somatosensorinen järjestelmä tai tuntoon perustuva järjestelmä sisältää useita kehon aistimustyyppejä – kevyen kosketuksen, kivun, paineen, lämpötilan sekä nivel-ja lihasasentoaistin (jota kutsutaan myös proprioseptioksi). Kuitenkin nämä modaliteetit on niputettu kolmeen eri reitit selkäytimessä ja on erilaisia kohteita aivoissa. Ensimmäistä modaliteettia kutsutaan diskriminatiiviseksi kosketukseksi, joka sisältää kosketuksen, paineen ja tärinän havaitsemisen ja jonka avulla voimme ”lukea” kohonneita kirjaimia sormenpäillämme tai kuvata kohteen muotoa ja rakennetta näkemättä sitä. Toinen ryhmittely on kipu ja lämpötila, joka on juuri sitä, miltä se kuulostaa, ja sisältää myös kutinaa ja kutitusta. Kolmas modaliteetti on nimeltään proprioception,ja sisältää reseptorit mitä tapahtuu kehon pinnan alla: lihasten venytys, yhteinen asento, jänne jännitys, jne. Tämä modaliteetti kohdistuu ensisijaisesti pikkuaivoihin, jotka tarvitsevat minuutti minuutilta palautetta siitä, mitä lihakset tekevät.
keskushermoston kyky käsitellä tuntoaistin syötteitä vääristyy SPD: tä sairastavalla lapsella ja aiheuttaa lapselle suurta epämukavuutta. Heidän aivonsa voivat rekisteröidä jopa kaikkein hienovaraisimmat aistimukset äärimmäisenä ärsytyksenä tai jopa kivuliaana, ja hän voi reagoida epänormaalin reaktiivisella tavalla, kuten irvistelemällä tai vetäytymällä pois ärsykkeestä.
keskushermoston on turvauduttava ihon viiteen aistihermoreseptoriin, jotta se pysyy ajan tasalla ympäristöstään. Nämä reseptorit ovat; kevyt kosketus (pinta), paine (syvä), lämpötila (kuuma & kylmä) ja kipu. On täysin mahdollista, että yksi reseptorityyppi on herkkä ja toinen normalisoitu. Tämä selittää sen, miksi hän voi sietää kevyttä koskettelua, mutta ei pidä lujista halauksista; tai vihata tageja ja hiusten leikkauksia.
tuntoaistin puolustava yksilö, joka kokee tämän äärimmäisen aistirekisteröinnin, voi kokea suurta ahdistusta päivittäisessä elämässä. Tätä epämukavuutta voidaan verrata kokemukseen leikata kynnet liian lähellä.Raaka tunne kokenut hermoja, jotka eivät ole enää suojattu kynsi voi olla hyvin ärsyttävää. Tämä muistuttaa tapaa, jolla äärimmäistä kosketusherkkyyttä omaava henkilö voi kokea tuntemuksia kahta tärkeää eroa lukuun ottamatta. Ensinnäkin, kun kyseessä on henkilö, joka juuri leikattu kynnet, epämukavuus tulee, koska hermot, jotka ovat suojassa ovat nyt alttiina tekee henkilö akuutisti tietoinen tuntemuksia hän ei tavallisesti tunne. Hermotoiminta on normaalia, mutta kokemus poikkeavaa. Kosketusherkälle ihmiselle kokemukset ovat normaaleja ja hermotoiminta epänormaalia. Toiseksi kyntensä leikannut ihminen tottuu pian aistimukseen, kun taas yliherkästä elimistöstä kärsivä ei sopeudu aistimuksiin, vaikka hänellä olisi kuinka paljon altistusta. Tämän vuoksi hän saattaa tuntea olevansa päivittäin kymmenien epämiellyttävien aistikokemusten pommittama.
tämä lapsi saattaa olla jatkuvasti tietoinen kehossaan olevista vaatteista siinä määrin, että se häiritsee häntä. Hän ei ehkä pysty keskittymään koulutyöhön, koska hänen suodatinjärjestelmänsä ei seulo pois kovan tuolin tuntua, kynän kolhuja, paperin teräviä reunoja, huoneen läpi puhaltavaa ilmavirtaa jne.Lapsi saattaa pelätä taideprojekteja, joihin kuuluu sormimaalausta, liimaa ja savea.
