton kotikaupungissa, noin 89 kilometrin päässä Méxicosta.
”en koskaan uskonut, että voisimme päätyä niin alas ja lopettaa näin huonoin tuloksin”, sanoi Enrique Jackson, PRI: n lainlaatija ja entinen senaatin johtaja. ”Se on todella järkyttävää.”
(kuva Meksikon vaaleista tmsnrt.rs/2MVhfjA)
yhtäjaksoisesti vuosina 1929-2000 ja uudelleen vuodesta 2012 hallinnut PRI hävisi myös kaikki yhdeksän kuvernöörikisaa sunnuntaina. Ennen vuotta 1989 PRI ei ollut koskaan menettänyt kuvernöörin virkaa.
sunnuntain tulokset tarkoittavat, että Meksikon 31 osavaltiota aikoo hallita viisi eri puoluetta ja yksi itsenäinen.
PRI: n jyrkkä alamäki jättää tyhjiön rikkinäiseen poliittiseen maisemaan, jonka Lopez Obrador ja hänen kansallinen uudistusliike (MORENA) – puolueensa näyttävät täyttävän.
jengiväkivalta, hajanainen talouskasvu ja liuta korruptioskandaaleja ovat kolhineet PRI: n asemaa. Pena Nieto sai Meksikon 2000-luvun historian huonoimman kannatuslukeman yhdestäkään presidentistä.
”uuden Prin, oli se sitten PRI, tai se muuttaa nimensä, on päästävä eroon kaikesta roskasta, kaikista loisista, jotka ovat tehneet niin paljon vahinkoa puolueelle”, sanoi Heriberto Galindo, puolueen veteraani ja entinen lainlaatija.
pri-tappio on viimeisin takaisku korruption runtelemille Latinalaisen Amerikan hallituksille, joiden skandaalit kaatoivat presidenttejä Brasiliasta Peruun.
luottamuspula
PRI tiesi jo kauan ennen heinäkuun 1.päivän äänestystä olevansa vaikeuksissa.
toivoen poistavansa graftin tahran, puolue siirtyi sisäisten raskassarjalaisten ohi johtamaan rehellisyyden maineessa olevaa ministeriä Meadea, joka ei ole edes puolueen jäsen.
yksi Persianlahden Veracruzin osavaltiossa sijaitseviin kaupunkeihin maalattu PRI-vaalilippu, jonka puolue menetti vuonna 2016, kertoi paljon PRI: n alhaisesta asemasta äänestäjien keskuudessa.
”teemme kovasti töitä palauttaaksemme luottamuksesi”, siinä sanottiin.
, mutta se ei riittänyt muuttamaan ihmisten mieliä.
”Jos hän ei olisi pyrkinyt PRI: hen, jos hän olisi ollut missä tahansa muussa puolueessa, olisin äänestänyt Meadea”, sanoi 52-vuotias Mexico Cityn turvallisuustyöntekijä Ruben Moreno.
PRI: n Jännitteet vaalien yli ovat jo nousemassa pintaan.
Ulises Ruiz, entinen PRI-osavaltion kuvernööri, kertoi tiistai-iltana paikalliselle televisiolle, että puolueen johtajat tekivät ”sarjan virheitä”, kun he toivat paikalle Meaden kaltaisia ulkopuolisia ja sivuuttivat äänestäjien huolet turvallisuudesta, köyhyydestä ja korruptiosta.
perustettiin lujittamaan poliittista kontrollia vuosien 1910-1920 Meksikon vallankumouksen verenvuodatuksen jälkeen, ja pri oli osittain reaktio diktaattori Porfirio Diazin pitkän valtakauden aikana tapahtunutta vallan liiallista keskittymistä yhdelle miehelle.
pitäen maata tiukasti kurissa korporatismin, poliittisen holhouksen ja korruption sekoituksen avulla puolue saavutti aluksi merkittäviä menestyksiä.
köyhyys väheni tasaisesti toisen maailmansodan lopusta ”Meksikon ihmeeksi” kutsutun nopean talouskasvun aikana.”Mutta lopulta valuutan devalvointi ja ylikulutus vaativat veronsa, ja Meksiko jätti ulkomaiset velkansa maksamatta vuonna 1982.
