osallistujat & menettely
osallistujat arvottiin luonnonympäristöön sitoutumisen seurannan aalloista 6 ja 7 (2014-2015/2015-2016) (MENE) Survey (ainoat aallot, joissa keskeisiä tuloksiamme mitattiin johdonmukaisesti). Tutkimus, joka on osa Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen kansallisia tilastoja, on toistuva poikkileikkaus (eri ihmiset osallistuvat kuhunkin aaltoon), ja tehdään koko Englannissa ja ympäri vuoden (n. 4 000 ihmistä viikossa) mahdollisten maantieteellisten ja kausittaisten biasejen vähentämiseksi49. Osana Yhdistyneen kuningaskunnan virallisia tilastoja otantaprotokollat ovat laajoja, jotta Englannin aikuisväestöstä saataisiin mahdollisimman edustava otos. Täydelliset tiedot löytyvät vuosittaisista MENE – teknisistä Raporteista49, jossa on keskeisiä ominaisuuksia, kuten: (a) ”atk-pohjainen näytteenottojärjestelmä, joka yhdistää postitoimiston Osoitetiedoston vuoden 2001 väestönlaskennan small area data at output area level-tietoihin. Tämä mahdollistaa monivaiheisten ositettujen näytteiden monistetut aallot”; b) ”kunkin Vakioalueen pinta-alat on ositettu väestötiheysluokkiin ja taajuusalueen sisällä alenevassa järjestyksessä sosioekonomisen luokan I ja II populaation prosenttiosuuden mukaan”; c) ”maksimoidaan näytteenoton tilastollinen tarkkuus, kenttätyön peräkkäiset aallot jaetaan järjestelmällisesti koko otantakehikkoon, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri maantieteellinen hajonta”; d)” jotta varmistetaan tasapainoinen otos aikuisista todellisissa yhteyksissä olevissa osoitteissa, kiintiö asetetaan sukupuolen mukaan (mies, naispuolinen Kotiäiti, nainen ei-Kotiäiti); naispuolisen kotiäitikiintiön sisällä lasten läsnäolo ja työasema sekä miespuolisen kiintiön sisällä työasema”; ja e)” tutkimuksen tiedot painotetaan sen varmistamiseksi, että otos edustaa Yhdistyneen kuningaskunnan väestöä tavanomaisten demografisten ominaisuuksien osalta ” (viite.49, s.5). Tiedot kerätään kotona tehtävillä kasvokkain tehtävillä haastatteluilla, joihin on tallennettu vastaukset tietokoneavusteisella henkilökohtaisella HAASTATTELUOHJELMALLA (Computer Assisted Personal Interviewing, CAPI).
vaikka näiden vuosien kokonaisotos oli n = 91 190, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä esitettiin vain joka neljännellä näytteenottoviikolla (eli kuukausittain eikä viikoittain), jolloin otosta supistettiin n = 20 264. Jotta otannassa tällä kuukausitasolla mahdollisesti esiintyvät harhat voitaisiin ottaa huomioon, aineistoon sisällytetään erityisiä ”kuukausitutkimuksen” painoja. Niitä sovellettiin nykyisessä analyysissä sen varmistamiseksi, että tulokset olivat edelleen yleistettävissä koko Englannin aikuisväestöön. Kaikki tiedot on anonymisoitu Natural England ja ovat julkisesti saatavilla osoitteessa: http://publications.naturalengland.org.uk/publication/2248731?category=47018. Tässä julkisesti saatavilla olevien kansallisten tilastojen toissijaisessa analyysissä ei vaadittu eettistä hyväksyntää.
