Islam on Irakin virallinen uskonto, ja suurin osa väestöstä on muslimeja (97%). Kaupungissa on myös pieniä kristittyjen, Jazidien ja Mandealaisten yhteisöjä. Uskonto kietoutuu syvälle Irakin arkielämään, hallitukseen ja politiikkaan. Ei-Muslimivähemmistöjen määrä on kuitenkin vähentynyt dramaattisesti viime vuosikymmeninä, kun maa on ollut täynnä lahkolaisjännitteitä ja konflikteja. Tämä käy ilmi tilastoista irakilaispakolaisten uskonnollisista kytköksistä englanninkielisissä maissa; suurin osa paenneista ja uudelleensijoitetuista kuuluu Irakin vähemmistöuskontoihin. Esimerkiksi Australian vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan suurin osa Australiassa asuvista Irakilaissyntyisistä identifioitui Katolisiksi kristityiksi (35,7%), 32% muslimeiksi ja 11,9% assyrialaisiksi Apostolikristityiksi. Lisäksi 20,4% liittyi johonkin muuhun uskontoon ja 1,6% ilmoitti olevansa uskonnoton.
vähemmistön tunnustaminen
Irakin perustuslaki väittää tunnustavansa ja suojelevansa muslimien, kristittyjen, Jazidien ja Sabaealais-Mandealaisten uskontojen harjoittamista. Julkinen rekisteri ei paljasta, mihin uskontokuntaan henkilö kuuluu tai ovatko he sunneja tai shiialaisia. kansallisen henkilökortin saamiseksi kansalaisten on kuitenkin itse tunnistauduttava tai rekisteröidyttävä johonkin näistä uskonnoista.1 Ilman henkilökorttia irakilaiset eivät voi saada passia, rekisteröidä avioliittoja tai päästä julkiseen koulutukseen tai joihinkin muihin kansalaispalveluihin. Esimerkiksi Irakin perustuslaki kieltää yksiselitteisesti Bahá ’í-uskon harjoittamisen, mikä tarkoittaa, että henkilö, joka identifioituu Bahá’ íksi, ei voi saada kunnollista siviilistatusta. Siksi tunnustamattomaan vähemmistöuskontoon kuuluvat ihmiset joutuvat usein itse identifioitumaan muslimeiksi. Valitettavasti edes niissä tapauksissa, joissa uskonnolliset vähemmistöt on tunnustettu perustuslaillisesti, tämä virallinen asema ei ole pystynyt suojelemaan monia pelottelulta ja syytteiltä, kuten sieppauksilta ja omaisuuden tuhoamiselta.
Islam Irakissa
Irak on ollut muslimienemmistöinen maa profeetta Muhammedin kuolemaa seuranneesta ajanjaksosta lähtien. Sellaisena maan kulttuurinen ja kansallinen identiteetti on syvästi uskonnon muokkaama. Uskoa islamiin ilmaistaan Irakissa päivittäin pukeutumisen, ravintosääntöjen, säännöllisten rukousten ja kielen kautta. Esimerkiksi islamille politiikassa ja yhteiskunnassa omistautunut irakilaismies saattaa kasvattaa partansa melko pitkäksi osoittaakseen uskonnollista yhteyttään. Kunnioitus Allahia kohtaan on myös hyvin ilmeistä siinä, miten monet ihmiset puhuvat; on tavallista sujauttaa kehuja rentoon keskusteluun.
Irakin muslimiväestö on erityisen monimutkainen, sillä siellä on runsaasti sekä Sunni-että Shiialaislahkon kannattajia. Arviolta 55-60% väestöstä on shiiamuslimeja ja noin 40% sunnimuslimeja. Irak on itse asiassa ainoa arabivaltio, jossa shiiamuslimit muodostavat enemmistön. Monet sunnit kuitenkin kiistävät vähemmistöasemansa, eivätkä luota uskonnollisiin arvioihin. Suurin osa Shiiamuslimeista on etnisesti arabeja, mutta joukossa on myös jonkin verran Turkomaaneja ja kurdien shiiamuslimeja. Sunnimuslimeista arviolta 60% on arabeja, 37,5% kurdeja ja 2,5% turkmeeneja.2
Irak on kamppaillut sunni-ja Shiiaväestönsä välisten lahkolaisjännitysten kanssa. Sunnit ja shiiat eroavat teologisesti toisistaan siinä, että heillä on erilaisia käsityksiä siitä, kenen olisi pitänyt ottaa valta profeetta Muhammedin kuoleman jälkeen. Nykyiset erimielisyydet koskevat kuitenkin yleensä hallituksen edustusta ja oikeutta poliittiseen valtaan Irakissa. Sunnien ja shiiojen välit huononivat entisestään Yhdysvaltain johtaman Irakin miehityksen ja sitä seuranneen puuttumisen aikana maan politiikkaan. ISIS on valjastanut sunnien ja shiiojen väliset kiistat kampanjansa edistämiseen. Sunni-fundamentalistisena ryhmänä he ovat kyenneet mobilisoimaan tukea Irakin suurelta osin shiialaisia sotajoukkoja vastaan, jotka ovat lavastaneet shiialaiset Sunniväestön epäkohtien lähteeksi.
