King David on yksi tunnetuimmista henkilöistä juutalaisten historiassa. Hänen elämänsä oli täynnä onnea ja tuskaa. Hänet tunnetaan monilla arvonimillä: Daavid valloittaja, Daavid hurskas mies, Daavid suloinen laulaja, Daavid paimen ja Daavid katuvainen. Kuningas Daavid oli Juudan samoin kuin Ruutin jälkeläinen, ja Gd lupasi hänelle, että hänen lapsensa hallitsisivat Israelia ikuisesti. Tähän päivään asti juutalaiset muistavat häntä kaikkialla, ja he laulavat yhä hänen Psalmejaan rukouksessa, ilon ja surun aikoina.
Daavidin Varhainen elämä
Daavid syntyi Betlehemissä Juudan maassa vuonna 2854 (907 eaa. Hän oli nuorin seitsemästä pojasta ja vain 10 sukupolvea Juudasta, yksi Jaakobin 12 pojasta. Hän oli myös Ruutin, kuuluisan moabilaisen käännynnäisen, jälkeläinen.1
punaposkisena, kirkassilmäisenä ja komeana nuorukaisena hän hoiti isänsä Jessen lampaita. Kansa oli äskettäin voidellut Saulin Israelin ensimmäiseksi kuninkaaksi, mutta Saul teki pian syntiä ja lankesi Jumalan armosta.
silloin profeetta Samuel (G‑d: n ohjeiden mukaan) voiteli Daavidin Israelin kuninkaaksi. Ja niin hänen nousunsa valtaistuimelle alkoi.2
(Katso tästä lisää.)
Daavid ja Saul
kuningas Saulin ja Daavidin ensimmäinen kohtaaminen tapahtui, kun paha henki tarttui kuningas Sauliin. Hänen neuvonantajansa ehdottivat, että hän ottaisi mukaan taitavan muusikon, joka soittaisi kuninkaalle helpottaakseen hänen mieltään. Eräs paikalla ollut palvelija suositteli, että kuningas ottaisi luokseen nuoren Daavidin, jonka hän tiesi taitavaksi esiintyjäksi. Saul ei tiennyt, että hänen edessään soittavasta nuoresta pojasta oli määrä tulla hänen seuraajansa.3
Daavid ja Goljat
näihin aikoihin kuningas Saul taisteli Israelin pitkäaikaisia vihollisia filistealaisia vastaan.
Elahin laaksossa oli kaksi armeijaa valmiina taisteluun, eikä heitä erottanut mikään muu kuin kukkula. Filistealaiset olivat ylivoimaisia Saulin sotajoukkoa vastaan.
kukkulalle ilmestyi filistealainen jättiläinen, Goljat, ja hänen sanansa jyrisivät alas kuin ukkonen:
miksi sinun pitäisi tulla ulos taistelemaan? Minä olen filistealainen, ja te olette Saulin palvelijoita. Valitse yksi miehistäsi ja anna hänen tulla minua vastaan. Jos hän voittaa minut taistelussa ja tappaa minut, niin meistä tulee teidän orjianne; mutta jos minä tapan hänet, niin te olette meidän orjiamme ja palvelette meitä.4
näky hurjasta jättiläisestä, joka oli kuusi kyynärää ja noin 10 feet5-korkuinen, kukkulalla kohoava hahmo, joka oli pukeutunut haarniskaan, rautaan ja messinkiin päästä jalkoihin, täytti juutalaiset suurella kauhulla. Israelilaisleirissä ei ollut ainuttakaan miestä, joka olisi uskaltanut ottaa haasteen vastaan.
päivästä toiseen, 40 päivän ajan, tämä mahtava jättiläinen ilmestyi kukkulalle toistamaan haastettaan aamuin illoin.
silloin nuori David, täynnä rohkeutta, lähestyi jättiläistä pelkän sauvan, ritsan ja viiden kiven kanssa.6 ja yhdellä laukauksella hän surmasi jättiläisen siinä, missä hän seisoi. Hän ryhtyi katkaisemaan hänen päätään ja esitti sen kuningas Saulille. Tätä tapahtumaa todistaneet filistealaiset pakenivat peläten. David oli kansallissankari.7,8
(Katso lisää täältä.)