tulokset: itse ilmoitettu terveys & Subjektiivinen hyvinvointi
itse ilmoitettu terveys (vastedes: terveys) arvioitiin yksikertaisesti: ”miten terveytesi yleensä?”(kutsutaan joskus nimellä ”SF1”). Vastausvaihtoehdot olivat ”erittäin huono”, ”huono”, ”reilu”, ”hyvä” ja ”erittäin hyvä”. Hoitovasteet liittyvät vahvasti lääkintäpalvelujenkäyttöön50 ja kuolevaisuuteen51; ja mikä tärkeintä, nykyisiin tarkoituksiin, naapuruston greenspace13. Aikaisemman työn jälkeen jaoteltiin vastaukset ”hyviin” (”Hyvä/Erittäin hyvä”, painotettu = 76,5%) ja ”ei hyviin” (”Hyvä/Huono/Erittäin huono”, 23,5%)52. Subjektiivista hyvinvointia (vastedes: hyvinvointia) arvioitiin Life Satisfaction-mittarilla, joka on yksi Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisista hyvinvointimittareista53: ”kuinka tyytyväinen olet elämään nykyään?”, jonka vastaukset vaihtelevat 0: sta ”ei lainkaan” 10: een ”kokonaan”. Jälleen aiempien tutkimusten jälkeen dikotomisoimme vasteet ”korkeiksi” (8-10, 60.2%) ja matala (0-7, 39,8%) hyvinkää54. Molempien tulosmuuttujien (normaalista poikkeavien) jakaumien histogrammit esitetään lisäyksessä A. Huom.vaikka dikotomisaatiopisteet perustuivat aiempaan tutkimukseen, ne ovat yhdenmukaisia nykyisten tietojen kanssa; terveyden 50. prosenttipiste oli ”hyvässä” vasteessa ja hyvinvoinnin osalta kohdassa ”8”. Näiden muuttujien ordinaalisista (sekä terveyden että hyvinvoinnin) ja lineaarisista (vain hyvinvoinnin) vaihteluista tehdyt herkkyysanalyysit esitetään liitteessä E.
altistuminen: Vapaa-ajan luontokontakti viimeisten 7 päivän aikana
vapaa-ajan luontokontakti tai luonnossa kuluneen viikon aikana vietetty aika saatiin kertomalla ilmoitettujen virkistyskäyntien määrä viikossa viimeisen viikon aikana satunnaisesti valitun vierailun pituudella. Tutkimukseen osallistuneita esiteltiin seuraavasti: ”aion kysyä teiltä viimeisen viikon aikana sattuneista tilanteista, joissa vietitte aikaanne ulkona. Ulko – ovilla tarkoitamme avoimia tiloja kaupungeissa ja niiden ympäristössä, mukaan lukien puistot, kanavat ja luontoalueet; rannikko ja rannat; ja maaseutu mukaan lukien viljelysmaata, metsää, kukkuloita ja jokia. Tämä voi olla mitä vain muutamasta minuutista koko päivään. Siihen voi sisältyä aika, joka on vietetty lähellä kotiasi tai työpaikkaasi, kauempana tai lomalla Englannissa. Tämä ei kuitenkaan sisällä: rutiininomaisia kauppareissuja tai omassa puutarhassa vietettyä aikaa.”Sitten heiltä kysyttiin” kuinka monta kertaa, jos ollenkaan, teitte tällaisen vierailun eilen/on <päivä> ” jokaisena edeltävänä seitsemänä päivänä. 98 prosenttia vastaajista ilmoitti viime viikolla ≤7 käyntiä. Loput 2 prosenttia rajattiin seitsemään käyntiin, jotta viikoittaiset kestoarviot eivät vääristyisi merkittävästi.
kun jokaisen käynnin perustiedot (enintään 3 päivässä) oli kirjattu, CAPI-ohjelmisto valitsi sattumanvaraisesti yhden käynnin, josta haastattelija voi esittää lisäkysymyksiä, kuten: ”kuinka kauan tämä vierailu kesti kokonaisuudessaan?”(Tuntia & minuuttia). Satunnaisvalinnan vuoksi satunnaistamismenettelyn pitäisi vähentää mahdollista harhaa väestötasolla, jolla analyysimme tehtiin, vaikka valittu käynti ei välttämättä edustaisikaan ketään tiettyä yksilöä. Viikoittaista kestoa koskevat arviot saatiin kertomalla tämän satunnaisesti valitun käynnin kesto ilmoitettujen käyntien lukumäärällä viimeisten seitsemän päivän aikana (enintään 7). Aikaisempien altistus-vastetutkimusten (esim. Shanahan et al., 2016), kesto luokiteltiin 7 kategoriaan: 0 min (n = 11 668); 1-59 min (n = 355); 60-119 min (n = 1 113); 120-179 min (n = 1 290); 180-239 min (n = 1 014); 240-299 min (n = 882); ≥300 min (n = 3 484). Vaihtoehtoinen 30 minuutin mittainen ryhmittely oli ongelmallista, koska joillakin kaistoilla Ns oli hyvin alhainen (esim.1-29 minuuttia, n = 85), mikä kuvastaa sitä, että viikoittaiset kestoarviot ryhmittyivät tuntimerkintöjen ympärille. esimerkiksi 78% painottamattomista havainnoista 120-179 minuutin taajuusalueella oli täsmälleen 120 minuuttia (katso lisäys A, kesto-histogrammi C). Korkein taajuusalue rajattiin ≥300 minuuttiin datan suuren positiivisen vääristymän vuoksi.