Irakin kristityt
Irakissa on ollut kristillisiä yhteisöjä tuhansien vuosien ajan. Ennen kuin islamista tuli vallitseva uskonto (noin 634), Irak oli enemmistökristillinen maa. Kristillisen kirkon pääelimiä on neljä: kaldealaisia (Kaldealaiskatolisia kristittyjä), assyrialaisia (idän assyrialainen kirkko) tai Nestorialaisia (idän muinainen apostolinen kirkko), Länsi-syyrialaisia eli Jakobiitteja (Syyrian ortodoksinen kirkko) ja idän ortodokseja (Antiokian ja koko idän ortodoksinen patriarkaatti).
suurin osa Irakin kristityistä on kaldealaisia (noin 67%), ja lisäksi 20% arvioidaan Assyrialaisiksi.3 nämä kaksi kirkkoa ovat etnis-uskonnollisia, jolloin niiden seuraajien uskotaan olevan joidenkin varhaisimpien kristillisten yhteisöjen jälkeläisiä. Ihmisen kristillinen vakaumus ja seuraaminen korreloivatkin usein heidän etnisyyteensä koko Irakissa, sillä lähes kaikki Irakin kristityt kuuluvat johonkin etniseen vähemmistöryhmään. Esimerkiksi suurin osa armenialaisista on kristittyjä. Suurin osa kristillisistä yhteisöistä puhuu Arabian sijaan myös etnisyydelleen ominaisia uusaramealaisia kieliä.
1900 – luvun alussa Irakissa arvioitiin olevan 800 000-1, 4 miljoonaa kristittyä. Vuosia jatkuneen poliittisen epävakauden ja uskonnollisen vainon vuoksi väkiluku on kuitenkin pienentynyt alle 250000: een.4 kapinalliset islamilaiset ryhmät (kuten ISIS) ovat pyrkineet kohdistamaan kohteensa kristittyihin, usein kidnappaamalla tai tappamalla heitä ja tuhoamalla heidän kirkkojaan ja yhteisöjään. Irakin kristityt joutuvat myös jatkuvasti alueellisten miliisijoukkojen ja sisäisten turvallisuusjoukkojen ahdistelun ja väärinkäytösten kohteeksi. Monet ovat joutuneet pakenemaan pakolaisina tai ottamaan riskin traagisista seurauksista. Australian Irakilaisväestö onkin enemmistönä kristitty, sillä heidän suojeluvaatimuksensa olivat hyvin perusteltuja. Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 36% Australiassa asuvista Irakilaissyntyisistä tunnistaa olevansa katolisia kristittyjä (mukaan lukien kaldealaisia) ja 12% samaistuu Assyrialaisiin apostolisiin kirkkoihin.
Jazidit
Jazidit (tai Yezidit) ovat etnis-uskonnollinen ryhmä, joka harjoittaa synkretististä uskontoa. Heidän uskossaan yhdistyy piirteitä Zarathustralaisuudesta, islamista, kristinuskosta ja juutalaisuudesta. He uskovat yhteen Jumalaan, jota auttaa seitsemän enkeliä, joista arvostetuin on Riikinkukkokuningas (Malak Tawous). Yazidi-uskonnossa tätä enkeliä rukoillaan viisi kertaa päivässä.
Jazidit ovat endogamisia siinä mielessä, että heidän odotetaan menevän naimisiin uskonnon puitteissa. Uskon ulkopuolella avioituvan Jazidin katsotaan tällöin kääntyneen automaattisesti puolisonsa uskontoon. Jazidit ovat etnisesti kurdeja ja puhuvat kurdia. Sekä Jazidit että Muslimikurdit ovat kuitenkin edelleen erimielisiä siitä, muodostavatko he suuremman kurdiväestön kanssa erillisen etnisen ryhmän.
Jazidien uskonto ja yhteisö ovat lähtöisin Irakista, mutta heidän väestönsä on vähentynyt. Vuonna 2014 ISIS pyrki ”puhdistamaan”Irakin ei-islamilaisista vaikutteista joukkomurhaamalla vääräuskoisiksi ja ”saatananpalvojiksi” kuvailemiaan Yazideja. Tuhansia kuoli tai kuoli nälkään, kun heidän resurssinsa katkesivat. Tuhannet muut ovat paenneet paetakseen uskonnollista vainoa, sieppausta, orjuutta ja kuolemaa. Viimeisimpien Yazidi-johtajien raporttien mukaan maan pohjoisosissa on jäljellä 350 000-400 000 ihmistä. Monet ovat hakeneet suojaa Länsi-Euroopasta ja jotkut ovat asettuneet Australiaan.
1 Muslim, Christian, Yazidi or Sabaean-Mandaean
2 Bureau of Democracy, Human Rights and Labour, 2017
3 Bureau of Democracy, Human Rights and Labour, 2017
4 Bureau of Democracy, Human Rights and Labour, 2017