”Law is an ordinance of reason common good, promulgated by the one who is respect of the community” (St. Tuomas Akvinolainen, STH I-II, 90, 4; CCC 1976). Laki on ensisijaisesti järkevä toimintasuunnitelma, ”tietty tekojen sääntö ja mitta, jolla ihminen saadaan toimimaan tai estettyä toimimasta” (S. t. 1-2, q. 90, aa. 1, 3; S. c.g., 3, 114).
ikuinen laki on Jumalan jumalallinen viisaus, joka valvoo yhteistä hyvää ja hallitsee kaikkea. Ikuinen laki on Jumalan suunnitelma johtaa koko luomakunta kohti Jumalan ikuista pelastavaa suunnitelmaa olla pyhä ja nuhteeton hänen edessään Jeesuksen Kristuksen kautta (Ef. 1:4-5). Jumala,” olento itse”, kykenee julistamaan sellaisen lain kuin Luojan Jumala järki on myös täydellinen viisaus. Kaikki luonnossa heijastaa ikuista lakia omassa luonnossaan (S. T. I-IIae, 91, 2). Asiat toimivat luonteensa mukaan, joten ne saavat oikeat tarkoituksensa (lopullisen syyn) sen lain mukaan, joka on kirjoitettu niiden luonteeseen.
jumalallinen laki on Raamatun historialliset lait, jotka on annettu meille Jumalan itsensä ilmoituksen kautta. Jumalallinen laki jaetaan vanhaan lakiin ja uuteen lakiin, jotka vastaavat Raamatun vanhaa ja Uutta Testamenttia (q91, a5). Vanha laki, jonka Jumala ilmoitti Moosekselle, ” on ilmoitetun lain ensimmäinen vaihe. Sen moraaliset ohjeet on tiivistetty kymmeneen käskyyn ” (CCC 1962). Sillä on ulkopuolinen fokus – pelon motivoima-ja se lupaa maallisia palkintoja (kuten yhteiskuntarauhan). Se esittää välittömät johtopäätökset luonnollisesta moraalilaista.
uusi laki täydentää vanhaa lakia. Uusi laki, Jeesuksen opetusten kautta-käskee sisäistä käyttäytymistä — ja saavuttaa meidät jumalallisen rakkauden kautta-lupaamalla rakkautta ja taivaallista palkintoa. Uusi laki ” on Pyhä Henki, joka on annettu uskon kautta Kristukseen, joka parantaa ja ilmenee rakkauden kautta.”Se antaa sisustukselle voimaa saavuttaa se, mitä se opettaa. Se on myös kirjoitettu laki, joka löytyy Kristuksen opetuksista(Vuorisaarnasta, Autuaaksijulistuksista jne.) ja apostolien moraalisessa katekeesissa, joka kiteytyy rakkauden käskyyn.
luonnonlaki on ”rationaalisen olennon osallistuminen ikuiseen lakiin” (ST I-II, Q. 91, A. 2.). ”Ihmiselämän korkein normi on jumalallinen laki-ikuinen, objektiivinen ja yleismaailmallinen — jonka mukaan Jumala hallitsee meitä viisautensa ja rakkautensa mukaan. Jumala tekee ihmisen osalliseksi lakiinsa, niin että ihminen voi tuntea muuttumattoman totuuden ” (DH 3). Luonnonlaki ”riippuu Jumalan halusta ja alistumisesta hänelle sekä siitä, että toinen on samanarvoinen” (CCC 1955).
se on ”luonnollinen”, koska se koostuu jumalallisen Lainantajan ”korkeamman järjen” meille antamasta Järjestä. Ne ovat luonnollisia, koska ne ovat objektiivisia periaatteita, jotka ovat peräisin ihmisluonnosta (GS 16; DH 14). Luonnonlaki on universaali, koska se kattaa jokaisen ihmisen, jokaisen aikakauden (vrt. CCC 1956): ”se on muuttumaton ja pysyvä kautta historian; säännöt, jotka ilmaisevat sitä edelleen olennaisesti voimassa” (CCC 1958).
jokaisen ihmisen on pakko elää rationaalisen luonteensa mukaan järjen ohjaamana. Luonnonlaki ilmaisee henkilön ihmisarvon ja määrittää hänen perusoikeuksiensa ja velvollisuuksiensa perustan (CCC 1956, 1978). Luonnonlain ensimmäinen periaate on ”hyvä on tehtävä ja tavoiteltava, ja paha vältetään” (q94, a2, s. 47; CCC 1954). Kaikki muut luonnonlain määräykset nojaavat tähän. Kirkko on Magisteriuminsa kautta aito luonnonlain tulkitsija (vrt. CCC 2036). Koska ihmiskunta on synnin alainen, armo ja ilmoitus ovat välttämättömiä, jotta ”jokainen, jolla on mahdollisuus, varmuus ja virheettömyys, voi tuntea moraaliset totuudet.”
ihmisen laki on luonnonoikeuden tulkintaa eri yhteyksissä (ST II.I.95-97). Luonnonoikeus on moraali-ja siviilioikeuden perusta. Hallituksen lait ovat käytännön järjen sanelua luonnonoikeuden määräyksistä.
laissa ei ole kyse yksilön moraalista. Yksittäisiä paheita pitäisi säätää lailla, jos ne uhkaavat vahingoittaa muita. Valtion hallitsijoiden tulisi ottaa luonnon yleiset moraalisäännöt ja täsmentää ne valtion lakeihin, esimerkiksi murhan vastenmielisyys on säädetty rangaistuksiksi.
Lakihierarkia
Akvinolaisille ihmisen lait johdetaan luonnonlaista, joka on osallisuus ikuiseen lakiin. Siksi ikuinen laki on huipulla, jota seuraa luonnon laki ja sitten ihmisen laki. Jumalallinen laki on Jumalan ihmiselle ilmoittama laki, kun taas luonnollinen laki on ikuisen lain jälki ihmisten sydämeen.
http://opusdei.org/en-us/article/topic-26-freedom-law-and-conscience/
http://www.aquinasonline.com/Topics/natlaw.html
https://people.wku.edu/jan.garrett/302/aquinlaw.htm
https://people.wku.edu/jan.garrett/302/aquinlaw.htm
Cf. St. Thomas Aquinas, Summa Theologiae , I-II, q. 108, a.1.
http://opusdei.org/en-us/article/topic-26-freedom-law-and-conscience/#_ftn11
http://www.twotlj.org/G-1-7-A.html
John Paul II, Enc Veritatis splendor , 44.
http://www.twotlj.org/G-1-7-A.html
http://www.newadvent.org/cathen/09076a.htm
https://people.wku.edu/jan.garrett/302/aquinlaw.htm
Pius XII, Enc. Humani generis : DZ 3876. Cf. Catechism , 1960.
https://stpeterslist.com/think-like-a-catholic-7-questions-on-the-four-laws