huolimatta, tai ehkä siksi, Lama, amerikkalaiset osoittivat suurta kiinnostusta tulevaisuuteen 1930-luvulla. maailman Messut, kuten Century of Progress exposition Chicagossa (1933-34), olivat täynnä näyttelyitä ennustaa teknologian kehitystä. Tiede ja teknologia nähtiin myös tienä parempaan yhteiskuntaan. Pilvenpiirtäjät, lentokoneet, autot sekä fysiikan ja biologian edistysaskeleet näyttivät kaikki hyviltä syiltä suhtautua optimistisesti tulevaisuuteen.
vuoden 1929 pörssiromahduksen jälkeenkin tieteellinen ja teknologinen tutkimus jatkui. Markkinaolosuhteet eivät vaikuttaneet Rockefeller-instituutin kaltaisten instituutioiden sponsorointiin, mikä mahdollisti niin monia teknologisia edistysaskeleita, että 1930-lukua alettiin kutsua nimellä ”The machine age.”Suuria edistysaskeleita otettiin atomifysiikassa sekä muoveissa ja synteettisissä materiaaleissa. Tästä toiminnasta syntyi uusi ryhmä, joka kutsui itseään ” teknokraateiksi.”Teknokraatit uskoivat, että uudet tieteelliset edistysaskeleet tarjoaisivat välineet laman lopettamiseksi ja yhteiskunnan ongelmien ratkaisemiseksi. Teknokraatteja oli kaikkialla, kirkon saarnastuoleista yliopistoihin ja lehdistöön. Ajatus siitä, että koneet valtaisivat ihmisen rutiinitöissä, oli erittäin houkutteleva. Edulliset, massatuotetut Taloustavarat tuntuivat tarjoavan paremman elämän kaikille. 1930-luvun alussa muovien kuten Bakeliitti-nimisen tuotteen käyttö tarjosi uuden maailman halpoja, tyylikkäitä, massatuotettuja tavaroita.
koneaika vaikutti asumiseen monella tavalla. Mikä tärkeintä, se herätti ajatuksen siitä, että koneiden tavoin voidaan suunnitella yhteisöjä. Bauhaus-liike suunnitteli mahdollisimman tehokkaasti rakennettuja rakennuksia, joissa asukkaat jakoivat yhteistiloja. Sveitsiläinen arkkitehti Le Corbusier puhui jopa rakennuksista ” asumisen koneina.”Koneajan ilmeisin vaikutus asumiseen oli kuitenkin elementtirakentaminen. ”Valmiusyksiköt” saapuivat kuorma-autoilla ja ne saatiin rakennettua muutamassa tunnissa. Erään iskulauseen mukaan taloja voitaisiin ” rakentaa kuin Fordit.”Lopulta mikään näistä ratkaisuista ei toiminut kovin hyvin. Laman aikana ihmiset, joilla oli rahaa ostaa talo, halusivat jotain merkittävämpää kuin tehdasrakennus, kun taas suurissa asuntohankkeissa ei usein huomioitu niissä asuvien ihmisten tarpeita.
koneajalla oli kriitikkonsa. Brittiläinen kirjailija Aldous Huxley julkaisi teoksen ”Brave New World” vuonna 1932. Romaanissa ihmisistä on tullut koneiden orjia. Muut kirjailijat, kuten runoilija John Drinkwater, suhtautuivat samalla tavalla koneisiin. Paremmin tunnettu on Charlie Chaplinin elokuva ”Nykyaika” vuodelta 1936. Chaplin käytti elokuvaansa hyökätäkseen suurpääomaa ja massatuotantoa vastaan. Hän esittää tuotantolinjan työntekijää, joka päätyy imaistuksi jättikoneeseen ja jää jumiin rattaiden ja hammaspyörien sekaan. Hilpeästä komediasta huolimatta elokuvan vakava sanoma on ilmeinen. Elokuvan sanoman voimaa lisää se, että se oli ensimmäinen elokuva, jossa Chaplin käyttää äänitekniikkaa puhumiseen. Chaplinin elokuva korosti kontrastia tieteen ja teknologian edistysaskelten tuomien hyötyjen ja niiden käyttöönotosta aiheutuneiden ongelmien välillä. 1930-luvun konekausi tarjosi amerikkalaisille valtavia teknologisia voittoja, mutta se myös pakotti amerikkalaiset miettimään ”edistyksen mukana kulkeneita vastuita.”Seuraavalla vuosikymmenellä atomipommi valaisisi pian noiden vastuiden painoa.