kontrollimuuttujat
terveys ja hyvinvointi liittyvät sosiodemografisiin ja ympäristöllisiin ominaisuuksiin sekä naapuruston (esim.aluepula) että yksilön (esim. Parisuhdetilanne) tasolla55. Koska monet näistä muuttujista voivat liittyä myös luontoaltistukseen, niitä kontrolloitiin mukautetuissa analyyseissä.
aluetason kontrollimuuttujat
aluetason kovariaattiaineisto määritettiin Census 2001 Lower-layer Super Output Areas (Lsoas) – tutkimuksen spatiaalitasolle, jossa yksilöt asuivat. Englannissa oli 32 482 Lsoaa, joista jokaisessa oli noin 1 500 ihmistä 4km2: n keskisellä fyysisellä alueella.
neighborhood greenspace
ymmärtääksemme, kuinka paljon greenspace on yksilön naapurustossa, johdimme aluetiheysmittarin yleisen Maankäyttötietokannan (GLUD)56 avulla. GLUD tarjoaa jokaiselle LSOA: lle Englannissa alueen, jota peittävät viheralueet ja kotipuutarhat. Nämä summattiin ja jaettiin lsoa: n kokonaispinta-alalla, jolloin saatiin greenspace-tiheyden metriikka. Tämä mittari jaettiin jokaiselle otoksessa olevalle yksilölle asuinpaikan LSOA: n perusteella. Aikaisemman kirjallisuuden jälkeen yksilöt määrättiin tämän määritelmän perusteella yhteen viidestä viheravaruuden kvintiilistä (vaihdellen pienimmästä vihreään)33. Sen sijaan, että olisimme johtaneet greenspace-kvintiilejä nykyisestä näytteestä (eli jakaneet nykyisen näytteen viiteen yhtä suureen osaan perustuen greenspace-kvintiilien prosenttiosuuteen niiden lsoa: ssa), määritimme yksilöt sen sijaan yhteen viidestä ennalta määritetystä greenspace-kvintiilistä perustuen greenspace-kvintiilien jakautumiseen kaikkien Englannin 32 482 LSOAs: n kesken. Vaikka tämä tarkoitti sitä, että emme saaneet täsmälleen yhtä suuria 20% osuuksia nykyisestä näytteestämme greenspace quintilien kautta (vaikka näytteenottoprotokollan vuoksi olimme vielä hyvin lähellä tätä, Katso liite B) tämä lähestymistapa mahdollisti johtopäätösten tekemisen koko maassa pelkän nykyisen näytteen sijaan. Eksploratiivisissa herkkyysanalyyseissä määrittelimme greenspacen vain Glud-kategoriaksi ”greenspace”, ilman GLUD-kategoriaa ”gardens”. Tämä tuotti hyvin samanlaisia tuloksia, joten keskityimme kattavampaan määritelmään, joka sisältää molemmat näkökohdat. Lisäselvittävissä herkkyysanalyyseissä määritimme henkilöt viiteen greenspace-luokkaan, jotka on määritelty yhtäläisten greenspace-peittoalueiden mukaan (esim. 0-20%, 21-40%, 41-60% jne.) eikä kvintiilejä, jotka perustuvat prosenttiosuuksiin väestöstä. Tämäkin johti hyvin samansuuntaisiin tuloksiin, joten päätimme jälleen valita yleisimmän lähestymistavan. Myöhemmissä analyyseissä viitekategoriana toimi vähiten vihreä kvintiili.
