mikä on normaali kuulo?
normaalikuuloisilla ihmisillä ääni kulkeutuu ulkokorvasta korvakäytävään ja saa tärykalvon värähtelemään. Tärykalvo kiinnittyy välikorvan kolmeen pieneen luuhun, jotka kuljettavat tärykalvosta värähtelyn sisäkorvan nestetäytteiseen osaan, jota kutsutaan simpukaksi. Simpukan nesteessä tapahtuva liike saa simpukan hiussyyt (eli karvasolut) liikkumaan. Näiden karvasolujen liike laukaisee kemiallisen reaktion, joka stimuloi kuulohermoa. Sitten hermo lähettää tiedon aivoihin, jossa se tunnistetaan ääneksi.
mitä jos en voi hyötyä kuulokojeesta? Mikä on sisäkorvaistute?
sisäkorvaistute on pieni elektroninen laite, joka antaa ääniaistin lapsille ja aikuisille, joilla on vaikea tai syvä kuulovamma ja jotka eivät kuule ja / tai ymmärrä puhetta kuulolaitteiden avulla. Toisin kuin kuulolaitteet, jotka vahvistavat ääntä, sisäkorvaistutteet ohittavat ulko -, keski-ja sisäkorvan ja stimuloivat suoraan kuulohermosyitä.
sisäkorvaistutejärjestelmä koostuu kahdesta osasta:
- sisäkorvaan kirurgisesti asennettava sisäinen laite ja
- ulkoinen komponentti, joka koostuu kuulokkeista ja puheprosessorista, joka on ohjelmoitu erikseen tuottamaan ääntä lapselle.
miten sisäkorvaistutteet toimivat?
kun henkilöllä on kuulonalenema (joko synnynnäisen vamman tai myöhemmin hankitun vaurion vuoksi), joka aiheuttaa vaurioita sisäkorvan pieniin karvasoluihin, sitä kutsutaan sensorineuraaliseksi kuulonalenemukseksi ja sitä kutsutaan joskus hermokuuroudeksi. Tämä johtuu siitä, että ääni ei voi stimuloida hermoa normaalisti. Sisäkorvaistute ohittaa vaurion ja stimuloi suoraan hermoa lähettämään tietoa aivoihin.
I don ’ t get it? Miten se toimii?
- äänet poimitaan mikrofonin avulla ja muutetaan sähköiseksi signaaliksi.
- sähköinen signaali lähetetään puheprosessoriin (jota pidetään joko rungossa tai korvassa), jossa se ”koodataan” eli muutetaan erityiseksi sähköpulssien kuvioksi.
- sähköpulssit lähetetään Kelaan tai päähineeseen, josta ne siirtyvät radioaaltojen välityksellä ihon yli sisäkorvaistutteeseen.
- sisäkorvaistute lähettää sähköisiä pulsseja elektrodeihin, jotka löytyvät elektrodiryhmästä, joka on istutettu sisäkorvaan.
- kuulohermo poimii pienet sähköpulssit ja lähettää ne aivoihin.
- aivot tunnistavat nämä signaalit ääneksi.
miltä sisäkorvaistute näyttää ja mihin se sijoitetaan?
sisäkorvaistute koostuu kolmesta osasta: vastaanottimesta / stimulaattorista, päähineestä ja puheprosessorista.
- vastaanotin / stimulaattori. Vastaanotin/stimulaattori on osa, joka asennetaan. Se näyttää magneettiselta levyltä, joka on suunnilleen pelimerkin kokoinen. Se asetetaan ihon alle toisen korvan taakse. Johto johtaa vastaanottimesta / stimulaattorista elektrodiryhmään, joka syötetään sisäkorvan simpukkaan. Leikkaus istuttaa vastaanotin voidaan tehdä avohoidossa tai voi vaatia lyhyen sairaalassa. Leikkaus kestää yleensä 2-3 tuntia.
- päähine. Pieni päähine on kulunut aivan korvan takana ja sisältää mikrofonin ja lähetin. Mikrofoni poimii ääntä ympäristöstä, ja lähetin lähettää käsitellyn äänen sisäiseen järjestelmään. Lähetin pidetään paikallaan istutetun vastaanottimen/stimulaattorin päällä pienillä magneeteilla sekä lähettimessä että istutettavassa laitteessa.