todellinen ystävyys
”rakkaus, joka ei ole riippuvainen mistään, ei koskaan häviä . . . yksi esimerkki tästä on Daavidin ja Joonatanin välinen rakkaus.”9
Kun Daavid voitti Goljatin taistelussa ja hänet tuotiin kuningas Saulin palatsiin palkittavaksi, hän kohtasi ensimmäisen kerran Joonatanin, kuningas Saulin pojan. Sillä hetkellä heidän rakkautensa ja kunnioituksensa toisiaan kohtaan perustettiin ensimmäisen kerran.: ”Kun Joonatan oli puhunut Saulin kanssa, kiintyi hänen sielunsa Daavidin sieluun; Joonatan rakasti Daavidia niin kuin itseään.”10
Tämä näiden kahden välinen side osoittautui hyväksi vaikeimpinakin aikoina. Myöhemmin kuningas Saul alkoi pelätä Daavidin haluavan valtaistuimensa ja yritti tappaa hänet. Vaikka Joonatan tiesi, että Daavid uhkasi hänen asemaansa kruununperimysjärjestyksessä, hän rakasti Daavidia ja suojeli häntä isänsä yrityksiltä tapattaa hänet.
(Katso lisää täältä.)
Daavid soturi
kuningas Saul valitsi sitten Daavidin soturiksi armeijaansa. Daavidin menestys oli niin suuri, jae kertoo: ”Kun Daavid palasi kotiin tappamasta filistealaisia, tulivat naiset kaikista Israelin kaupungeista ulos . . . Naiset lauloivat tanssiessaan ja lauloivat: ’Saul on surmannut tuhansansa, Daavid kymmenettuhannensa!””11
kuningas Saul alkoi kadehtia Daavidin kunniaa ja piti Daavidia valppaana ja mustasukkaisena.12
kuningas Saul vs. David
g-d antoi Davidille edelleen paljon menestystä taistelussa. Kuningas Saul alkoi pelätä, että Daavidin maine ja valta auttaisivat häntä jonain päivänä anastamaan valtaistuimen. Tämä johti miesten väliseen sotaan.
se alkoi, kun Daavid soitti harppua kuninkaalle, ja pelon ja vihan pilvi laskeutui yhtäkkiä kuninkaan päälle. Kuningas Saul tarttui keihääseen ja heitti sillä Daavidia. Jumalan väliintulon ansiosta Daavidin onnistui paeta.
Daavid pakeni etelään Juudan vuorille, kotiinsa. Hän tarvitsi ruokaa ja aseita. Hän sai nämä nobin Kaupungista. Nob oli siihen aikaan pyhä paikka, joka oli huomattava, koska siellä sijaitsi tabernaakkeli ja papit. Ahimelek ja hänen pappistoverinsa ottivat Daavidin huostaansa ja pitivät hänestä huolta. Tämä antoi Daavidille tilaisuuden hankkia ruokaa ja aseita. Hänen oleskelunsa aikana hänet näki edomilainen Dooeg, joka oli kuningas Saulin palvelija.
tätä peläten Daavid pakeni Gatin kaupunkiin ja etsi sitten turvaa yhdestä Adullamin lähellä olevasta luolasta Juudan tasangolta. Se oli turvallinen pakopaikka, ja Daavidin veljet ja koko hänen isänsä huonekunta tulivat hänen luokseen. Hänen yksinäinen majapaikkansa tunnettiin pian, ja hänen joukkoonsa liittyi monia, jotka olivat hädässä tai velkaantuneita tai joilla oli jokin muu syy olla tyytymättömiä.
Doeg Edomilainen kertoi uutisen Daavidin olinpaikasta kuninkaalle.
kuningas Saul lähti etsimään ja tappamaan Daavidia. Tämän metsästyksen aikana oli kaksi kertaa, jolloin kuningas Saul oli Daavidin armoilla, ja sen sijaan että Daavid olisi käyttänyt tilannetta hyväkseen ja tappanut kuninkaan, hän säästi henkensä, koska hän ei uskaltanut laskea kättään GD: n voidellun päälle. Vasta kun Daavid oli säästänyt henkensä toisen kerran, kuningas Saul lopulta perääntyi ja antoi Daavidin olla.13
(Katso lisää täältä.)
Saulin ja Joonatanin kuolema
kuningas Saul kävi silloin väkevää sotaa filistealaisia vastaan.
Daavid oli Siklagissa (jonne hän oli perääntynyt peläten, että kuningas Saul muuttaisi mielensä ja jahtaisi häntä uudelleen), kun hän kuuli Saulin (ja hänen poikansa Joonatanin) kuolleen taistelussa. Daavid Suri vilpittömästi Saulin ja Joonatanin kuolemaa ja Israelin tappiota.14
(Katso lisää täältä.)