tämä lapsi saattaa haluta pukeutua päästä varpaisiin pehmeisiin hikivaatteisiin jopa kuumalla säällä, koska se estää hänen ihoaan altistumasta tuntoaistimukselle ja vähentää hermoston aistihyökkäystä. Pienikin tahaton törmäys toisesta ihmisestä voi tuntua uhkaukselta ja hän saattaa rynnätä puolustukseen. Voi vaikuttaa siltä, että hän on impulsiivinen ja lyö muita, mutta kukaan ei ymmärrä, että hän taistelee aivojensa tulkitsemaa tilansa hyökkäystä vastaan.
hän saattaa inhota ryhmäpelejä, kuten tagia tai polttopalloa, tai kumppanin kanssa kädestä pitäminen voi olla tuskallista.Hän saattaa pelätä toisen lapsen kosketusta. Hän saattaa haluta erottua muista välttääkseen törmäyksen, ja tämä estää häntä olemasta vuorovaikutuksessa ystävien kanssa normaalilla tavalla.
aikuisilla, joilla esiintyy tämäntyyppistä yliherkkyyttä, voi olla ongelmia ihmissuhteissaan. Vaikka se olisi sopivaa, he eivät silti välttämättä halua halata tai pitää kumppaneitaan kädestä. Normaali päivittäinen fyysinen kosketus voi aiheuttaa harmia ja vastenmielisyyttä. Se, että haluaa vain puhua eikä koskea fyysisesti, voi vaikuttaa negatiivisesti aikuisten suhteisiin. Yllätyskosketus, varsinkin takaapäin lähestyttäessä, voi aiheuttaa ahdistusta ja henkilö voi vastata lyönnillä. Aikuinen, jolla on nämä ongelmat, ei todennäköisesti aio salata tai vetäytyä, mutta tämä on ainoa tapa, jolla hänen hermostonsa voi käsitellä henkilökohtaisia vuorovaikutuksia.
tuntoon puolustautuva henkilö voi kokea myös muita ongelmia, kuten koordinaatiovaikeuksia, märkä sänky, puhe-ja kieliviiveitä, huimausta helposti, hämmentyä helposti, hukkua, kokea käden ja silmän koordinaatiovaikeuksia ja motorisia suunnitteluongelmia.
tuntoaistin toimintahäiriön merkit:
1. KOSKETUSYLIHERKKYYS (tuntoaistin defensiivisyys):
- tulee kevyellä tai odottamattomalla kosketuksella pelokkaaksi, ahdistuneeksi tai aggressiiviseksi
- lapsena, did / doesn ’ t like to be held or cuddled; saattaa kaartaa taaksepäin, itkeä ja vetää pois
- ahdistunut, kun vaippaa vaihdetaan tai joudutaan vaihtamaan
- näyttää pelokkaalta tai välttää seisomasta lähellä muita ihmisiä tai ikätovereita (erityisesti jonoissa)
- pelästyy, kun häntä koskettaa takaapäin tai joku, jota ei näe (kuten peiton alla)
- valittaa hiusten harjaamisesta; saattaa olla hyvin nirso tietyn harjan käyttämisestä
- häiritsi karkeat lakanat (ts., jos vanha ja ”kuoppainen”)
- välttää ryhmätilanteita odottamattoman kosketuksen pelossa
- vastustaa ystävällistä tai hellää kosketusta muilta kuin vanhemmilta tai sisaruksilta (ja joskus myös heiltä!)
- inhoaa suudelmia, ”pyyhkii pois” paikan, jossa suuteli
- mieluummin halaa
- sadepisara, suihkusta tuleva vesi tai iholla puhaltava tuuli voi tuntua kidutukselta ja tuottaa haitallisia ja välttäviä reaktioita
- saattaa ylireagoida pieniin viiltoihin, naarmuihin ja tai ötökän puremiin
- välttää koskemasta tiettyihin materiaalikuvioihin (peitot, matot, pehmolelut)
- kieltäytyy käyttämästä uusia tai jäykkiä vaatteita, vaatteita, joissa on karkea kuviointi, Poolopaidat, farkut, hatut tai vyöt jne.