aluepula
jokaista LSOA: ta Englannissa arvioidaan useiden puutteen muuttujien perusteella, mukaan lukien työttömyys ja rikollisuus, koulutustaso, tulot, terveysmittarit, asumisen ja palvelujen esteet sekä elinympäristö. Näistä aliverkkotunnuksista57 johdetaan kokonaisindeksi of Multiple Deprivation (IMD) score. Aiempien tutkimusten52 perusteella määräsimme yksilöt puutteellisiin kvintiileihin sen perusteella, missä LSOA: ssa he asuivat. Kuten greenspacessa, myös pinta-alapuutteen kvintiilien leikkauspisteet perustuivat kaikkiin Englannin Lsooihin nykyisen otoksen sijaan, jotta voitiin päätellä koko väestö (köyhin kvintiili = ref).
ilmansaasteet
ilmansaasteiden ohjeellinen mitta operationalisoitiin siten, että lsoa: n taustaprm10 osoitettiin Englannin kaikkien LSOAs: ien tertiileille (pienin hiukkaspitoisuus = ref). PM10-pitoisuudet määritettiin vuosina 2002-2012 keskimäärin saastumisen Ilmastokartoituksen (PCM) simulaatiomalli58 perusteella, ja ne aggregoitiin 1 km: n neliöresoluutiosta LSOAs: iin.
yksilötason kontrollit
yksilötason kontrollit, jotka ovat verrattavissa aikaisempiin tutkimuksiin tällä alueella A6,7,12,13,15 sisältyivät: sukupuoli (mies = ref); Ikä (luokiteltu 16-64 = ref; 65+); ammatillinen sosiaalinen arvosana (AB (korkein esim. esimies), C1, C2 ja DE (alin, esim. ammattitaidoton työvoima, = ref)yksilön sosioekonomisen aseman (ses) kuvaajana; työllisyystilanne (Kokopäiväinen, Osa-aikainen, koulutuksessa oleva, eläkkeellä oleva, Ei työssä/työtön = ref); parisuhdetila (avio-/avoliitto; naimaton/Asumuserossa/Eronnut/Leski = ref); etninen tausta (valkoinen Brittiläinen; muu = ref); kotitalouden lasten lukumäärä (≥1 vs. 0 = ref); ja koiran omistus (Kyllä; Ei = ref).
kaksi muuta kontrollimuuttujaa olivat erityisen tärkeitä. Ensin tutkimuksessa kysyttiin: onko sinulla jokin pitkäaikainen sairaus, terveysongelma tai vamma, joka rajoittaa päivittäisiä toimiasi tai sitä, millaista työtä voit tehdä?”(”Rajoitettu toiminta”: Kyllä; Ei = ref). Mukaan lukien tämä muuttuja, ainakin osittain, ohjaa käänteistä kausaliteettia. Jos samanlaisia yhteyksiä luontoaltistuksen ja terveyden ja hyvinvoinnin välillä löytyy sekä niille, joilla on ja joilla ei ole rajoitettua toimintaa, tämä tukisi käsitystä, että yhdistykset eivät johdu pelkästään terveemmistä, liikkuvammista ihmisistä, jotka vierailevat luonnossa useammin.
kontrolloimme myös niiden päivien lukumäärää viikossa, jotka ilmoittivat harjoittavansa liikuntaa >30 minuuttia; nykyisessä analyysissä dikotomisoitiin joko tapaamista tai ei-ohjeiden mukaiseksi 150 minuuttia viikossa (ts. 5 päivänä viikossa ja fyysinen aktiivisuus >30 min). Jotkut ihmiset saavuttavat tämän ohjeen, vaikka liikunta luonnollisessa ympäristössä35, joten mikä tahansa yhteys luonnossa vietetyn ajan ja terveyden välillä voi yksinkertaisesti johtua näissä ympäristöissä harjoitetusta liikunnasta. Uskomme, että näin ei ole nykyisessä asiayhteydessä, koska viikoittaisen luontokosketuksen ja >30 minuutin liikunnan määrän välinen korrelaatio (arvojärjestys) oli vain Rs = 0,27. Kun viikoittaista aktiivisuustasoa kuitenkin valvotaan, mallinnetut luontoajan ja terveyden väliset suhteet ovat vähemmän vinoutuneita tästä lähteestä, ja näin ollen ne parantavat arvioita yhteydestä luontoaltistukseen sinänsä.
