tietokone ei syntynyt viihteeksi tai sähköpostiksi, vaan tarpeesta ratkaista vakava numerokriisi. Vuoteen 1880 mennessä Yhdysvaltain väkiluku oli kasvanut niin suureksi, että kesti yli seitsemän vuotta taulukoida Yhdysvaltain Väestönlaskentatulokset. Hallitus pyrki nopeampaan keinoon saada homma hoidettua, jolloin syntyi reikäkorttipohjaisia tietokoneita, jotka veivät kokonaisia huoneita.
nykyään kannamme älypuhelimissamme enemmän laskentatehoa kuin mitä näissä varhaisissa malleissa oli saatavilla. Seuraava tietojenkäsittelyn lyhyt historia on aikajana siitä, miten tietokoneet kehittyivät vaatimattomista oloista nykypäivän koneiksi, jotka surffaavat Internetissä, pelaavat pelejä ja suoratoistaa multimediaa numeroiden rapistelun lisäksi.
1801: Ranskassa Joseph Marie Jacquard keksii kangaspuut, jotka käyttävät reikäisiä puukortteja kangaskuvioiden automaattiseen kutomiseen. Varhaiset tietokoneet käyttivät samanlaisia reikäkortteja.
1822: englantilainen matemaatikko Charles Babbage keksii höyryvetoisen laskukoneen, jolla pystyttäisiin laskemaan lukujen taulukoita. Englannin hallituksen rahoittama hanke on epäonnistunut. Yli sata vuotta myöhemmin rakennettiin kuitenkin maailman ensimmäinen tietokone.
1890: Herman Hollerith suunnitteli reikäkorttijärjestelmän vuoden 1880 väestönlaskennan laskemiseksi, suorittaen tehtävän vain kolmessa vuodessa ja säästäen valtiolle 5 miljoonaa dollaria. Hän perustaa yrityksen, josta tulisi lopulta IBM.
1936: Alan Turing esittää käsitteen yleiskoneesta, jota myöhemmin kutsuttiin Turingin koneeksi, joka kykenee laskemaan kaiken, mikä on laskettavissa. Nykyaikaisen tietokoneen keskeinen käsite perustui hänen ideoihinsa.
1937: Iowan valtionyliopiston fysiikan ja matematiikan professori J. V. Atanasoff yrittää rakentaa ensimmäisen tietokoneen, jossa ei ole vaihteita, kameroita, vöitä tai akseleita.
1939: Hewlett-Packardin perustivat David Packard ja Bill Hewlett Kalifornian Palo Altossa autotallissa Computer History Museumin mukaan.
1941: Atanasoff ja hänen jatko-oppilaansa Clifford Berry suunnittelevat tietokoneen, joka voi ratkaista 29 yhtälöä samanaikaisesti. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tietokone pystyy tallentamaan tietoja päämuistiinsa.
1943-1944: Kaksi University of Pennsylvania professorit, John Mauchly ja J. Presper Eckert, rakentaa Electronic numeerinen Integrator ja laskin (ENIAC). Koska sitä pidetään digitaalisten tietokoneiden isoisänä, se täyttää 20 jalkaa x 40 jalkaa käsittävän huoneen ja siinä on 18000 tyhjiöputkea.
1946: Mauchly ja Presper lähtevät Pennsylvanian yliopistosta ja saavat Census Bureaun rahoituksen UNIVACIN, ensimmäisen kaupallisen tietokoneen rakentamiseen liike-elämän ja hallituksen sovelluksiin.
1947: William Shockley, John Bardeen ja Walter Brattain Bell Laboratoriesista keksivät transistorin. He keksivät, miten sähkökytkin tehdään kiinteistä materiaaleista eikä tyhjiötä tarvita.
1953: Grace Hopper kehittää ensimmäisen tietokonekielen, joka lopulta tulee tunnetuksi COBOLINA. Thomas Johnson Watson Jr., IBM: n toimitusjohtajan Thomas Johnson Watson Sr.: n poika, keksii IBM 701 EDPM: n auttaakseen YK: ta pitämään Koreaa silmällä sodan aikana.
1954: FORTRAN-ohjelmointikieli, joka on lyhenne sanoista FORmula TRANslation, on Michiganin yliopiston mukaan John Backuksen johtama ohjelmoijaryhmä IBM: llä.
1958: Jack Kilby ja Robert Noyce paljastavat mikropiirin, joka tunnetaan tietokonesiruna. Kilby sai työstään Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 2000.
1964: Douglas Engelbart näyttää modernin tietokoneen prototyypin, jossa on hiiri ja graafinen käyttöliittymä (GUI). Tämä merkitsee tietokoneen kehittymistä tiedemiehille ja matemaatikoille erikoistuneesta koneesta teknologiaksi, joka on helpommin yleisön saatavilla.
