Tausta: kansalliset seuranta-arviot raportoivat keisarileikkauksen (VBAC) jälkeisten emättimen synnytysten vähentyneen huolestuttavan 63 prosenttia vuodesta 1996 (28,3%) vuoteen 2003 (10,6%), minkä jälkeen keisarileikkausten määrä lisääntyi. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia dokumentoitujen merkintöjen malleja keisarileikkauksen toistamiseen naisille, joilla oli työvoimaa ja ei.
menetelmät: Teimme väestöpohjaisen validointitutkimuksen 19: stä sairaalasta Washingtonin osavaltiossa. Vuonna 2000 elävänä syntyneistä 4 541 naisesta 11 prosentilla (n = 493) oli toistuva keisarinleikkaus ilman synnytystä ja 3 prosentilla (n = 138) oli toistuva keisarinleikkaus synnytyksen yhteydessä. Esiintyvyys sairauksien ja raskauden komplikaatioita, malleja dokumentoitu merkintöjen toistuvan keisarinleikkauksella toimitus, ja perioperatiivinen komplikaatioita suhteessa toistuvan keisarinleikkauksella toimituksen kanssa ja ilman työvoimaa laskettiin.
tulokset: Niistä 493 naisesta, joille tehtiin keisarileikkaus ilman työvoimaa, ”elektiivinen”(36%) ja ”äidin pyyntö”(18%) olivat yleisimmät käyttöaiheet. Äidin sairauksiin liittyvät käyttöaiheet (3, 0%) olivat melko harvinaisia. Niistä 138 naisesta, joille annettiin keisarinleikkaus synnytyksen yhteydessä, 60,1 prosentilla ei ollut edistystä, 24,6 prosentilla ei ollut sikiön sykettä, 8,0 prosentilla pääjalkaisten epäsuhta ja 7,2 prosentilla äidin pyyntö synnytyksen aikana. Sikiöaiheet olivat harvinaisempia (5,8%). Perä, epäonnistunut tyhjiö, abruptio placentae, äidin komplikaatioita, ja epäonnistuneet pihdit olivat kaikki alle 5,0 prosenttia. Naisten perioperatiivisissa komplikaatioissa ei ollut merkittäviä eroja naisten välillä, joilla ei ollut synnytystä ja joilla oli työvoimaa. Riippumatta naisen synnytysstatuksesta lähes 10 prosentilla naisista, jotka saivat keisarileikkauksen, ei ollut dokumentoitua tietoa siitä, miksi keisarileikkaus tehtiin.
päätelmät: ”Elektiivinen” ja ”äidin pyyntö” olivat yleisiä käyttöaiheita naisilla, joille tehtiin toistuva keisarinleikkaus ilman työvoimaa, ja lähes 10 prosentilla naisista oli potilastiedoissaan paperittomat merkinnät toistuvasta keisarinleikkauksesta. Käyttöaiheiden nimikkeistön standardoinnin parantaminen ja käyttöaiheiden dokumentointi ovat erityisen tärkeitä alenevien VBAC-määrien ymmärtämiseksi. Tulevassa tutkimuksessa tulisi selvittää, miten lääkärit ja naiset ennakoivat, keskustelevat ja tekevät päätöksiä synnytyksestä edellisen keisarileikkauksen jälkeen varsinaisen synnytystä edeltävän hoidon yhteydessä.