- välttää käyttämästä käsiä pelaamiseen
- välttää/inhoaa / inhoaa ”sotkuista leikkiä”, ts., hiekka, muta, vesi, liima, glitter, playdoh, slime, partavaahto/hauska vaahto jne.
- on ahdistunut likaisista käsistä ja haluaa pyyhkiä tai pestä ne usein
- liian kutittavia
- ahdistunut sukkien saumoista ja saattaa kieltäytyä niiden käyttämisestä
- ahdistunut vaatteista, jotka hankaavat ihoa; saattaa haluta käyttää shortseja ja lyhythihaisia ympäri vuoden, Taaperot saattavat olla mieluummin alasti ja vetää vaippoja ja vaatteita pois jatkuvasti
- tai, voi haluta käyttää pitkähihaista paitaa ja pitkiä housuja ympäri vuoden, jotta iho ei paljastuisi
- ahdistunut kasvojen pesemisestä
- ahdistunut hiusten, varpaankynsien tai kynsien leikkaamisesta
- vastustaa hampaiden harjausta ja on äärimmäisen pelokas hammaslääkäriä kohtaan
- on nirso syöjä, syö vain tiettyjä makuja ja kuvioita; sekavat tekstuurit yleensä vältä sekä kuumia tai kylmiä ruokia; uusia ruokia kokeileva
- voi kieltäytyä kävelemästä paljain jaloin ruohikolla tai hiekalla
- saattaa kävellä vain varpailla
2. HYPOSENSITIIVISYYS kosketukseen (aliherkkyys):
- saattaa kaivata kosketusta, tarvitsee koskettaa kaikkea ja jokainen
- ei ole tietoinen kosketuksesta/törmäyksestä, ellei sitä tehdä äärimmäisellä voimalla tai intensiteetillä
- ei vaivaudu vammoista, kuten haavoista ja mustelmista, eikä osoita mitään hätää laukauksista (saattaa jopa sanoa rakastavansa pistosten saamista!)
- ei välttämättä ole tietoinen siitä, että kädet tai kasvot ovat likaiset tai tuntee nenänsä valuvan
- saattaa olla itseruoskintaa; oman pään nipistäminen, pureminen tai paukuttaminen
- suut esineet kohtuuttomasti
- usein satuttaa muita lapsia tai lemmikkejä leikkiessään
- koskettaa toistuvasti pintoja tai esineitä, jotka ovat rauhoittavia (ts., blanket)
- etsii vahvan tuntopalautteen antavia pintoja ja tekstuureja
- nauttii perusteellisesti ja etsii sotkuista leikkiä
- himoitsee värisevää tai vahvaa aistinsyöttöä
- suosii ja himoitsee liian mausteista, makeaa, hapanta tai suolaista ruokaa
3. HUONO TUNTOAISTIMUS JA SYRJINTÄ:
- : llä on vaikeuksia hienomotorisissa tehtävissä, kuten napittamisessa, vetoketjujen vetämisessä ja vaatteiden kiinnittämisessä
- ei välttämättä pysty tunnistamaan, mihin kehon osaan koskettiin, jos ei katsonut
- saattaa pelätä pimeää
- saattaa olla sotkuinen pukeutuja; näyttää epäsiistiltä, ei huomaa housujen vääntymistä, paita on puoliksi auki, kengät auki, toinen housunlahe on ylhäällä ja toinen alhaalla jne.
- : n on vaikea käyttää saksia, värikyniä tai hopeaesineitä
- jatkaa esineiden suullaan tutkimista kaksivuotiaanakin
- : n on vaikea hahmottaa esineiden fyysisiä ominaisuuksia; muotoa, kokoa, rakennetta, lämpötilaa, painoa jne.
ei välttämättä pysty tunnistamaan esineitä tuntuman perusteella, käyttää näkökykyä apuna; kuten reppuun tai työpöytään kurkottaminen esineen hakemiseksi