Dr. Martin Luther King Jr. pidetään kehittävänä hahmona nykyaikaisessa taistelussa kansalaisoikeuksien puolesta, ja hänen perintönsä häämöttää suurena kaikkien niiden työssä, jotka seuraavat häntä hänen asiassaan. Tohtori Kingin osallistuminen NAACP: hen juontaa juurensa hänen asemaansa NAACP: n Montgomeryn haaran toimeenpanevassa komiteassa 1950-luvulla, hänen johtaessaan 1960-luvun boikotteja, marsseja ja ralleja ja aina salamurhaansa asti vuonna 1968. Vuonna 1957 NAACP myönsi hänelle Spingarn-mitalin, sen arvostetuimman kunniamerkin. Vuonna 1964 hän sai työstään Nobelin rauhanpalkinnon. Tohtori King painosti Amerikkaa täyttämään lupauksensa yhtäläisistä oikeuksista kaikille. Kunnioitamme hänen elämäänsä ja perintöään-sitoutumalla pitämään hänen unelmansa elossa.
”olen tullut yhä useammin näkemään, että yksi ratkaisevimmista askelista, jonka neekeri voi ottaa, on se pieni kävely äänestyskoppiin. Tämä on tärkeä askel. Meidän on saatava vaalivoitto ja sitä kautta poliittinen valta.”
– NAACP Emancipation Day Rally, January 1, 1957
Dr. King syntyi Atlantassa, Georgiassa vuonna 1929. Lapsena hän ei koskaan jättänyt tekemättä tarkkanäköisiä kysymyksiä ympärillään olevasta maailmasta. Vaikka hänen isänsä oli pastori, Kingillä oli aluksi monia epäilyksiä kristillisestä uskonnosta, ja vasta vuosien koulunkäynnin jälkeen hän tuli vakuuttuneeksi siitä, että uskonto voisi olla sekä ”älyllisesti että tunneperäisesti tyydyttävää.”(Tikkun) King valmistui luokkansa parhaana Morehouse Collegesta ja siirtyi Bostonin yliopistoon, jossa hän väitteli tohtoriksi systemaattisesta teologiasta.
kesäkuussa 1953 King meni naimisiin Bostonin New England Conservatory of Musicissa opiskelleen Coretta Scottin kanssa. Seuraavana vuonna King, joka nyt lopetti uskonnollisen koulutuksensa, seurasi isänsä jalanjälkiä ryhtymällä pastoriksi Drexel Avenuen baptistikirkkoon Montgomeryssä Alabamassa.
”meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin protestoida. Vuosien ajan olemme osoittaneet hämmästyttävää kärsivällisyyttä – mutta tulemme tänne tänä iltana pelastuaksemme siltä kärsivällisyydeltä, – joka tekee meistä kärsivällisiä kaikessa vähemmässä kuin vapaudessa ja oikeudenmukaisuudessa.”
– Montgomery, Alabama, 5.joulukuuta 1955
saapuessaan Montgomeryyn kuningas näki kaupungin, joka oli hyvin eristäytynyt. Yksi ”Jim Crow” – laeista vaati, että julkisten bussien neljä ensimmäistä riviä oli varattava valkoisille, kun taas” värillisten ” ratsastajien oli istuttava bussin takaosassa. Joulukuuta 1955, vajaa vuosi Kingin saapumisen jälkeen, NAACP: n Montgomeryn osaston sihteeri ei suostunut siirtymään paikaltaan bussin etuosaan. Rosa Parks pidätettiin ja lähetettiin vankilaan, mutta hänen uhmakkuutensa innoitti Montgomeryn orastavaa kansalaisoikeusliikettä. Montgomeryn Parannusyhdistys muodostettiin NAACP: n toimeenpanevan komitean ja Montgomeryn NAACP: n upseerien kanssa, mikä oli tuolloin kielletty osavaltiossa. Yhdistys johti bussijärjestelmän boikottia, ja sen johtoon valittiin King, joka oli jo NAACP: n toimeenpanevan komitean jäsen.
boikotti kesti yli vuoden, jona aikana Kingiä uhkailtiin, pidätettiin ja hänen taloaan jopa pommitettiin. Joulukuussa 1956 MIA oli kuitenkin saanut selvän voiton: Yhdysvaltain piirioikeus päätti asiassa Browder vastaan Gayle, että rotuerottelu busseissa oli perustuslain vastaista.
”väkivallan loppu tai sen jälkipyykki on katkeruutta. Väkivallattomuuden jälkimaininkeja ovat sovinto ja rakkaan yhteisön luominen. Boikotti ei ole koskaan itsetarkoitus. Se on vain keino herättää häpeän tunne sortajassa, mutta loppu on sovinto, loppu on lunastus.”