Daavid kruunattiin kuninkaaksi
Saulin kuoleman jälkeen Daavid näki, että oli tullut aika nousta maanpaosta ja ottaa kansansa johto. Hän lähti Siklagista ja jatkoi Juudassa sijaitsevaan muinaiseen Hebronin kaupunkiin. Siellä Juudan kansa kokoontui ja voiteli hänet kuninkaaksi. Parhaassa iässään (hän oli 30‑vuotias) Daavid oli viisas neuvostossa, ripeä toiminnassa, Gd-pelkäävä ja harras, ja kansa tunnusti hänet sopivimmaksi ehdokkaaksi valtaistuimelle noina levottomina aikoina.
kuningas Daavidin nousu valtaistuimelle ei sujunut ongelmitta. Abner (aiemmin kuningas Saulin armeijan kenraali) oli sitä mieltä, että kruunun tulisi pysyä kuningas Saulin suvussa. Hänen joukkonsa lyötiin kuitenkin nopeasti, eikä hänellä ollut muuta vaihtoehtoa kuin tunnustaa, että Daavid oli todellisuudessa koko Israelin kuningas.
kansa parveili Hebroniin osoittaakseen kunnioitusta rakkaalle kuninkaalleen ja voidellakseen hänet julkisesti. Tilaisuus muuttui suureksi kansanjuhlaksi, joka kesti kolme päivää. Aikanaan hän siirsi pääkaupunkinsa Hebronista Jerusalemiin.15
(Katso lisää täältä.)
kuningas Daavidin voitot
Israel oli vielä monien vihamielisten heimojen saartama.
kuningas Daavid ylläpiti pysyvää armeijaa, joka koostui 12 divisioonasta, joista kukin edusti yhtä Israelin heimoa. Jokaisessa divisioonassa oli 24 000 miestä. Näin ollen kuningas Daavidin armeijan koko oli 288000 miestä. Daavid tiesi, että ennen kuin hänen kansallaan voisi olla todellinen rauha, hänen olisi kukistettava lähiviholliset. Hän taisteli ja kukisti filistealaiset, hyökkäsi Mooabiin, surmasi suurimman osan heidän sotilaistaan ja määräsi kansalle raskaan veron.
Silloin kuningas Daavid marssi Syyriassa Zoban kuningasta Hadadezeria vastaan, jonka valtakunta ulottui Damaskoksen läheisyydestä itään Eufratin rajoille saakka. Hän kukisti sotajoukkonsa, alisti kansansa ja lähetti parhaat hevosensa Jerusalemiin.
tämä vertaansa vailla oleva voitonperimys paitsi vakiinnutti kuningas Daavidin vallan, myös levitti hänen nimeään ulkomaille. Häntä pidettiin yhtenä idän mahtavimmista hallitsijoista.16
(Katso lisää täältä.)
kuningas Daavidin vaimot
vaikka kuningas Daavidilla oli lukuisia vaimoja, 17 vain kahdeksan mainitaan Samuelin kirjassa: Miikal, Ahinoam, Abigail, Maakah, Haggit, Avital, Egla ja Batseba. Näistä naisista ei kerrota paljoakaan yksityiskohtia, mutta joistakin heistä tiedetään tietoa:
Mikal oli kuningas Saulin toiseksi vanhin tytär. Kun kuningas kohtasi Goljatin, hän lupasi, että tämän jättiläisen kukistava soturi naitettaisiin yhdelle hänen tyttäristään. Daavid tuli ja tappoi jättiläisen. Kuningas Saul ehdotti, että Daavid menisi naimisiin vanhimman tyttärensä Meravin kanssa. Tuolloin Merav oli kuitenkin jo annettu avioliittoon toisen kanssa.18 Silloin kuningas Saul huomasi, että hänen tyttärensä Miikal tahtoi naida Daavidin. Kuningas pyysi Daavidilta häälahjaksi Miikalia, sata esinahkaa hänen vihollisiltaan filistealaisilta. Kuningas Saul oli toivonut, että Daavid kaatuisi taistelussa (koska hän alkoi pelätä Daavidia, kuten edellä selitettiin), Mutta Daavid onnistui ja otti Miikalin vaimokseen.19
Abigailia kuvaillaan viisaaksi ja kauniiksi naiseksi. Kun Daavid miehineen pakeni kuningas Saulia, hän meni Naabal-nimisen rikkaan miehen luo täydentämään ruoka-ja asevarastojaan. Daavid odotti Naabalin käyttäytyvän anteliaasti häntä kohtaan, sillä hän oli suojellut paimeniaan eikä käyttänyt heitä hyväkseen koko matkoillaan. Mutta Naabal, tyhmä ja juoppo, kieltäytyi ja jopa pilkkasi Daavidia. Kun Daavidille ilmoitettiin hänen kieltäytymisestään, hän valmistautui sotaan Naabalia vastaan. Abigail, Naabalin vaimo, kuuli tästä suuresta hälinästä ja selvitti nopeasti tilanteen juoksemalla edellä ja tervehtimällä Daavidia runsaalla ruoalla ja lahjoilla. Kymmenen päivää myöhemmin G-d iski Nabaliin ja tämä kuoli. Kuultuaan Nabalin kuolemasta Daavid yritti ottaa Abigailin vaimokseen ja kosi häntä.20
kuningas Daavid ja Batseba
tapahtui joskus sen jälkeen, kun Daavid oli julistettu kuninkaaksi, että hän oli kävelyllä katoilla, ja hän näki Batseba-nimisen naisen kauneuden. Daavid tiedusteli naisesta ja sai tietää, että tämä oli naimisissa uria-nimisen sotilaan kanssa. Nyt Daavid tunsi voimakasta intohimoa Batsebaa kohtaan, ja hän halusi mennä hänen kanssaan naimisiin. Hän lähetti Uurian taistelun etulinjoille tietäen varsin hyvin, että tämä oli antamassa hänelle kuolemantuomion. Kun uutinen Uurian kuolemasta saavutti Daavidin, hän otti Batseban vaimokseen.