Aikakontrollit
tietojen usean vuoden yhdistetyn luonteen vuoksi myös vuosi / Aalto kontrolloitiin. Alustavassa analyysissä ei havaittu vaikutusta sillä kaudella, jolla tiedot kerättiin, joten tämä jätettiin pois lopullisista analyyseistä.
Analyysistrategia
tutkimuksessa painotettuja binomilogistisia regressioita käytettiin ennustamaan suhteellisia todennäköisyyksiä, joiden mukaan yksilöllä olisi ”hyvä” terveys tai ”korkea” hyvinvointi viikoittaisen luontoaltistuksen funktiona viikon kestoluokkien mukaan. Model fit: n tarjosi pseudo R2; tässä konservatiivisemmat Cox ja Snell arvioivat. Tulosten binääriset muuttujat regressoitiin ensin altistuksen kestoluokkiin nähden suorien suhteiden testaamiseksi; mukautetut mallit määriteltiin sitten yksilö-ja aluetason kontrollimuuttujien sisällyttämiseksi. Puuttuvien aluetasotietojen vuoksi pieni vähemmistö osallistujista (n = 456) näiden mukautettujen mallien estimointinäytteemme olivat n = 19 808. Alustavassa analyysissä havaittiin, että painotetut kuvailevat osuudet tässä pelkistetyssä estimointinäytteessä erosivat vain huolimattomasti kaikkien saatavilla olevien havaintojen osuuksista laajemmassa MENE-otoksessa, mikä viittaa siihen, että täydellinen tapausanalyysimenetelmämme ei vääristänyt estimointinäytteen perusjoukon edustavuutta. Täydellinen n = 20,264-otos säilytettiin oikaisemattoman mallin osalta, jotta saatiin mahdollisimman tarkka ja painotettu esitys tiedoista, sillä oikaisemattomien mallien vähentäminen arvoon n = 19,808 tuotti lähes identtiset tulokset. Vaikka pääanalyyseissämme käytettiin viikoittaisten luontokosketusten kestoluokkia, eksploratiivisessa analyysissä käytettiin yleistettyjä additiivisia malleja, jotka sisälsivät rangaistuksen mukaisen kuution regressiojänteen keston jatkuvana muuttujana (säätämällä samaan kovariaattijoukkoon). Tämä mahdollisti datan ”tasaisemman” juonen tuottamisen. Analyysit ja piirtäminen tehtiin R-versiolla 3.4.1, käyttäen pakkauksia mgcv ja visreg59.
tarkastellaksemme minkä tahansa mallin yleistettävyyttä eri sosiodemografisissa ryhmissä, olemme myös alustavasti osittaneet analyysit useista pinta-alasta ja yksittäisistä kovariaateista (sellaisina kuin ne on määritelty edellä), jotka on havaittu tärkeiksi aiemmissa tutkimuksissa: a) kaupunkimaisuus; B) naapuruston viheralue; c) aluepula; D) sukupuoli; E) Ikä; F) toiminnan rajoittaminen; G) yksilön sosioekonominen asema; f) etnisyys; ja G) liikunta. Kolmen monikategorisen ennustajan (area greenspace/deprivation, individual ses) tapauksessa ositetuille analyyseille johdettiin binääriluokitukset, jotta kussakin kategoriassa säilytettäisiin vankat otoskoot. LSOA: n greenspace – ja deprivation tapauksessa binäärinen jaottelu tehtiin kaikkien Englannin LSOAs: ien leikkauspisteen mediaanin perusteella; SES dikotomisoitiin romahduttamalla sosiaaliset luokkaluokat standarditavalla, A / B / C1 vs. C2/D / E.