– väkivallattomuuden voima, 1957
hänen menestyksensä Montgomeryssä ja nousunsa kansalliseen kuuluisuuteen rohkaisi Kingiä vuonna 1957 perustamaan muiden kansalaisoikeusaktivistien kanssa eteläisen kristillisen Johtajuuskonferenssin. King valittiin presidentiksi. Mahatma Gandhin kannattamien väkivallattomuuden ihanteiden innoittamana hän kannatti kansalaistottelemattomuutta parhaana keinona taistella kansalaisoikeuksien puolesta. SCLC johti istumajärjestyksiä ja marsseja erilaisten paikallisten syiden puolesta, kaikkien tavoitteenaan lopettaa rotuerottelu ja äänioikeuden poistaminen mustilta äänestäjiltä. Vaikka mielenosoittajat tekivät parhaansa pysyäkseen rauhallisina, viranomaiset kohtasivat heitä ajoittain väkivaltaisesti, ja King pidätettiin useita kertoja. Koko tämän ajan Kingin profiili jatkoi kasvuaan.
”en voi istua toimettomana Atlantassa enkä olla huolissani siitä, mitä Birminghamissa tapahtuu. Epäoikeudenmukaisuus missä tahansa on uhka oikeudenmukaisuudelle kaikkialla. Olemme kiinni väistämättömässä keskinäisyyden verkostossa, sidottuina yhteen kohtalonvaatteeseen. Se, mikä vaikuttaa suoraan yhteen, vaikuttaa välillisesti kaikkiin.”
– Letter from Birmingham Jail, 1963
King pidätettiin Birminghamissa järjestetyssä mielenosoituksessa, jossa pyrittiin lopettamaan rotuerottelu lounastiskeillä. Vankilassa ollessaan hän kirjoitti kirjan ”Letter from Birmingham Jail”, joka puolusti hänen näkemyksiään rotuoikeudesta ja väkivallattomuudesta. Sitä pidettiin kansalaisoikeusliikkeen ”manifestina” (nobelprize.org) ja innoitti edelleen mustia amerikkalaisia liittymään aatteeseen. Tässä vaiheessa King oli yksi kansallisen johtajia liikkeen, joka oli nopeasti kasvava koko kansakunnan, ja vuonna 1963 King liittyi muiden johtajien hyödyntää hetki valtava ralli kansalaisoikeuksien.
”tavallaan olemme tulleet maamme pääkaupunkiin lunastamaan shekin. Kun tasavaltamme arkkitehdit kirjoittivat perustuslain ja itsenäisyysjulistuksen mahtavat sanat, he allekirjoittivat velkakirjan, jonka perijäksi jokainen amerikkalainen joutuisi. Tämä viesti oli lupaus, että kaikille miehille – niin mustille kuin valkoisillekin – taattaisiin luovuttamattomat oikeudet elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun… Amerikka on antanut Neekereille huonon shekin, shekin joka on tullut takaisin merkittynä ’riittämättömät varat.”
–” I Have a Dream”, 28. elokuuta 1963
Historiallinen marssi Washingtonissa työn ja vapauden puolesta oli aikansa suurimpien kansalaisoikeusryhmien ja-ikonien, muun muassa A. Phillip Randolph, tunnettu työväenpuolueen johtaja, joka alun perin suunnitteli tällaisen marssin, ja Roy Wilkins, NAACP: n toimeenpaneva Sihteeri. Ruokkien pois nopeasti kasvava tulva ruohonjuuritason tukea ja raivoa yli kansakunnan rotuun epäoikeudenmukaisuuksia, ralli veti yli 260,000 ihmisiä eri puolilta kansakuntaa. Kingin juhlittu puhe ”I Have a Dream” välitettiin suorana televisiokanavilla ympäri maata. ”I Have a Dream” muistetaan yhtenä 1900-luvun suurimmista, ellei jopa hienoimmista puheista.
”minulla on unelma, että jonain päivänä tämä kansakunta nousee ja toteuttaa uskontunnustuksensa todellisen merkityksen: ”pidämme näitä totuuksia itsestään selvinä: että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi.”Minulla on unelma, että jonain päivänä Georgian punaisilla kukkuloilla entisten orjien pojat ja entisten orjanomistajien pojat voivat istua yhdessä veljeyden pöydässä.”
– ”I Have a Dream”, 28.elokuuta 1963
ei kestänyt kauaa, kun Kingin unelma toteutui. NAACP: n johtaman kongressin ja presidentin lobbauksen jatkuttua vuosikymmen sekä muiden rauhanomaisten mielenosoitusten jälkeen Presidentti Lyndon Johnson allekirjoitti vuonna 1964 säädetyn kansalaisoikeuslain (Civil Rights Act). Vuotta myöhemmin hän allekirjoitti vuoden 1965 kansallisen Äänioikeuslain. Yhdessä Nämä lait kielsivät mustien ja naisten syrjinnän, lopettaen tehokkaasti rotuerottelun, ja pyrkivät lopettamaan äänioikeuden epäämisen tekemällä syrjivistä äänestyskäytännöistä laittomia. Kymmenen vuotta sen jälkeen, kun King liittyi kansalaisoikeustaisteluun, kampanja vuoden 1964 kansalaisoikeuslain säätämiseksi oli saavuttanut tavoitteensa – varmistaa, että mustilla kansalaisilla olisi valta edustaa itseään hallituksessa.