1969: joukko Bell Labsin kehittäjiä tuottaa Unix-käyttöjärjestelmää, joka käsitteli yhteensopivuusongelmia. C-ohjelmointikielellä kirjoitettu UNIX oli kannettava useilla alustoilla ja siitä tuli suuryritysten ja valtion yksiköiden pääkehysten valitsema käyttöjärjestelmä. Koska hidas luonne järjestelmän, se ei koskaan aivan saanut veto keskuudessa kotitietokoneiden käyttäjille.
1970: vasta perustettu Intel paljastaa Intel 1103: n, ensimmäisen Dynamic Access Memory (DRAM) – sirun.
1971: Alan Shugart johtaa IBM: n insinöörien ryhmää, joka keksii ”levykkeisen levyn”, joka mahdollistaa tietojen jakamisen tietokoneiden kesken.
1973: Xeroxin tutkimushenkilöstöön kuuluva Robert Metcalfe kehittää Ethernetin useiden tietokoneiden ja muiden laitteistojen yhdistämiseen.
1974-1977: markkinoille tuli useita henkilökohtaisia tietokoneita, kuten Scelbi & Mark-8 Altair, IBM 5100, Radio Shackin TRS-80 — lempinimellä tunnettu ”Trash 80” — ja Commodore PET.
1975: Popular Electronics-lehden tammikuun numerossa on Altair 8080, jota kuvaillaan ”maailman ensimmäiseksi minitietokonepaketiksi kilpaileviin kaupallisiin malleihin.”Kaksi” tietokonenörttiä, ” Paul Allen ja Bill Gates, tarjoutuvat kirjoittamaan altairille ohjelmiston käyttäen uutta PERUSKIELTÄ. Huhtikuun 4. päivänä, tämän ensimmäisen yrityksen onnistumisen jälkeen, kaksi lapsuudenystävää muodostavat oman ohjelmistoyrityksen, Microsoftin.
1976: Steve Jobs ja Steve Wozniak käynnistävät Applen tietokoneet aprillipäivänä ja ottavat käyttöön Apple I: n, joka oli Stanfordin yliopiston mukaan ensimmäinen yksipiirilevyllä varustettu tietokone.
1977: Radio Shackin TRS-80: n tuotanto oli aluksi vain 3 000 kappaletta. Se myi hullun lailla. Ensimmäistä kertaa muut kuin nörtit pystyivät kirjoittamaan ohjelmia ja laittamaan tietokoneen tekemään mitä halusivat.
1977: Jobs ja Wozniak yhdistivät Applen ja esittelivät Apple II: n ensimmäisessä länsirannikon Tietokonefairessa. Se tarjoaa värigrafiikkaa ja sisältää äänikasetti-aseman tallennusta varten.
1978: Kirjanpitäjät iloitsevat VisiCalcin, ensimmäisen tietokoneistetun taulukkolaskentaohjelman, käyttöönotosta.
1979: tekstinkäsittely muuttuu todeksi, kun MicroPro International julkaisee Wordstarin. ”Määrittelevä muutos oli lisätä marginaalit ja sanakääre”, sanoi luoja Rob Barnaby sähköpostitse Mike Petrie vuonna 2000. ”Muita muutoksia olivat komentotilan poistaminen ja tulostustoiminnon lisääminen. Minä olin tekninen aivot-keksin, miten se tehdään, tein sen ja dokumentoin sen. ”
1981: Ensimmäinen IBM: n henkilökohtainen tietokone, koodinimeltään ”Acorn”, esitellään. Se käyttää Microsoftin MS-DOS-käyttöjärjestelmää. Siinä on Intel-siru, kaksi levykettä ja valinnainen värimonitori. Sears & Roebuck ja Computerland myyvät koneita, jolloin tietokone on ensimmäistä kertaa saatavilla ulkopuolisten jakelijoiden kautta. Se myös popularisoi termin PC.
1983: Applen Lisa on ensimmäinen henkilökohtainen tietokone, jossa on GUI. Siinä on myös pudotusvalikko ja kuvakkeet. Se floppaa, mutta kehittyy lopulta Macintoshiksi. Gavilan SC on ensimmäinen kannettava tietokone tutulla flip form-kertoimella Ja ensimmäinen, jota markkinoidaan ”kannettavana tietokoneena.”
1985: Microsoft julkistaa Windowsin Encyclopedia Britannican mukaan. Tämä oli yhtiön vastaus Applen käyttöliittymään. Commodore esittelee Amiga 1000: n, jossa on kehittyneet ääni-ja video-ominaisuudet.
1985: ensimmäinen dot-com-verkkotunnus rekisteröidään 15.maaliskuuta, vuosia ennen kuin World Wide Web merkitsisi Internetin historian virallista alkua. Pieni Massachusettsilainen tietokonevalmistaja Symbolics Computer Company rekisteröi Symbolics.com. Reilut kaksi vuotta myöhemmin oli rekisteröity vain 100 piste-comia.