PRI piti pintansa, mutta sen imago tahraantui. Toinen suuri finanssikriisi vuosina 1994-95 tasoitti tietä puolueen ensimmäiselle presidentinvaalitappiolle vuonna 2000.
kasvava huumekartelliväkivalta konservatiivisten seuraajiensa johdolla avasi oven PRI-paluulle vuonna 2012, vaikka sen valta ja arvovalta heikkenivätkin. Nyt seuraavaan kongressiin jää vain rätti nykyisestä PRISTÄ.
Pena Nieton johdolla PRI: llä ja sen liittolaisilla oli niukka enemmistö alahuoneessa. Meksikon liittovaltion vaaliviranomaisen ennusteiden mukaan se kuitenkin menetti sunnuntaina yli kolme neljäsosaa paikoistaan Morenan ja sen liittolaisten hallitessa.
kuten moni muukin Morenan riveissä, joka vasta muodollisesti perustettiin puolueeksi vuonna 2014, Lopez Obrador leikkasi hampaansa PRI: ssä. 1980-luvun lopulla hän sai tarpeekseen ja erosi.
silti yksi hänen poliittisista sankareistaan on edelleen Lazaro Cardenas, pri-historian avainhahmo, joka kansallisti öljyteollisuuden vuonna 1938 puolueen varhaisina, sosialistisempina aikoina.
Cardenasin tavoin Lopez Obrador kulki syrjäisimpien maakuntien halki luodakseen kannatuspohjan Meksikon tarvitseville – väestönosalle, johon jotkut puolueessa uskovat sen viime vuosien teknokraattisten johtajien menettäneen kosketuksensa.
”meidän on katsottava jälleen vasemmalle”, sanoi PRI: n entinen kansallinen johtaja Maria de los Angeles Moreno ja viittasi Lopez Obradorin henkilökohtaisiin väleihin äänestäjien kanssa.
hän ja muut PRI: n jäsenet Jackson ja Galindo sanoivat, että puolueelle on tie takaisin, jos se on hyvin johdettu, puhdistaa imagoaan ja osaa laatia älykästä politiikkaa.
sillä on vaalien jälkeen 12 osavaltiohallitusta – vähemmän kuin koskaan aiemmin, mutta silti yhtä monta kuin millä tahansa muulla puolueella.
”tehohoito”
perulaisen kirjailijan Mario Vargas Llosan ”täydelliseksi diktatuuriksi” kutsuma PRI erotti Latinalaisessa Amerikassa asuneet toverinsa siitä vakaudesta, jota se piti yllä aluetta 1960-ja 1970-luvuilla riehuneen poliittisen epävakauden aikana.
Siviilimielenosoitusten julmat tukahduttamistoimet, kuten Meksikon vuoden 1968 Tlatelolcon verilöyly, jossa turvallisuusjoukot avasivat tulen opiskelijamielenosoittajia vastaan, toivat PRI: lle autoritarismin maineen. Sen suosio alkoi kärsiä.
mutta vaikka PRI: n varhaiset johtajat olivat olleet kenraaleja, Meksiko ei koskaan vajonnut sotilasdiktatuuriin, kuten Brasilia, Argentiina, Chile ja muut Latinalaisen Amerikan maat tekivät. Se ei myöskään sortunut pitkittyneeseen sissisotaan kuten Kolumbia.
”se oli hyvin nerokas järjestelmä, joka yhdisti hegemonisen puolueen ja kaikkivoipaisen presidentin kuuden vuoden välein. Se oli eräänlainen perinnöllinen monarkia”, sanoi Meksikolainen historioitsija Enrique Krauze.
vielä ole ymmärtänyt vahinkoa, että korruptio voisi tehdä sen nimi, Kun takaisin valtaan 2012, PRI oli laskeutunut itse ”teho-osastolla” jälkeen sunnuntain tappiot, hän sanoi.
tyhjyyteen astuu Lopez Obrador, jota Krauzen huolet saattoivat hallita ”caudillona” eli voimamiehenä maanvyörymävoittonsa jälkeen.
”Tämä on maa, joka kammoaa valtatyhjiötä”, Krauze sanoi. ”Osittain vaaleissa oli kyse vahvan johtajan äänestämisestä ja siksi (maa) on helpottunut. Mutta olen tietysti huolissani, että yhteen ihmiseen on laitettu niin valtavasti valtaa.”
Reportointi Dave Graham; Lisäraportointi David Alire Garcia ja Noe Torres; editointi Marla Dickerson
our Standards: the Thomson Reuters Trust Principles.