”meille sanottiin, ettemme pääsisi tänne. Jotkut sanoivat, että pääsisimme tänne vain heidän ruumiidensa yli. Mutta koko maailma tietää tänään, että olemme täällä ja seisomme Alabaman osavaltion valtavoimien edessä sanoen: ”emme aio antaa kenenkään kääntää meitä.”
– ” our God is Marching On!”, 25. maaliskuuta 1965
taistelu ei tietenkään päättynyt. Seuraavina vuosina King johti edelleen marsseja ja ralleja eri puolilla maata. Vuonna 1965 King auttoi järjestämään kolme marssia Alabaman osavaltion Capitoliin protestoidakseen jatkuvia äänioikeusloukkauksia. Ensimmäinen marssi päättyi väkivaltaisuuksiin, kun poliisi käytti kyynelkaasua ja nuijia rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan. ”Verisenä sunnuntaina” aktivistit marssivat vielä kahdesti ja pääsivät lopulta Capitolille tunnustamaan tunteikkaasti oikeutensa 25.Maaliskuuta.
”olen nähnyt luvatun maan. En ehkä pääse sinne kanssasi. Mutta haluan sinun tietävän tänä iltana, että me kansana pääsemme luvattuun maahan. Olen onnellinen tänään. En ole huolissani mistään. En pelkää ketään miestä. Minun silmäni ovat nähneet Herran tulemuksen kirkkauden.”
– ”I’ ve been to the Mountaint”, 3.huhtikuuta 1968
tänä aikana Kingille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto ja American Liberties medaljonki American Jewish Committeen toimesta. Hän laajensi keskittymistään ja alkoi puhua Vietnamin sotaa ja kansakuntaa vaivannutta taloudellista epäoikeudenmukaisuutta vastaan. King oli huolissaan siitä, että Yhdysvaltain hallitus käytti rahaa tuhlailevaan sotaan, vaikka se olisi pitänyt suunnata maan köyhimpien kansalaisten auttamisohjelmiin.
huhtikuun alussa 1968 King vieraili Memphisissä, Tennesseessä tukeakseen paikallista black sanitary public works union-järjestöä. 4. huhtikuuta James Earl Ray ampui Kingin kuoliaaksi hotellissaan Memphisissä. Presidentti Johnson kutsui kansallisen surupäivän koolle 7. huhtikuuta. Vuonna 1983 kongressi sementoi Kingin perinnön amerikkalaisena ikonina julistamalla jokaisen tammikuun Martin Luther King Jr. – päivän kolmannen maanantain.
”jos annat elämäsi asialle, johon uskot, ja jos se on oikein ja oikeudenmukaista, ja jos elämäsi päättyy tämän seurauksena, niin elämääsi ei olisi voitu käyttää lunastavammin. Luulen, että mieheni on tehnyt niin.”
– Coretta Scott King, April 9, 1968
Dr. Kingin perintö on innoittanut kansalaisoikeusaktivisteja viimeiset neljäkymmentä vuotta ja tulee jatkamaan niin kauan kuin maailmassa on epäoikeudenmukaisuutta. NAACP: n kaltaiset järjestöt ovat jatkaneet hänen työtään kaikkien värillisten ihmisten puolesta ja pyrkineet pitämään hänen unelmansa elossa tuleville sukupolville. Voimme aina odottaa tohtori Kingin tekojen – ja erityisesti hänen sanojensa-muistuttavan meitä siitä, minkä puolesta taistelemme ja miksi meidän on jatkettava taistelua. Jos joskus ajaudumme sivuraiteille tai masennumme, voimme muistaa tohtori Kingin loppuhuomautukset NAACP: n Emancipation Day-mielenosoituksessa vuonna 1957:
”lopetan sanomalla, ettei koko maailmassa ole mitään suurempaa kuin vapaus. Siitä kannattaa joutua vankilaan. Sen takia kannattaa menettää työpaikka. Sen puolesta kannattaa kuolla. Ystäväni, Lähtekää ulos tänä iltana päättäväisesti saavuttaaksenne tämän vapauden, jonka Jumala haluaa kaikille lapsilleen.
Tri Kingin aiheeseen liittyviä puheita:
- kirje Birminghamin vankilasta (suom.
- uuden ajan haasteen edessä” (.
- the Drum Major Instinct ” (.
lisäresurssit:
- http://www.americanrhetoric.com/speeches/mlkihaveadream.htm – Martin Luther Kingin I Have a Dream-puheen koko teksti ja video sekä ääni.
- http://mlk-kpp01.stanford.edu/ – kokoelma Stanfordin yliopistossa säilytettyjä Martin Luther King , Jr: ää koskevia ensi-ja toissijaisia asiakirjoja.
- http://www.thekingcenter.org/Default.aspx – Coretta Scott Kingin vuonna 1968 perustama King Center on virallinen, elävä muistomerkki, joka on omistettu tohtori Martin Luther King Jr: n perinnölle
- http://nobelprize.org/nobel_prizes/peace/laureates/1964/king-bio.html – tohtori Kingin elämäkerta Nobel-palkinnon verkkosivuilla.