sota-ajan pääministeri Winston Churchillin voitokkaan puheen Nation merkitsi sodan päättymistä Euroopassa 8.toukokuuta 1945.
mutta hänen puheensa läpi sodan sykähdyttivät ja rohkaisivat niitä, jotka taistelivat ja kestivät toisen maailmansodan vaaroja ja puutetta.
”Winston Churchillin sanat innoittivat kansakuntaa”, kertoo voittoisan pääministerin pojanpoika.
”haluamme auttaa inspiroimaan uutta sukupolvea heidän taistelussaan Covid-tautia vastaan.”
koska maassa – ja suuressa osassa Eurooppaa – vietetään VE-päivän 75-vuotisjuhlaa mitä erikoisimmissa olosuhteissa, Randolph Churchill on käynnistämässä kilpailua, jossa nuoret kokeilevat kättään innostavassa puheessa.
avain galvanoivan puheen kirjoittamiseen on ”älä koskaan anna periksi”, hän kertoi BBC Breakfastille lisäten: ”Heidän ei pitäisi olla ujoja, he vain murtuvat ja tekevät sen, yrittävät parhaansa, ja jos he eivät onnistu ensimmäisellä kerralla, heidän pitäisi yrittää uudelleen ja uudelleen.”
ja hän sanoo, että on kansakunnan ”henki”, että me ”lopulta aina pääsemme perille”.
- UK hiljenee juhlistamaan VE-päivää 75 vuotta on
- mikä on VE-päivä?
- ve Day: ”Do not despair, do not yield”
vilkaisu Churchillin ikimuistoisimpiin esiintymisiin dispatch Boxissa antaa lisäpiristystä.
Tässä muutamia esimerkkejä sota-ajan pääministerin puheista parlamentille, jotka olivat yhteisiä alahuoneen Hansard-tiimin kanssa:
”vahvat hevoset”
kun Churchill piti tämän puheen alahuoneessa, hänestä ei vielä tullut pääministeriä.
mutta käydessään keskustelua Britannian tuhoisasta sotaretkestä Norjassa – mikä johti Neville Chamberlainin syrjäyttämiseen nro 10: stä – Churchill puhui optimistisesti Norjan kauppalaivaston vahvistamisesta.
kaksi päivää myöhemmin hänestä tulisi pääministeri ja hän muodostaisi koalitiohallituksensa.
”Sallikaa minun sanoa, että en kannata kiistoja… Päinvastoin, minä sanon: kuolkoot sotaa edeltäneet riidat, unohtakoot henkilökohtaiset riidat ja pitäkäämme viha yhteistä vihollista kohtaan.
”sivuutettakoon puolueen etu, valjastettakoon kaikki tarmomme, heittäköön koko kansakunnan kyvyt ja voimat taisteluun ja vetäkööt kaikki vahvat hevoset kaulapantaan.”
alahuone – 8.toukokuuta 1940
verta, uurastusta, kyyneleitä ja hikeä
tultuaan pääministeriksi Churchill sai osakseen joidenkin kehotuksia tehdä rauha Hitlerin kanssa, sillä niin monen miehen menetys ensimmäisessä maailmansodassa oli vielä tuore muisto.
mutta ensimmäisessä puheessaan alahuoneessa maan uutena johtajana hän teki selväksi, että hänen hallituksensa ainoa vaihtoehto on ”käydä sotaa”.
”toivon, että kaikki ystäväni ja kollegani, tai entiset kollegani, joita poliittinen jälleenrakennus koskettaa, ottavat huomioon, kaikki korvaukset, kaikki puutteelliset seremoniat, joilla on ollut tarpeen toimia.
”sanoisin parlamentille, kuten sanoin tähän hallitukseen liittyneille:” minulla ei ole muuta tarjottavaa kuin verta, uurastusta, kyyneleitä ja hikeä”.”
alahuone – 13.toukokuuta 1940
”Finest hour”
sodan raivotessa Churchill käytti puheita yrittäessään kohottaa yleisön mielialaa, vaikka joutuikin kertomaan yksityiskohtaisesti sodan kauhuskenaarioita.
”Hitler tietää, että hänen täytyy murtaa meidät tällä saarella tai hävitä sota.
” If we can stand up to him all Europe may be free, and the life of the world may move forward into broad, sunlit uplands; mutta jos epäonnistumme, niin koko maailma, mukaan lukien Yhdysvallat, ja kaikki, mitä olemme tunteneet ja välittäneet, vajoaa uuden pimeän ajan kuiluun, joka on muuttunut pahaenteisemmäksi ja ehkä pitkällisemmäksi kieroutuneen tieteen valossa.
”valmistautukaamme siis velvollisuuteemme ja kantakaamme itsemme niin, että jos Brittiläinen Kansainyhteisö ja Imperiumi kestää tuhat vuotta, ihmiset sanovat yhä: ”tämä oli heidän hienoin hetkensä”.”
House of Commons – 18.6.1940
”we shall fight on the beaches”
Tämä on ehkä Churchillin kuuluisin puhe, jota käytettiin televisio-ja elokuvaohjelmissa, joissa pohdittiin pääministerin elämää tulevina vuosikymmeninä.
sitä ei pidetty suorana lähetyksenä kansalle, vaan alahuoneelle, jossa vain kansanedustajat ja henkilökunta pääsivät kuulemaan sen debyytin.
se tullaan kuitenkin epäilemättä muistamaan yhtenä kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista poliittisista oratorioista.
”Brittiläinen imperiumi ja Ranskan Tasavalta, jotka ovat sidoksissa toisiinsa asiassaan ja tarpeessaan, puolustavat kuolemaan asti kotimaataan auttaen toisiaan kuin hyvät toverit voimiensa ääriin asti.
”vaikka Euroopan suuret alueet ja monet vanhat ja kuuluisat valtiot ovat kaatuneet tai saattavat joutua Gestapon ja kaiken natsien hallinnon vastenmielisen koneiston käsiin, emme liputa emmekä epäonnistu.
”me jatkamme loppuun asti, me taistelemme Ranskassa, me taistelemme merillä ja valtamerillä, me taistelemme kasvavalla itseluottamuksella ja kasvavalla voimalla ilmassa, me puolustamme saartamme hinnalla millä hyvänsä.
” taistelemme rannoilla, taistelemme maihinnousukentillä, taistelemme pelloilla ja kaduilla, taistelemme kukkuloilla; me emme koskaan antaudu, ja vaikka, mitä en hetkeäkään usko, tämä saari tai suuri osa siitä olisi Alistettu ja näännytetty nälkään, niin silloin Meidän valtakuntamme meren takana, Britannian laivaston aseistamana ja vartioimana, jatkaisi taistelua, kunnes Jumalan aikanaan uusi maailma kaikkine voimineen ja mahteineen astuu esiin vanhan pelastamiseksi ja vapauttamiseksi.kesäkuuta 1940
alahuone – 4.