G‑D oli tyytymätön Daavidin toimintaan ja lähetti profeetta Naatanin nuhtelemaan kuningasta. Daavid tiesi tehneensä syntiä ja istui katumusharjoituksessa, kunnes G‑d antoi hänelle anteeksi.
Tämä tarina herättää monia kysymyksiä, jotka eivät kuulu tämän artikkelin piiriin, mutta pari seikkaa on käsiteltävä, jotta tarinaan saadaan selkeyttä.21
Talmudin mukaan syy siihen, että kuningas Daavid yritti mennä naimisiin Batseban kanssa ja oli halukas näkemään paljon vaivaa sen hyväksi, oli se, että hän näki Jumalan henkeytyksestä, että hänen oli määrä mennä naimisiin Batseban kanssa ja synnyttää Seuraava Israelin kuningas.22 ja ennen kuin hän lähetti Uurian sotaan, kävi hän hänen kanssansa pikaisen keskustelun sodasta, jonka keskellä kuningas Daavid käski Uuriaa menemään kotiin, mitä Uuria ei totellut. Hän sanoi kuninkaalle: ”arkki ja Israel Ja Juuda ovat Sukkotissa, ja minun herrani Jooab ja teidän Majesteettinne miehet ovat leiriytyneet aukealle.; miten voin mennä kotiin?”23
Joabin (Daavidin kenraalin) viittaaminen ”mestarikseni” kuninkaan edessä oli käytännössä maanpetos, ja Uuria ansaitsi kapinastaan kuolemanrangaistuksen.24 Mutta kuningas Daavid tuomitsi hänet kuolemaan sillä verukkeella, että hän oli lähettänyt hänet sotaan, ettei sanottaisi: ”kuningas Daavid tapatti Uurian ottaakseen hänen vaimonsa.”25
oikeutettuja, vaikka hänen tekonsa voivatkin olla, ne olivat G‑d: lle edelleen epämieluisia. profeetta Naatan ilmoitti kuninkaalle, että ensimmäinen lapsi, jonka hän saisi Batseban kanssa, kuolisi hänen tekojensa seurauksena.26 pian tämän jälkeen Batseba synnytti pojan, joka sairastui vakavasti. Daavid paastosi ja rukoili siinä toivossa, että hän kumoaisi G‑d: n säädöksen, mutta valitettavasti seitsemäntenä päivänä lapsi menehtyi. Daavid hyväksyi tämän osana katumusharjoitustaan, nousi paastosta ja kumartui G‑d: n eteen 27,28
(Katso tästä lisätietoja kuningas Daavidin vaimoista.)
Salomon syntymä
Daavid ja Batseba synnyttivät sitten pojan, jota he kutsuivat Salomoksi, ”rauhalliseksi”, mutta jota profeetta Naatan siunasi G‑d: n nimessä, jota kutsuttiin Jedidiaksi, ”G‑d: n rakastetuksi”. Israelin yllä.
Daavidin muilla pojilla
Daavidilla oli useita poikia, joista kolme—Absalom, Adonia Ja Salomo—tuli merkittäviksi Israelin historiassa.