1986: Compaq tuo markkinoille Deskpro 386: n. Sen 32-bittinen arkkitehtuuri tarjoaa nopeus verrattavissa pääkehykset.
1990: Tim Berners-Lee, Genevessä sijaitsevan korkeaenergiafysiikan laboratorion CERNin tutkija, kehittää Hypertekstimerkintäkieltä (HTML), mistä syntyi World Wide Web.
1993: Pentium-mikroprosessori edistää grafiikan ja musiikin käyttöä tietokoneissa.
1994: Pc: t tulevat pelikoneiksi muun muassa”Command & Conquer”,” Alone in the Dark 2″,” Theme Park”,” Magic Carpet”,” Descent ”ja” Little Big Adventure”.
1996: Sergey Brin ja Larry Page kehittävät Googlen hakukonetta Stanfordin yliopistossa.
1997: Microsoft sijoittaa 150 miljoonaa dollaria tuolloin vaikeuksissa olleeseen Appleen lopettaen Applen oikeudenkäynnin Microsoftia vastaan, jossa se väitti Microsoftin kopioineen käyttöjärjestelmänsä ”ulkoasua”.
1999: Termi Wi-Fi tulee osaksi laskentakieltä ja käyttäjät alkavat muodostaa yhteyden Internetiin ilman johtoja.
2001: Apple julkistaa Mac OS X-käyttöjärjestelmän, joka tarjoaa muun muassa suojatun muistiarkkitehtuurin ja ennalta ehkäisevän moniajon. Ei ole huonompi, Microsoft rolls out Windows XP, joka on merkittävästi uudistettu GUI.
2003: ensimmäinen 64-bittinen suoritin, AMD: n Athlon 64, tulee kuluttajamarkkinoille.
2004: Mozillan Firefox 1.0 haastaa Microsoftin hallitsevan verkkoselaimen Internet Explorerin. Yhteisöpalvelu Facebook aloittaa.
2005: perustettiin videopalvelu YouTube. Google ostaa Linux-pohjaisen matkapuhelimen käyttöjärjestelmän Androidin.
2006: Apple esittelee MacBook Pron, ensimmäisen Intel-pohjaisen kaksiytimisen mobiilitietokoneensa sekä Intel-pohjaisen iMacin. Nintendon Wii-pelikonsoli iskee markkinoille.
2007: iPhone tuo älypuhelimeen monia tietokoneen toimintoja.
2009: Microsoft lanseeraa Windows 7: n, joka tarjoaa mahdollisuuden kiinnittää sovelluksia tehtäväpalkkiin ja edistyy muun muassa kosketusten ja käsialan tunnistuksessa.
2010: Apple julkistaa iPadin, muuttaa tapaa, jolla kuluttajat suhtautuvat mediaan ja käynnistää lepotilassa olevan tablettitietokone-segmentin.
2011: Google julkaisee Chromebookin, kannettavan joka käyttää Google Chrome-käyttöjärjestelmää.
2012: Facebook saa miljardi käyttäjää 4.lokakuuta.
2015: Apple julkaisee Apple Watchin. Microsoft julkaisee Windows 10: n.
2016: luotiin ensimmäinen uudelleenohjelmoitava kvanttitietokone. ”Tähän mennessä ei ole ollut mitään kvanttilaskenta-alustaa, joka olisi kyennyt ohjelmoimaan uusia algoritmeja järjestelmäänsä. Ne ovat yleensä kukin räätälöity hyökkäämään tiettyä algoritmia vastaan”, sanoi tutkimuksen pääkirjoittaja Shantanu Debnath, kvanttifyysikko ja optinen insinööri Marylandin yliopistosta College Parkista.
2017: Defense Advanced Research Projects Agency (DARPA) kehittää uutta ”Molecular Informatics” – ohjelmaa, joka käyttää molekyylejä tietokoneina. ”Kemia tarjoaa runsaasti ominaisuuksia, jotka voimme valjastaa nopeaan, skaalautuvaan tiedon varastointiin ja käsittelyyn”, Anne Fischer, DARPA: n Puolustustieteiden toimiston ohjelmapäällikkö, sanoi lausunnossaan. ”On olemassa miljoonia molekyylejä, ja jokaisella molekyylillä on ainutlaatuinen kolmiulotteinen atomirakenne sekä muuttujat, kuten muoto, koko tai jopa väri. Tämä rikkaus tarjoaa laajan suunnittelutilan tutkia uusia ja moniarvoisia tapoja koodata ja käsitellä dataa nykyisten logiikkapohjaisten, digitaalisten arkkitehtuurien 0s: n ja 1s: n ulkopuolella.”
Lisäraportointi: Alina Bradford, Live Science contributor.