- puheprosessori. Puheprosessori muuttaa akustisen äänen sähköiseksi informaatioksi. Prosessori voidaan pitää kokonaan korvan takana tai vartalolla valjaissa tai vyöllä. Se on kiinnitetty lähetin ja mikrofoni erityisiä johdot.
mitä tapahtuu, kun implantti on paikallaan?
kun implanttijärjestelmä on paikoillaan, se toimii seuraavasti. Ääniaallot tulevat päähineessä sijaitsevaan mikrofoniin. Ääni lähetetään johdon kautta puheprosessoriin. Puheprosessori muuntaa äänen erityiseksi sähköiseksi signaaliksi, joka lähetetään johtoa pitkin lähettimeen. Lähetin lähettää sitten tiedot ihon läpän kautta vastaanottimeen / stimulaattoriin, joka puolestaan lähettää signaalin simpukan elektrodiryhmään. Kuulohermoa eli kuulohermoa stimuloidaan ja tieto lähetetään aivoihin ja tulkitaan ääneksi.
mitkä tulokset ovat tyypillisiä sisäkorvaistutteelle?
sisäkorvaistute antaa kyvyn kuulla ääntä. Se, missä määrin ihminen voi ymmärtää puhetta, vaihtelee suuresti. Jotkut ihmiset eivät ymmärrä puhetta ilman visuaalisia vihjeitä, kun taas toiset voivat helposti käyttää puhelinta. Teemme edelleen tutkimusta, joka keskittyy ymmärtämään, miksi suorituksessa on niin suurta vaihtelua implantaation jälkeen.
lasten sisäkorvaistutepopulaatiossa havaitut yleiset kehityssuuntaukset:
- lapset, jotka käyttävät sisäkorvaistutettaan kokopäiväisesti, ymmärtävät yleensä enemmän puhetta kuin ne, jotka eivät
- kuuroina syntyneet lapset, jotka on istutettu nuorempina, ymmärtävät yleensä enemmän puhetta implantaation jälkeen
yleiset kehityssuuntaukset, joita on havaittu lasten sisäkorvaistutteiden käyttäjien puheessa ja kielen kehityksessä:
- Puheentuotantotaidot peilikuuntelutaidot
- Puheentuotantotaidot voivat edelleen parantua pidempiaikaisen ajan jälkeen
- kielitaito näyttää paranevan nopeammin kuin lapsilla, joilla on vakava kuulovamma ja jotka eivät käytä sisäkorvaistutteita
sisäkorvaistutteen käyttäjien lukutaito näyttää ylittävän sen, mitä on historiallisesti raportoitu kuuroilla lapsilla siinä mielessä, että sisäkorvaistutteen käyttäjillä on taipumus seurata paremmin kuulotovereitaan kuin ikätovereillaan, joilla on vakava kuulovamma ja jotka käyttävät kuulolaitteita
How do I know I ’ m ehdokas sisäkorvaistutteeseen?
nykyiset hyväksytyt kriteerit ovat seuraavat:
pienet lapset: 12 kuukaudesta 2 vuoteen
- syvällinen sensorineuraalinen kuulonmenetys (hermojen kuurous) molemmissa korvissa
- Kuulotaidon kehittymisen puute kuulokojeella tai muulla vahvistuksella
- suuri motivaatio ja perheen realistiset odotukset
- muut mahdolliset sairaudet eivät häiritse sisäkorvaistutetoimenpidettä
lapset: 2-17 vuotta
- vaikea-tai syvällinen sensorineuraalinen kuulonmenetys (hermojen kuurous) molemmissa korvissa
- kuulolaitteista saatu hyöty on vähäinen tai olematon
- kuulotaitojen kehityksen edistymisen puute
- korkea motivaatio ja realistiset odotukset perheeltä
Aikuiset: 18 vuotta tai yli
- vaikea-tai syvällinen sensorineuraalinen kuulonmenetys molemmissa korvissa
- vain vähän tai ei lainkaan hyödyllistä hyötyä kuulolaitteista
- päteviä hakijoita ovat ne, joilla on kuulolaite, 50% tai vähemmän lauseentunnistustesteissä implantoitavassa korvassa ja 60% tai vähemmän implantoimattomassa korvassa tai kahdenvälisesti