Absalom oli komea, kunnianhimoinen ja karismaattinen prinssi. Hän uskoi tulevansa kuninkaaksi ja pelkäsi, että hänen iäkäs isänsä siirtäisi kruunun nuorelle Salomolle (kuten kuningas Daavid oli Jumalan henkeyttämä). Ja niin hän kokosi yhteen suurimpia sotureita ja neuvonantajia ja johti kapinaa isäänsä vastaan.
uutinen kapinasta särki Daavidin sydämen, ja sen sijaan että hän olisi kohdannut poikansa täysimittaisessa sodassa, hän pakeni jalkaisin joidenkin uskollisten palvelijoidensa kanssa. Absalom oli päättänyt ajaa isänsä takaa, ja seurasi verinen taistelu. Tajutessaan, että hänen isällään oli yliote, Absalom pakeni kauhuissaan ja tyrmistyneenä. Kun hän ratsasti metsässä nopealla muulillaan, hänen pitkät hiuskiehkuransa tarttuivat suuren puun leveneviin oksiin. Koska hän ei kyennyt vapautumaan, hän pysyi virantoimituksessa, sillä hänen muulinsa oli karannut. Eräs Daavidin palvelija toi tämän tiedon Jooabille (kuningas Daavidin sotapäällikölle), joka antoi käskyn surmata Absalom.
vaikka Absalom oli aiheuttanut isälleen suuria vaikeuksia, kuningas Daavid kuitenkin Suri ja suri poikansa kuolemaa.
valitettavasti Absalom ei ollut ainoa poika, joka tavoitteli valtaistuinta. Adonjalla oli myös suuria suunnitelmia kruunun saamiseksi, mutta kuningas Daavid pysäytti heti kaikki muut anastajat voideltamalla ja julistamalla Salomon Israelin kuninkaaksi.29
(Katso lisää täältä.)
David elää ikuisesti
kuningas Daavid menehtyi 70-vuotiaana. Kerrotaan, että ennen kuolemaansa hän pyysi G‑d: tä paljastamaan tarkalleen, milloin hän lähtisi tästä maailmasta.30 G-d, ei halua paljastaa tätä tietoa, vain ilmoitti hänelle, minä viikonpäivänä hän oli kuollut: sapatti. Daavid piti huolen siitä, että hän tutki jatkuvasti Tooraa läpi jokaisen sapatin, jotta kuoleman enkeli (Saatana) ei voisi ottaa hänen sieluaan. Kun Daavidin aika maan päällä päättyi, Kuoleman enkeli häiritsi kuningasta oppimisesta ravistelemalla hänen puutarhansa puita. Kuningas kiipesi portaita nähdäkseen, mistä metelissä oli kyse, mutta yksi portaista katkesi hänen jalkojensa alta. Hätkähdyttyään kuningas keskeytti opintonsa, ja juuri sillä hetkellä kuningas menehtyi.
David säveltäjä
kuningas Daavid ei ollut vain yksi historian henkilö. Hän elää tähän päivään asti. Psalmien kirja oli yksi kuningas Daavidin suurimmista töistä ja luultavasti hänen suurin perintönsä. Vapaa‑aikanaan kuningas Daavidilla oli tapana tutkia Tooraa ja laulaa ylistyslauluja G-d: lle. Psalmien kirja on ollut juutalaisen kansan turvapaikka heidän vaikeina aikoina kautta historian. Aina kun juutalaiset ovat hädässä, he avaavat Psalmien kirjan ja huutavat G-d: lle.
(Katso tästä lisää.)
(Katso tästä lisää kuningas Daavidista ja psalmeista.)
Salomo ja temppeli
kuningas Daavid halusi rakentaa pyhän temppelin Jerusalemiin G‑d: n asuinpaikaksi. profeetta Naatan kuitenkin kertoi kuningas Daavidille, ettei pyhän temppelin rakentaminen ollut hänen kohtalonsa (koska hän oli vuodattanut paljon verta).31 hänen poikansa Salomo oli rakentava temppelin.32 kuningas Daavid halusi kuitenkin osallistua kaikin mahdollisin tavoin. Ja niin hän neuvoi Salomoa rakennusprosessissa ja hankki tarvittavat Rakennustarvikkeet.33
kuningas Daavid ei osallistunut ainoastaan ensimmäisen pyhän temppelin rakentamiseen, vaan hän osallistuu myös kolmannen rakentamiseen, sillä Messias on kuningas Daavidin suora jälkeläinen, ja hän vie meidät pois tästä pakkosiirtolaisuudesta, rakentaa G‑d: n viimeisen leposijan ja johdattaa meidät maailmaan, joka on täynnä rauhaa ja tyyneyttä.34
(Katso lisää täältä.)
(katso täältä lisätietoja Messiaan syntyperästä.)