Download PDF
osa työpaikoista katoaa ja osa syntyy, kun maailma kohtaa kaksoishäiriön
Maailman talousfoorumin Työn tulevaisuus-raportti 2020 tulee työelämän kannalta ratkaisevaan käännekohtaan. Raportti, joka on nyt kolmannessa painoksessaan, kartoittaa tulevaisuuden työpaikkoja ja taitoja ja seuraa muutoksen vauhtia yritysjohtajien ja henkilöstöstrategien kyselyjen perusteella eri puolilta maailmaa. Tänä vuonna pyrimme valottamaan pandemiaan liittyvien häiriöiden vaikutuksia laajemmassa yhteydessä pidempiaikaisiin teknologiatrendeihin. Tässä viisi asiaa, jotka sinun tulee tietää havainnoistamme.
1. Työvoima automatisoituu odotettua nopeammin, ja se syrjäyttää 85 miljoonaa työpaikkaa seuraavan viiden vuoden aikana. Automaatio yhdessä COVID-19-laman kanssa luo työntekijöille ”kaksinkertaisen häiriön” skenaarion. Yritysten teknologian omaksuminen muuttaa tehtäviä, työpaikkoja ja osaamista vuoteen 2025 mennessä. Noin 43 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrityksistä ilmoittaa vähentävänsä työvoimaansa teknologiaintegraation vuoksi, 41 prosenttia suunnittelee laajentavansa urakoitsijoiden käyttöä tehtävään erikoistuneessa työssä ja 34 prosenttia suunnittelee laajentavansa työvoimaansa teknologiaintegraation seurauksena. Viiden vuoden päästä työnantajat jakavat työt ihmisten ja koneiden kesken suurin piirtein tasan.
2. Robottivallankumous luo 97 miljoonaa uutta työpaikkaa. Talouden ja työmarkkinoiden kehittyessä hoivataloudessa syntyy uusia rooleja teknologia—aloilla (kuten tekoäly-AI) ja sisällöntuotannon urilla (kuten sosiaalisen median hallinta ja sisällöntuotanto). Uudet ammatit kuvastavat vihreän talouden työpaikkojen suurempaa kysyntää, data-ja TEKOÄLYTALOUDEN eturintamassa olevia rooleja sekä uusia rooleja tekniikan, pilvilaskennan ja tuotekehityksen aloilla. Nousujohteiset työpaikat korostavat hoivatalouden roolien kautta inhimillisen vuorovaikutuksen jatkuvaa merkitystä uudessa taloudessa; markkinoinnissa, myynnissä ja sisällöntuotannossa; ja rooleissa, jotka riippuvat kyvystä työskennellä erityyppisten, erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa.
3. Vuonna 2025 haetuimpia taitoja ovat analyyttinen ajattelu, luovuus ja joustavuus. Työnantajat näkevät kriittisen ajattelun, analyysin ja ongelmanratkaisun merkityksen kasvavan tulevina vuosina, vaikka niitä on johdonmukaisesti mainittu tutkimuksen aiemmissa painoksissa. Tänä vuonna uusia nousuja ovat itsensä johtamisen taidot, kuten aktiivinen oppiminen, Resilienssi, stressinsietokyky ja joustavuus. LinkedInin ja Courseran kanssa tehtyjen metrics-kumppanuuksien kautta saadut tiedot antoivat meille mahdollisuuden seurata ennennäkemättömällä rakeisuudella, millaisia erikoistaitoja tarvitaan tulevaisuuden työpaikkoihin.
4. Kilpailukykyisimmät yritykset keskittyvät työntekijöiden osaamisen parantamiseen. Jotta työntekijät pysyisivät tehtävissään seuraavan viiden vuoden aikana, lähes puolet tarvitsee uudelleenkoulutusta ydinosaamiseensa. Tutkimuksen mukaan julkisen sektorin on myös tuettava entistä vahvemmin riskialttiiden tai siirtymään joutuneiden työntekijöiden uudelleenkouluttamista ja ammattitaidon parantamista. Tällä hetkellä vain 21 prosenttia yrityksistä ilmoittaa voivansa käyttää julkisia varoja työntekijöidensä tukemiseen uudelleenkoulutusaloitteiden avulla. Julkisen sektorin on tarjottava kannustimia investoinneille tuleviin markkinoihin ja työpaikkoihin, tarjottava vahvempia turvaverkkoja siirtymään joutuneille työntekijöille siirtymävaiheessa ja puututtava koulutusjärjestelmien pitkään viivästyneisiin parannuksiin.
5. Etätyö on tullut jäädäkseen. Noin 84 prosenttia työnantajista aikoo digitalisoida nopeasti työprosesseja, muun muassa laajentaa merkittävästi etätyötä. Työnantajien mukaan on mahdollista siirtää 44 prosenttia työvoimastaan etätyöhön. Kuitenkin 78 prosenttia yritysjohtajista odottaa jonkinlaista negatiivista vaikutusta työntekijöiden tuottavuuteen,ja monet yritykset ryhtyvät toimiin auttaakseen työntekijöitään sopeutumaan.
SAADIA ZAHIDI on maailman talousfoorumin toimitusjohtaja ja foorumin uuden talouden ja yhteiskunnan keskuksen johtaja.
artikkeleissa ja muussa aineistossa esitetyt mielipiteet ovat tekijöiden; ne eivät välttämättä edusta IMF: n ja sen johtokunnan näkemyksiä tai IMF: n politiikkaa.